Uutiset

Kaikki julkaistut uutiset näkyvät täällä aikajärjestyksessä. Selaa vanhoja uutisia siirtymällä seuraavalle sivulle.
Ehdota uutista julkaistavaksi!  Huom*** Vain faktatietoa – mielipidekirjoitukset keskustelupalstalle, kiitos *** Huom!

HuBu-bussi Sitratorilla ti ja pe-iltaisin – tule tutustumaan!

Walkers-Hubu-bussi avasi ovensa 27.3.12 tiistaina Sitratorilla klo 17-21 alkaen. 
Toinen viikoittainen toiminta-ilta on perjantaisin 17-22. 

Katso juttu bussi-illasta Sitratorilla! 

Aseman Lapset ry:n hallituksen viisaalla päätöksellä uusi bussiprojekti saa myös uudet pyörät alleen. Keväällä 2011 hankittu uusi bussi ”Kid Walker” muokataan ja tuunataan kesän aikana uuteen kuosiin liikkuvaksi Walkers-kahvilaksi.

Kahvila on alle 18-vuotiaille nuorille tarkoitettu paikka, jossa on tarjolla edullisia kahvilapalveluja ilman ostopakkoa sekä mahdollisuus käyttää EOPH:n mobiili- ja pelipalveluja. Bussi toimii kesäaikana Helsingin keskusta-alueella ja muulloin eri puolilla pääkaupunkiseutua aina kolme kuukautta kerrallaan alueilla, joilla on tilausta turvallisten Walkers-aikuisten läsnäololle.

Listietoja;
Samu Herttuainen, Projektityöntekijä

Walkers-Hubu-bussiprojekti

044-0494555

Aseman Lapset ry, Simonkatu 3 a, 00100 Hki

Osallistu, vaikuta alueesi kehittymiseen!

Voiko Kaarelan ja Kannelmäen alueen suunnitelmiin vaikuttaa kertomalla oman mielipiteensä? KYLLÄ VOI!

Katujen ja puistojen suunnitteluun voi osallistua ottamalla yhteyttä suunnittelijoihin, osallistumalla suunnitelmien esittelytilaisuuksiin ja vastaamalla asukaskyselyihin. Omalla aktiivisuudella ja mielipiteillä voi vaikuttaa alueensa kehittymiseen ja tulevaisuuteen. Jatkuvasti päivitetty lista ajankohtaisista suunnitteluhankkeista osallistumismahdollisuuksineen on verkossa.

http://kerrokartalla.hel.fi –  Kuntalaisten oma osallistumiskanava

Kaavoituksesta tietoa; miten kaavamuutos etenee ja hyväksytään.

http://kerrokartalla.hel.fi/node/767 –
kerro yleisten alueiden lumitilanteesta

Kerrokartalla -osallistumiskanavalta löydät Helsingin kaupungin eri virastojen julkaisemat karttapohjaiset kyselyt ajankohtaisista aiheista ja alueista. Voit merkitä mielipiteesi kartalle, vastata kysymyksiin ja keskustella muiden kommenteista.

Ko. sivuilta näet mitä kyselyitä on meneillään. Myös suljettujen kyselyjen kommentteja voi lukea. Voit tilata sähköpostiisi ilmoituksen uudesta kyselystä klikkaamalla sivulla olevaa ”Tilaa ilmoitus” -painiketta.

Helsingin kadut ja puistot suunnitellaan yhteistyössä eri virastojen, asukkaiden ja muiden osallisten kanssa. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee asemakaavat ja kaupunginvaltuusto hyväksyy ne. Asemakaavoissa määritellään mm. katujen ja puistojen sijainti sekä kaupunkikuvaan liittyviä asioita.

– Lue lisää: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Etusivu

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto tekee katu- ja puistosuunnitelmat asemakaavojen pohjalta.

– Lue lisää: http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/Kadut,

                  http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/Viheralueet

Katu- ja puistosuunnitelmat hyväksyy yleisten töiden lautakunta.

– Lue lisää: http://www.hel.fi/hki/HKR/fi/P__t_ksenteko/

 

Keskustelutilaisuus bussilinjoista 8.2.2012

HSL-tilaisuus 080212

HSL:n liikennesuunnitelmasta pidettiin pikaisella kutsulla asukastilaisuus Kanneltalon kahvilassa keskiviikkona 8.2.2012 klo 9. Aamuajankohdasta huolimatta paikalla oli oli lähes 40 asukasta – joukkoliikenne kiinnostaa siis kovasti kannelmäkeläisiä.












Tilaisuudessa HSL:n liikennesuunnittelija Jussi Saarinen (kuvassa keskellä) kertoi vuoden 2012 syksyllä käyttöön tulevasta liikennöintisuunnitelmasta. Tilaisuus järjestettiin, koska saadun suuren palautteen takia HSL halusi keskustella asukkaiden kanssa Kannelmäen bussilinjojen muutoksista. Kiitokset HSL:lle siitä, että palautteeseemme reagoitiin ja meille annettiin vielä mahdollisuus vaikuttaa.


Tilaisuudessa asukkaat kannattivat Kannelmäessä ehdotettujen muutosten hylkäämistä. Nykyiset 42 ja 43 reitit palvelevat selkeästi parhaiten alueen asukkaita, työssä ja harrastuksissa käyviä.

Painavimpia argumentteja esitti Kannelmäen peruskoulu, joka tarvitsee nopean ja suoran yhteyden Mannerheimintien kulttuuripalveluihin (esim. jäähalli, Sonera-stadium, Kisahalli, Olympiastadion, ooppera, kaupunginmuseo, musiikkitalo, kansallismuseo ja Kiasma). Nykyinen 42 palvelee erittäin hyvin tätä suurta, noin 600 oppilaan koulua. Toivomme, että HSL tekee parhaansa, että peruskoulu voi käyttää joukkoliikenteen palveluja osana arkista opetustyötä.

Kanneltalon kahvilan tilaisuudessa  HSL sai aitoa käyttäjiltä tietoa liikkumisen arjesta. Meille osallistujille tuli se vaikutelma, että Kannelmäen puolen aiotut muutokset tullaan nyt peruuttamaan.

Toisena keskustelun kohteena oli se, että asukkaat toivoivat linjojen 42 ja 43 vaihtavan paikkaan Helsingin päässä. Asukkaiden tarpeita palvelisi parhaiten se, että 42 kulkisi Elielinaukiolle ja mikäli Töölön suuntaan tarvitaan kalustoa, niin silloin siirrettäisiin bussi 43 tälle reitille, päätepysäkkinä Kamppi.

Jätimme vahvan viestin suunnittelija Jussi Saariselle, että HSL veisi asiaa eteenpäin. Toivomme, että puolta vuotta ennen reittimuutosten voimaantuloa, muutoksia pystyy vielä tekemään. Kannustamme aktiivisia asukkaita olemaan asiassa yhteydessä HSL:n hallituksen jäseniin.

Kaarela-seura antaa asiasta vielä jatkolausunnon HSL:lle lähipäivinä.


Tilaisuudessa olleiden puolesta – terveisin

Kimmo Rönkä

Operaatio Pulssi! kutsuu nuoria

esitekansi k2012

Operaatio Pulssi! kutsuu nuoria kokeilemaan uutta!

Kevään toivekursseja ovat skeittaus ja lattaritanssit

Ilmoittautuminen länsihelsinkiläisten nuorten Operaatio Pulssin kursseille on alkanut.
Keväällä Pulssi tarjoaa maksuttomia kursseja, tapahtumia, retkiä ja teemailtoja 12–18-vuotiaille nuorille Malminkartanon, Kannelmäen ja Haagojen alueella.

Pulssin ideana on kuunnella nuorten omia toiveita siitä, minkälaista toimintaa ja harrastusmahdollisuuksia he kaipaavat asuinalueelleen. Toiveita kartoitettiin viime syksynä muun muassa nettikyselyin sekä kurssipalautteiden yhteydessä. Projektin tultua tutuksi nuoret ovat rohkaistuneet esittämään omia ideoitaan entistä aktiivisemmin.

Huippusuositut leffanteko- ja valokuvauskurssit järjestetään jälleen kevään aikana. Uutuuksia ovat liikunnalliset skeittaus- ja lattaritanssikurssi, joita nuoret ovat erityisesti toivoneet. Lisäksi kurssitarjonnassa on harrastuksia Japanista, dj-työn opettelua ja korupaja.

Lyhytkurssien lisäksi Pulssi järjestää peli- ja teemailtoja alueen kirjastoissa. Kevään tapahtumien kohokohtia ovat konsolipeleille ja lanitukselle omistettu Peliyö sekä nuorten omin voimin järjestämä Dance Competition, jossa nuoret kilpailevat tanssimestaruudesta kahdessa ikäsarjassa. Hiihtolomalla nuoret voivat suunnata elokuvanäytöksiin Kanneltalolle tai lumilautailuretkelle Lumiparkki Kivikkoon. Kanneltalon uusi Tiistaiklubi nostaa kevään aikana esiin nuoria muusikkolupauksia Pop&Jazz Konservatoriosta.

Kaikille kursseille voi ilmoittautua sähköpostitse operaatiopulssi@hel.fi ja puhelimitse 040 336 1361. Avoimiin teemailtoihin ja tapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua. Kevään tarkempi ohjelma aikatauluineen löytyy internetistä osoitteesta www.operaatiopulssi.net ja esitteestä, jota on saatavilla muun muassa alueen kirjastoissa, nuorisotaloilla ja Kanneltalossa. Kaikki toiminta on avointa ja maksutonta.

Operaatio Pulssi! käynnistyi syksyllä 2009. Sen tavoitteena on parantaa 12–18-vuotiaiden vapaa-ajanvietto- ja harrastusmahdollisuuksia sekä lisätä nuorten keskinäisiä kohtaamisia Malminkartanon, Kannelmäen ja Haagojen alueella. Operaatio Pulssi! on alueella toimivien Helsingin kulttuurikeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen, työväenopiston läntisen alueopiston, kaupunginkirjaston ja Helsingin kaupungin lähiöprojektin yhteinen toimintamuoto.

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Hanna-Maria Lehtonen              
Projektikoordinaattori Janette Hannukainen    
Puh. 040 336 1361

janette.hannukainen@hel.fi

hanna-maria.lehtonen@hel.fi

Helsingin kulttuurikeskus / Kanneltalo
www.operaatiopulssi.net

Kaarelan Omakotitalkkari aloitti!

Omakotitalkkaritoiminta Kaarelassa on alkanut!

Talkkarina aloitti 16.5.11 Sven Sarin. Hän on saanut kokemusta talkkarin työstä toimittuaan kaksi vuotta Malmin omakotiyhdistyksen alueella vastaavissa tehtävissä.

Talkkaritoiminta on jäsenetupalvelu Kaarelan omakotiyhdistyksen ikääntyville jäsenille, jotta he voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan.
Talkkarin työpäivän pituus on kuusi tuntia, asiakasta kohden n. 2 tuntia päivässä. Talkkaritoiminnan kustannuksista saa verottajan ohjeiden mukaisen kotitalousvähennyksen. Tuntiveloitus on 8 euroa.

Työtehtävät voi tilata suoraan Sven Sarinilta puhelinnumerosta 0400-459512 tai sähköpostilla sven.sarin@welho.com. Kaarelan Omakotiyhdistys ry:n puolesta talkkaritoiminnan yhteyshenkilönä toimii Arja Antikainen (arja.antikainen@elisanet.fi).

Millainen on unelmiesi verkkopalvelu – vastaa kyselyyn!

verkkopalveluhaastattelu
verkkopalveluhaastattelu

Helsingin kaupunki uusii verkkosivujaan (www.hel.fi) ja haluaa kartoittaa käyttäjien tarpeita ja toiveita. Tavoitteena on rakentaa sivustosta selkeä palvelukokonaisuus, jota kaupunkilaisten on helppo hyödyntää arjen eri tilanteissa.

Miten mielestäsi paikallisvaikuttaminen toimii vaikkapa Kannelmäen ja Kaarelan alueella?
Kuuluuko asukkaan ääni vai jääkö se piiloon?
Tuo esille näkemyksiäsi ja vastaa kyselyyn.
Unelmiesi verkkopalvelua kehittävä verkkohaastattelu on aktiivinen 15.6.2011 asti.

Kyselyyn voit osallistua täällä.

Mätäjokihankkeen kaivinkonetyöt alkaneet Kaarelassa

runonlaulajantien_metsojalinja.jpg
runonlaulajantien_metsojalinja.jpg

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto on aloittanut Mätäjoen hoito- ja kehittämissuunnitelman toteutuksen. Suunniteltuun alueeseen kuuluu koko Mätäjokivarsi Vantaan kaupungin rajalta aina meren rantaan asti.

Kaivinkoneet ovat jo maastossa kaivamassa ojia Runonlaulajantien varteen ja läheiseen metsikköön. Kannelmäen peruskoulun läheisyydessä oleva laskuoja saa tulevaisuudessa ylleen hulevesien laskuojan virtaamia mittaavan pienen rakennuksen. Suunnitelmasta lisää rakennusviraston sivuilta;
Mätäjoen hoito- ja kehittämissuunnitelma 

 

Ensimmäinen näkymä on Runonlaulajantien metsiköstä, johon on tulossa avo-oja hulevesiä varten. Kuvan iso puu tullaan kaatamaan linjan tieltä.

 

laskuoja_runonlaulajantiell.jpg

 

 

 

 

 

Toinen näkymä on Runonlaulajantien koulun avo-ojasta, johon suunnitellaan hulevesien mittauspistettä.
Kuvien isommat versiot nähtävänä Kuvagalleriassa, linkki ylävalikossa.

 

Kannelmäen Martat

Tiedotamme!

Olemme kesätauolla.

Toivotamme kaikille sopivan lämmintä ja antoisaa kesää!

Aloitamme syksyllä 19.09. klo 17.30  Seurakuntakeskuksessa, Vanhaistentie 6.

Ensimmäisen illan aiheena on  “Tunne itsesi”

Tervetuloa joukkoomme!

 

Viritetty mopo on aina turvallisuusriski!

Lähes joka kolmannessa kuolemaan johtaneessa mopo-onnettomuudessa
mopo on ollut viritetty.
Mopon nopeuden lisäys kasvattaa jarrutusmatkaa huimasti:
nopeuden kaksinkertaistuessa jarrutusmatka nelinkertaistuu.
Vauhdin huumasta haaveillessa kannattaa muistaa, että kiinnijäämisen lisäksi pelissä voi olla toisen ihmisen ja myös oma elämä.

Viritetyllä mopolla liikenteessä ajaminen on laitonta. Vuonna 2010 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi verotti noin tuhat viritettyä mopoa moottoripyöränä. Verotettavat mopot tulevat ilmi poliisin suorittamassa liikenteen valvonnassa. Moottoripyöräksi luokiteltavasta viritetystä moposta on maksettava autovero ja mopoa kohden veroa pantiin maksuun keskimäärin 231 euroa.

 

Esimerkki tyypillisistä viritetyn mopon tuottamista seuraamuksista:

• autovero 231 €
• sakot noin 100 €
• muutoskustannukset takaisin mopoksi
• korotettu liikennevakuutusmaksu (jopa yhdeksänkertainen)
• katsastus noin 50 €
• ajokielto
• ajokortin lykkääntyminen
• mahdollinen luottotietojen menetys, jos veroa tai vakuutusmaksua ei maksa

Maksamaton liikennevakuutusmaksu menee ulosottoon!
Mopoilla on oltava liikennevakuutus. Se kattaa myös mopoilijan omat henkilövahingot.
Vakuutuksen alaikäinen voi ottaa itse, jos hänellä on ajo-oikeus mopoon.
Vakuutusyhtiöt eivät välttämättä edellytä alaikäiseltä vanhempien suostumista liikennevakuutuksen ottamiseksi.
Vanhempien olisi kuitenkin hyvä vahtia vakuutusmaksujen maksamista, sillä maksuhäiriömerkintä hankaloittaa nuoren elämää pitkään.

Vuoden alussa 340 alaikäistä oli ulosotossa maksamattomien liikennevakuutusmaksujen tai liikennevakuutuksen hyvikemaksujen vuoksi. Keskimääräinen ulosotossa oleva summa on 40-50 euroa

Tarkista, ettei käytettynä ostettu mopo ole viritetty!

Ostettaessa käytettyä mopoa on syytä olla tarkkana. Nykyaikaisten mopojen virittäminen ei ole vaikeaa ja vero maksuunpannaan yleensä ajoneuvon omistajalle. Liikennevakuutusmaksun tavoin vero on ulosottokelpoinen eikä sitä palauteta, vaikka ajoneuvo myöhemmin muutettaisiin takaisin tavalliseksi mopoksi.

Mopo muuttuu moottoripyöräksi, jos sen moottorin tilavuutta suurennetaan yli 50 cm3:n tai mopon rakennetta muutetaan niin, että ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus ylittää 45 km/h.
Tämän seurauksena kyseiseen ajoneuvoon sovelletaan moottoripyöristä annettuja säännöksiä.

Vuonna 1985 tai sen jälkeen syntyneiltä mopon kuljettajilta vaaditaan ajokortti. Ajokortin suorittamisvaatimukset ovat tiukentumassa.

Lähde: Trafi

KOLUMNI: Kypärät päähän!

henki pelastui - kypärä päässä ja oikealla tavalla
henki pelastui - kypärä päässä ja oikealla tavalla

Pyöräilypärän käyttö vähentää kuolemanriskiä 73 prosentilla ja aivovammariskiä lähes 90 prosentilla, muistuttaa Ykkösaamun kolumnisti Kari Poppis Suomela.
 
Luvut ovat suuria ja niiden luulisi vakuuttavan kaikki pyöräilykypärän tarpeellisuudesta.
Valitettavasti tämä ei kuitenkaan tehoa ainakaan nuoriin.

Pelkkä asenteiden muutos riittää. Niin nuorten kuin aikuisten keskuudessa tulee hyvin nopeasti selväksi, että tyhmä ei ole se joka kypärää käyttää, vaan se, joka jättää kypärän kotiin.

Laskettelurinteessä on onnistuttu tekemään turvallisuudesta muotijuttu ja saatu kypärät kaikkien päähän. Miten ihmeessä pystyisimme samaan liikenteessä? Sopiva rinnastus pyöräilykypärän käytölle on pään suojaaminen laskettelurinteessä. Mitä sellaista, joka pyöräilijöillä on mennyt ohi, on laskettelupiireissä osattu tehdä oikein?

Lumet sulavat ja kaduille jäävä hiekka harjataan vähitellen pois. Alta paljastuva kuiva asfaltti houkuttelee pyörälenkille. Ojanpientareilla kukkivat leskenlehdet heiluvat, kun ohi viilettää seuraava maantiekiitäjä.

Lapset pyöräilevät ja leikkivät pihoilla, nuoret kokoontuvat pyörineen yhteen ja aikuiset aloittavat työmatkapyöräilyt. Kansa nousee talven jälkeen renkaille. Vaan missä ovat kaikkien pyöräilykypärät?

Virallisesti asiasta ei pitäisi olla epäselvyyttä. Lain mukaan polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana käytettävä asianmukaista suojakypärää.

Valistustyötä asian suhteen on tehty reilusti, mutta siitä huolimatta tuntuu, ettei kypäränkäyttö yleisty sitä tahtia kuin pitäisi. Tilannetta ulkona seuratessa tuntuu välillä jopa, että se vähenee.

Kypärän käyttö vaihtelee asuinpaikkojen ja alueiden kesken. Taajamassa pyöräilevä laittaa kypärän useammin päähänsä kuin maaseudulla polkija. On paikkakuntia tai kouluja, joiden vaikutuspiirissä kypärät ovat aktiivisesti nuorten päässä. Vieresssä kylässä voi olla, ettei juuri kukaan pidä kypärää.

Ruuhkaliikenteen seassa ajavat työmatkapyöräilijät ovat monesti asiallisesti varustautuneita, mutta rauhallisemmilla tieosuuksilla moni polkee paljain päin. Kypärän käyttöä ei pitäisi liittää vauhtiin ja pyörän malliin. Laki on sama kaikille, oli alla sitten täysverinen alamäkipyörä, vauhdikas hybridi tai vaikka huippumuodikas Jopo.

Vuonna 2008 liikennekäyttäytymisen seurantatutkimuksen mukaan pyöräilykypärää käytti
31 prosenttia pyöräilijöistä. Paljon olisi siis vielä tehtävää, jotta kypärä olisi jokaisen päässä.

Tutkimusten perusteella pyöräilypärän käyttö vähentää kuolemanriskiä 73 prosentilla ja aivovammariskiä lähes 90 prosentilla. Luvut ovat suuria ja niiden luulisi vakuuttavan kaikki pyöräilykypärän tarpeellisuudesta. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan tehoa ainakaan nuoriin.

Murrosiän kynnyksellä olevalle lapselle on ominaista, että ajatellaan, että itselle ei voi tapahtua mitään: itsesuojeluvaisto on huonoimmillaan. Nuori elää kehityksessään sellaista vaihetta, jossa ikätovereiden merkitys on valtava ja omien vanhempien ja yhteiskunnan asettamia sääntöjä pitää testata.

Tämä kehitysvaihe on tietysti kypärän käytön kannalta harmillinen. Sitä ajatusta vastaan on turha taistella toistamalla kypärättä ajon riskejä. Pitäisi paremminkin pystyä vaikuttamaan nuorten yleiseen mielipiteeseen ja saada kypärälle positiivinen noste. Sama noste, jolla skootteritytöt ja mopopojatkin käyttävät kypärää.

Usein etenkin nuorten kuulee perustelevan kypärättömyyttä sillä, että se on niin hankala käyttää tai kertoo ajavansa vain lyhyen matkan. Osa on sitä mieltä, että kyllä 15-vuotias saa jo päättää omista asioista. Omapahan on pää.

Monelle myös vanhempien tai koulun viesti kaikuu kuuroille korville. Kuuliaisesti kypärä otetaan mukaan, mutta kodin ja koulun ulkopuolella se siirtyy välittömästi päästä ohjaustangolle roikkumaan. Siitäkin huolimatta vanhempien tehtävänä on muistuttaa mitä laki sanoo. Se, että nuori ei kypärää suostu käyttämään, ei tee siitä laillista.

Kypärän käytöstä puhuttaessa ei huomiota saisi kohdistaa pelkästään murroikäisiin. Jopa sitä tärkeämpää on hämmästellä, kuinka moni aikuinen ajaa paljain päin ja näyttää samalla huonoa esimerkkiä nuoremmille. Itse asiassa aikuisilla on erittäin suuri rooli riippumatta siitä, ovatko esimerkinottajat omia tai naapurin lapsia.

Ei riitä, että kypärä on päässä pyörällä urheiltaessa vaan se pitäisi olla käytössä myös sunnuntaiajelulla ja kauppareissuilla. Vanhempien uskottavuus vaatia lapsilta kypärän käyttöä ei riitä, jos ei itse sitä käytä. Samalla nuorille vahvistuu helposti käsitys, että koko keskustelussa olisi kyse vain jostain lasten tai nuorten turvallisuudesta. Sanaton viesti vie valitettavasti pohjaa koko hyvältä asialta.

Sopiva rinnastus pyöräilykypärän käytölle on pään suojaaminen laskettelurinteessä.
Mitä sellaista, joka pyöräilijöillä on mennyt ohi, on laskettelupiireissä osattu tehdä oikein?

Nykyään kypärätön laskettelija on harvinaisuus. Se on jopa niin poikkeuksellista, että asiaan kiinnittää helposti huomionsa. Kevätauringossa kylpevä laskettelurinne on täynnä pottapäitä. Kypärä on lähes sataprosenttisesti lasten ja nuorten päässä ja aikuisistakin ehdoton enemmistä pukee kypärän samaan aikaan kun sujauttaa sukset kiinni monoihin.

Ei tarvitse kuitenkaan mennä kovin pitkälle historiassa, kun tilanne oli täysin päinvastoin. Vielä 90-luvulla kukaan ei käyttänyt laskettelurinteessä kypärää. Pipoa vahvempaa suojaa ei ollut niin aikuisilla kun ei juuri lapsillakaan. Kilpalaskijatkaan eivät käyttäneet sitä kuin ainoastaan kaikkein vauhdikkaimpia lajeja laskettaessa.

Runsaassa vuosikymmenessä tilanne on kääntynyt siis täysin päälaelleen. Siihen ei ole tarvittu yhtään lakiesitystä eikä ainuttakaan poliisia. Liekö sekään yksin riittänyt, että alle 7-vuotias laskettelee kypäräpäisenä ilmaiseksi.

Pelkkä asenteiden muutos riittää. Niin nuorten kuin aikuisten keskuudessa tulee hyvin nopeasti selväksi, että tyhmä ei ole se joka kypärää käyttää, vaan se, joka jättää kypärän kotiin.

Laskettelurinteessä on onnistuttu tekemään turvallisuudesta muotijuttu ja saatu kypärät kaikkien päähän.
Miten ihmeessä pystyisimme samaan liikenteessä?

Kari Poppis Suomela, Ykkösaamun kolumnisti 27.4.2011

*******************************************

Lue myös juttu aktiivipyöräilijästä, jonka hengen kypärä on pelastanut NELJÄ KERTAA!