Jacobackan esihistoriaa
Jakomäen kaavoitus aluerakentamista varten 1960-luvulla ei ollut suinkaan ensimmäinen yritys piirtää Jakomäen paikkaa maailmankartalle. Maanmittaushallituksen arkistojen aarteet sivuavat "jacobackaa" jo vuodelta1692. Ensimmäinen paikannus nimeltä mainiten on kartassa vuodelta 1775, jolloin kartoituksen pääasiallisena pontimena oli Ruotsi-Suomessa toimeenpantu maa-alueiden isojako. Karttapohja kelpasi vielä vuosikymmeniä myöhemmin suunniteltaessa Helsinki-Hämeenlinna rautatieyhteyden linjausta.
Jakomäen nähtävissä oleva historia on kuitenkin tuhansia vuosia kirjoitettua historiaa pitempi. Skandinavian ja Keski-Euroopan Brittein saaria myöten peittäneen mannerjään reuna jätti jo noin kymmenentuhatta vuotta sitten vahvat jälkensä Jakomäenkallion kupeisiin pohjoista kohti vetäytyessään.
Jakomäenkallio on nykyisin Helsigin korkein kohta ja voi vain kuvitella kuinka korkea kallio onkaan aikojen aamunkoitteessa kivunnut.
Jään sulaessa ja vesien virratessa suureksi osaksi nykyisen Itämeren alueen rajoja noudattaneeseen muinaiseen Yoldian-mereen, Jakomäenkallio oli nykyisen Helsingin alueelta ensimmäinen töyräs, joka vapautui etelästä nahkakajakeillaan tulleiden kalstajaheimojen rantautumispaikaksi. Vuosituhansien ja -satojen kuluessa vesien laskiessa ja maan noustessa (parhaillaankin Helsingin ranta nousee noin 30cm 100 vuodessa) otollisemmat kala-apajat löytyivät jo rannempaa. Ei ole ihme , että Helsingin kaupunki kerrotaan perustetun Vanhankaupungin lahden rannoille tuolloin sangen kalaisan Vantaajoen suulle. Aikojen saatossa kaupunki keskus on siirtymistään siirtynyt etelämmäs. Jakomäkeläisille Helsingin keskusta toimittaa nykyisin ihan kelvollisesti satamakaupuginosan virkaa.
Muinaisessa kansakoulussa opetettiin , että Suomen vanhin peruskallio löytyy Näsijärven rannalta Aitolahdelta, josta sittemmin on tullut Tampereen kaupunginosa. Liekö tutkimus viime vuosikymmeninä tuonut asiaan uutta valaistusta, mutta luulisi jakomäkeläisillä nuorilla ja vähän vanhemmillakin olevan siinä määrin pontta, että pantaisiin pystyyn vaikkapa "Arkeologiakerho"vuosituhansien takaisia luonnossa näkyviä viestejä tutkimaan.
.Siistimällä Jakomäenkallio ja huolehtimalla kunnolla tästä ensimmäisenä merestä nousseesta pääkaupunkimme kolkasta voitaisiin vaikkapa turisteille järjestää opastettu kierros muinaisen Yoldian-meren rantaviivalla. Miksei näissä yhteyksissä voisi Jakomäkeä muutenkin tunnetuksi tekemistä tehdä, kivoja ihmisiähän mäellä asuu. Ja paikatkin sen kuin komistuvat.