Koillis Seuran kerhot aloittavat toimintansa ti 3.9.2019.
Sääntömääräinen SYYSKOKOUS 3.9.2019 klo 18.00
Lähiötuvalla Huokotie 3
Käsiteltävät asiat:
– talousarvio vuodelle 2020
– toimtasuunnitelma 2020
– valitaan hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet ja
varajäsenet
– toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
TERVETULOA Koillis Seuran hallitus
Koillis Seuran sääntömääräinen kevätkokous
pidetään ke 27.2.2019 klo 18.00
Asukastilassa Huokotie 3 (Nuorisotalon yläpuolella)
Käsiteltävät asiat:
– tilinpäätöksen hyväksyminen
– toimintakertomuksen hyväksyminen
– muut esille tulevat asiat
TERVETULOA Koillis Seuran hallitus
Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään ti 27.02.2018 klo 18.00
Asukastilassa Huokotie 3, 00770 Helsnki
Kevätkokouksessa käsiteltävät asiat:
– tilinpäätös
– toimintakertomuksen hyväksyminen
– muut esille tulevat asiat
TERVETULOA Koillis Seuran hallitus
Sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS pidetään tiistaina 28.02.2017 klo 18.00
Asukastila Aamunkoissa Huokotie 3, 00770 Helsinki
Kevätkokoukssessa käsiteltävät asiat:
– tilinpäätös
– toimintakertomuksen hyväksyminen
– muut esille tulevat asiat
Saitko lahjaksi tablet-tietokoneen? Askarruttaako jokin asia älypuhelimen käytössä? Tule kirjastoon 15.04.2015 klo 17.00 – 19.00 ja katsotaan yhdessä. Aikaa ei tarvitse varata erikseen.
Helsingin kaupungin korkein paikka on vaihtunut alueliitosten myötä. Tällä hetkellä se on Porvoonväylän eteläpuolella Mellunkylässä, Kivikon urheilupuistossa kalliokukkulalla hieman yli 62 m merenpinnan yläpuolella. Eroa seuraavaksi korkeimpaan kohtaan on vain muutama sentti. Vielä korkeammalle yltävät täyttömäet Vuosaarenhuippu (65 m) ja Malminkartanonhuippu (90 m).
www.vuonet.fi/kaupunkipolut/Pohjois-%20ja%20Keski-Vuosaari/45Pohjois-jaKeski-Vuosaari.html (Vuosaarenhuippu)
www.kaupunginosat.net/malminkartano/index.php/kotikaupunkipolku-mainmenu-278#kohde34 (Malminkartanonhuippu)
Samoille kallioille sijoitettiin jatkosodassa saksalaisilta ostettu ilmavalvontatutka Freya, kutsumanimeltään Raija. Uudenaikaiset tutkat olivat ratkaisevassa osassa helmikuussa 1944 Neuvostoliiton yrittämien suurpommitusten torjunnassa, jonka myötä Helsinki säästyi suurtuholta.
fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_suurpommitukset#Tutkat_ja_y.C3.B6h.C3.A4vitt.C3.A4j.C3.A4t
Luonnontilaisen puuston hallitsemissa lehdoissa on alhaalla Vantaan rajan tuntumassa purojen ruokkimaa märkää korpea leppineen, paatsamineen ja laajoine suursaniaispeitteineen. Vetisimmillä pinnoilla viihtyvät vehka, raate ja korpikaisla. Ylempänä puusto on kuusivaltaisempaa, joukossa metsälehmusryhmiä. Ulkoilupolkujen risteyksessä on sadan pähkinäpensaan lehto, suojeltu 2001 luonnonsuojelulain nojalla. Muita harvinaisia lajeja ovat hentosara, ketunlieko ja maariankämmekkä. Tavanomaisten metsäpuiden joukossa esiintyvät vaahtera ja tammi. Lahopuiden ansiosta ravintoa löytyy runsaalle pesimälinnustolle, joukossa peukaloinen, uunilintu ja palokärki. Kenttäkerroksen lajeja ovat vadelma, mustikka, kielo, oravanmarja ja sudenmarja. Maiseman monipuolisuus ja yhtenäisyys luovat kohteeseen pääkaupungissa harvinaista vanhan metsän tuntua.
Jakomäkeä laajennettiin pohjoiseen vuosina 1970–74 rakentamalla 41 kerrostaloa omistusasuntoja, päiväkodit ja lähikauppa. Pysäköinti sijoitettiin alueen keskelle suurille parkkipaikoille pihojen säilyttämiseksi puistomaisina. Korttelit ovat samassa koordinaatistossa eteläpuolen kanssa, mutta tuulimylly-mallisina suojaisempia ja talot korkeampia. Erotuksena huonomaineisesta eteläpuolesta uudesta asutuksesta alettiin käyttää nimeä Suurmetsä. Kaupungin virallisessa aluejaossa on myös Suurmetsän kaupunginosa, joka käsittää Jakomäen ja Alppikylän lisäksi Tattarisuon, Heikinlaakson ja Puistolan. Kalteenkujan varteen nousi 1980-luvulla muutamia uusia kerrostaloja. Asukasmäärä nyt vajaat 1 800.
Entinen koulu on nyt Helsingin opetusviraston väistötilana, jota käyttävät vuorollaan peruskorjaukseen pääsevät koulut. Bussilinja 77:n päätepysäkki houkuttelee rajan takaa Vaaralasta säästäväisiä vantaalaisia Helsingin lippualueelle.
Tietolaatikko: Aluerakentaminen
fi.wikipedia.org/wiki/Suurmetsä
Helsingistä itään suuntautuvaa nopean junaliikenteen rataa suunniteltiin vuosikymmeniä. HELI-nimisenä sen oli tarkoitus erkaantua pääradasta Malmilla, kulkea Jakomäen kautta Porvooseen ja siitä edelleen itään. Helsingin nykyisessä yleiskaavassa 2002 on vielä ratavaraus Suumetsäntien kohdalla maanalaisena. Myös aseman sijoittamista Jakomäkeen tutkittiin. Uudenmaan maakuntakaavassa 2012 itärata linjattiin pohjoisemmas lentoaseman kautta ja näin HELI-radasta luovuttiin. Mikäli Kehä II olisi joskus jatkunut Keskuspuiston halki itään, sekin olisi saatettu sovittaa samaan käytävään.
www.uudenmaanliitto.fi/files/5903/Tiivistelma_ratayhteydet.pdf
Tarkkasilmäinen voi löytää maisemasta ainakin nämä maamerkit: Paavalin kirkko, Linnanmäki, Alppikylän tornitalo, Pihlajamäki, Malmi, Malminkartano, Martinlaakson voimalaitos, Flamingo, Itellan logistiikkakeskus, Helsinki–Vantaan lentokenttä, Tikkurilan tornitalo, Hiekkaharjun vesitorni