25. Slåttmossen

SEURAAVAEDELLINEN • ALKUUN

Helsingin ainoa keidassuo on vanha, jo lähes lopullisen luontaisen kehitysasteensa saavuttanut kohosuo. Nimitys tulee siitä, että suon keskiosassa on reunoja korkeampi ”turvekakku”, paksuus enimmillään noin neljä metriä. Sen eteläpuolelta kasvillisuutta laikuttavat kermit ja kuljut. Kuivahkoilla kermeillä kasvaa rahkasammaleen päällä kanervaa, variksenmarjaa ja jopa kitukasvuisia mäntyjä. Kermien välissä vetisissä kuljuissa viihtyvät suokukka ja tupasvilla. Lisäksi suolla on edustava perhoslajisto ja löytyypä sieltä lihansyöjäkasvi pyöreälehtikihokkikin.

www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/pyorealehtikihokki

www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/suokukka

Kaikkiaan vajaan 30 hehtaarin suoalueesta on Helsingissä 10 ha ja loput Vantaan puolella. Helsingin osuudesta 7,4 ha on suojeltu vuonna 1995.

Slåttmossenin alkuperäinen 60 hehtaarin valuma-alue on kutistunut kaupunkirakentamisen myötä viiteen hehtaariin ja lisäksi muutamat ojat kuivattavat suota. Osa ojista on nyttemmin padottu ja suolle on tehty ennallistamissuunnitelmia sekä Helsingin että Vantaan puolella. Suojelualueelle pääsee helposti pitkospuita pitkin, jos ensin löytää niiden pään.

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mirva Harju