Kotikaupunkipolkuun on koottu kaupunginosalle sekä tyypillisiä että ainutlaatuisia kohteita ja nähtävyyksiä kävelyretken muotoon. Kotikaupunkipolku vahvistaa kaupunginosan identiteettiä, lisää asukkaiden paikallistuntemusta ja edistää muuttajien integroitumista esittelemällä mielenkiintoisia paikkoja sekä niihin liittyvää historiaa, luontoa, kulttuuria, henkilöitä ja tulevaisuudennäkymiä suoraan paikan päällä.
Käpylässä on kaksi kotikaupunkipolkua:
– eteläinen (avattu 12.6.2009), ja
– pohjoinen (avattu 12.6.2010)
sekä opas Kalevala-aiheisilla taideteoksilla maalattuihin sähkökaappeihin:
– sähkökaappipolku (nettiin toukokuussa 2023)
Kotikaupunkipoluilla on yhteisiäkin kohteita. Polkuja voi halutessaan samoilla omassa järjestyksessä. Käpylä-Seura järjestää myös opastettuja kotikaupunkipolkujen kävelyretkiä. Sähkökaappipolku on enemmän taidegalleriassakäynnin tapainen, ilman erityistä reittiä kuljettava.
Helsingin kotikaupunkipolut on toteutettu HELKAn (Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n) koordinoimassa sateenvarjohankkeessa. Käpylän polkuja kehitettiin Kanta-Helsingin Omakotiyhdistyksen ja Käpylä-Seuran yhteistyönä ja niiden pääasiallinen suunnitteluvastuu on ollut Pauli Salorannan vetämillä polkutiimeillä. Eteläisen ja pohjoisen polun tiimit erosivat hieman.
Eteläinen kotikaupunkipolku on koottu Käpylä-Seuran, Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen ja Helsingin kaupunginosat ry Helka:n yhteishankkeessa. Hanketta veti ja kohde-esittelyt toimitti Pauli Saloranta monipuolisen lähdeaineiston ja paikallisten asiantuntijoiden avulla. Hankkeen toteutusta tukivat Helsingin kaupungin Terve ja turvallinen kaupunki-hanke ja Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahasto.
Pohjoinen kotikaupunkipolku on koottu Käpylä-Seuran ja Kanta-Helsingin omakotiyhdistyksen yhteishankkeena. Hanketta veti ja kohde-esittelyt toimitti Pauli Saloranta monipuolisen lähdeaineiston ja paikallisten asiantuntijoiden avulla. Hankkeen toteutusta tukivat Käpylän seurakunta, Park Hotel Käpylä, K-Supermarket Musta Pekka, SATO Oyj sekä Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan maakuntarahasto.
Sähkökaappipolku syntyi osana Käpylän kaupunginosan 100-vuotisjuhlallisuuksia. Sitä ovat tukeneet Helen, ravintola Nyyrikki ja katutaideyhteisö G-Rex. Projektissa on ollut useita vapaaehtoisia käpyläläisiä. Hanketta koordinoi Terhi Kallonen.
Muiden kaupunginosien kotikaupunkipolkuja löydät linkistä kotikaupunkipolut.fi.
Kirjallisuutta:
Leo Hursti (toim.): Keidas kaupungissa. Kanta-Helsingin omakotiyhdistys
1927–1987.
Marjut Jousi (toim.): Vihreä kylä – monta tarinaa. Kanta-Helsingin
omakotiyhdistyksen historiikki 1987–2007.
Otso Kantokorpi: Sankarimatkailija Helsingin raitiovaunuissa.
Like Kustannus 2007.
Timo Keinänen, Kristiina Paatero: Martti Välikangas 1893–1973 arkkitehti.
Abacus ajankohta 4. Suomen rakennustaiteen museo 1993. Sivut 16–21.
Asta Korppi: Meidän Käpylä. Tintta Kustannus 2007.
Otto-Iivari Meurman: Taiteellisesti ja sosiaalisesti ensiluokkaisia pienasuntoja.
Käpylän puutarhaesikaupungin alkuvaiheista. (Arkkitehti-lehdessä, myös
Käpylä-lehdessä 4/1980.)
Simo Paavilainen: Martti Välikangas ja 1920-luvun klassismi Käpylässä.
(Arkkitehti-lehdessä.)
Eija Tuomela: Käpylä, hymykuoppa Helsingin poskessa. Käpylä-seura ym. 1987.
Jussi Vuori: Multimedia Käpylä, 1998.