|
|
Kun kaupunki 1893 osti Kumpulan säteritilan, se sai haltuunsa kallioita, soista korpea ja peltoja, joita vuokrattiin halukkaille viljelijöille. Vaikka reilut sata vuotta ovat muuttaneet alueen ilmeen täysin, yhä täällä viljellään, joskin niin pihoilla kuin siirtolapuutarhoissakin kasvaa leipäviljan asemesta vihanneksia, juureksia, hedelmäpuita ja kukkia. |
|
|
|
Vuosisadan vaihteen jälkeen 1912 perustettiin Käpylän kunnalliskoti ja työlaitos (nykyinen Koskelan sairaala), jonne siirrettiin Taivallahden työ- ja vaivaistalosta yli 200 hoidokkia ajanmukaisiin uusiin tiloihin. | |
|
|
Pian sen jälkeen Helsingin Sosialilautakunta teki 1916 ehdotuksen ”Yleishyödyllisen työväenasuntoyhdistyksen” avustamisesta. Seuraavana vuonna kaupunginvaltuuston valiokunta ehdottikin rakennettavaksi ”neli- tai viisikerroksisia kivitaloja tiilityyliin laadittuine julkisivuineen ja vailla kaikkea rakennustaiteellista koristelua”! |
|
Onneksemme Asuntoreformiyhdistyksessä oli englantilaiseen puutarhakaupunkiaatteeseen ihastunut arkkitehti Akseli Toivonen, joka sosialilautakunnan sihteerinä vaikutti ratkaisevasti siihen, että kollegoista Birger Brunila sai laatia asemakaavan ja Martti Välikangas rakennuspiirustukset tälle Helsingin kauneimmalle kaupunginosalle. |
|
|
|
|
|
Huhtikuussa 1920 Helsingin Kansanasunnot-yhtiön rakentamistoimikunta päätti töiden aloittamisesta ja kaupunginvaltuusto teki 4.6.1920 lopullisen päätöksen puutarhakaupungin rakentamisesta tänne Kumpulan ja radan takana olleen Kottby-nimisen kylän välimaastoon. Vuokraksi määrättiin 1 penni / neliömetri. Samana vuonna perustettiin myös Asunto-osuuskunnat Käpylä (29 taloa) ja Käpy (36 taloa), kaikki kaksikerroksisia kahden perheen puutaloja. Myöhemmin, vuonna 1924 rekisteröitiin vielä Asunto-osakeyhtiö Osmo-Käpylä, jota korkeamman tonttivuokran takia sanottiin miljonäärikortteliksi ja jonka asukkaat omistavat itse talonsa. | |
|
|
|
|
Ensimmäisiä kivitaloja on ollut kummituslinnaa muistuttava, alun perin vapaapalokunnan Nyyrikintien viereiselle kalliolle rakennuttama, mutta keskeneräiseksi jäänyt Seuratalo, kansan suussa ’Vuoritalo’, joka on toiminut myös kirkkona, kouluna, teatterina jne. Lyhyempi lista kertoisi, mikä se ei ole ollut.. | |
|
|
Monien muidenkin yleishyödyllisten toimintojen alkutaival on lähtenyt liikkeelle vuokratiloissa. Esimerkiksi kirjastomme palveli lukuhaluisia käpyläläisiä ensin Työväentalossa ja pääsi vasta talvisodan syttymisen kynnyksellä 1939 siirtymään nykyiseen rakennukseensa Väinölänkadulle. |
|
Lastentarhat ja leikkikentät sekä puistotädit ovat olennainen ja tärkeä osa alueen ja sen asukkaiden elämää ja historiaa, ja vaikka sisätilojen ahtaus oli 1950-luvun taitteessa melkoinen suurten ikäluokkien takia, tarjosivat läheiset puistot, kentät, metsät ja kalliot ruhtinaallisia leikkimaastoja. |
|
|
|
Käpylän kansakoulu aloitti Seuratalossa (Vuoritalossa) jo 1921, mutta vuosikymmenen lopussa sille valmistui oma rakennus Väinölänkadun varteen ja sotien jälkeen viereen lisärakennus alakoulua varten. |
|
Käpylän yhteiskoulu toimi kotikouluna ilman lupaa (!) pastorin talossa vuonna 1938 ja oma rakennuskin tehtiin ilman virallista lupaa 1942 Taivaskallion kupeelle Onnentielle. Kansalaistottelemattomuudella on pitkät juuret. |
|
|
|
Ruotsinkielinenkin kansakoulu sekä lastentarha perustettiin myös tänne, samoin entinen Viipurin lyseo, jonka uutta nimeä, Helsingin kaksoisyhteislyseo, ei kukaan käyttänyt, vaan kaikki puhuivat Hykkylästä. |
|
1960-luvun alussa hiidenkirnun viereen Tallinmäkeen muutti 1956 perustettu Helsingin Yhtenäiskoulu, jonka suojissa aloitti myöhemmin toinenkin mainitsemisen arvoinen opinahjo, Käpylän Iltaoppikoulu (per. 1962), joka myöhemmin sai ensimmäisenä oppikouluna Suomessa luvan luokattoman opetuksen järjestämiseen. |
|
|
|
|
|
|
|
|
Tunnetuimpia kerrostaloja edustanevat sittemmin sodan takia peruuntuneita vuoden 1940 kisoja varten tehty Olympiakylä Koskelantien pohjoispuolella sekä eteläpuolella vihdoin 1952 olleisiin olympialaisiin rakennettu Kisakylä. | |
|
1950-luvulla aloittivat toimintansa myös Helsingin Suomalaisen Säästöpankin, Helsingin Työväen säästöpankin ja Kansallis-Osake-Pankin Käpylän konttorit. Jo 1920-luvulla avattiin Postisäästöpankin ja Helsingin Osakepankin ja 1940-luvulla Pohjoismaiden Yhdyspankin konttorit. | |
|
|
Samalla vuosikymmenellä valmistuivat myös mm. Mäkelänkadun varrelle Käärmetalo ja suurperheisten talot sekä Kimmonkentän läheisyyteen invalidien kuntouttamislaitos. |
|
Teksti Tintti Karppinen, kuvat Martti Humppila | |
Koti Käpylä – hymykuoppa Helsingin poskessa
