KOHTEESEEN 11 • KOHTEESEEN 17 • ALKUUN
Alppikylä oli 1900-luvun alussa radanvarren huvilayhdyskunnan kaukaisinta reuna-aluetta Porvoontien varressa, jääkauden muodostamalla hiekkaharjulla vanhan Alppikallion suojassa. Alppikylän kohtalon sinetöi kuitenkin 1970-luvulla Lahdenväylän rakentaminen, sillä kulmakunta jäi ilman uudisrakentamisen sallivaa asemakaavaa kymmeniksi vuoksiksi liikennemelun vuoksi. Epävarman tilanteen jatkuessa monet vanhat palstat päätyivät kaupungin haltuun, jolloin niiden rakennukset useimmiten purettiin. Uudisrakennuksia sai pystyttää vain poikkeusluvin, joita myönnettiin viimeksi 1980-luvulla.
Tietolaatikko: Parkstad Wanda Puistonkylä
Kun Helsingin kasvu suuntautuu nykyään yhä enemmän valmiin kaupunkirakenteen sisään eikä enää uusille liitosalueille, Alppikylä valikoitui täydennysrakentamisen selvitysalueeksi vuonna 2002. Alueen uusi asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2006. Silloin alueella oli 55 asukasta ja vajaat 10 yritystä. Tavoitteena on nyt rakentaa kaupunkimaista asutusta noin 2 000 asukkaalle tämän vuosikymmenen kuluessa, suurin osa kaupunkipientaloihin. Kahdeksan tonttia on varattu kerrostaloille näkyviltä paikoilta Tattariharjuntien varresta sekä alueen etelä- ja pohjoispäästä. Lähimmäs Lahdenväylää sijoitetaan työtiloja, varastoja, autotalleja yms. Meluntorjunnan lisäksi pohjaveden suojeluun on kiinnitetty erityistä huomiota, sillä Alppikylän eteläpuolella on yksi Helsingin kriisiajan pohjavedenottamoista.
Alppikylän uudistumisessa on kunnioitettu vanhaa noudattamalla vanhoja tontinrajoja ja katuverkostoa sekä nimistöä. Kaupunkimaisuutta korostetaan kuitenkin kadunnimissä, jotka ovat nyt katuja ja kujia, kun esikaupungeissa kadut ovat yleensä olleet nimeltään teitä.
www.hel.fi/hki/Ksv/fi/Ajankohtaiset+suunnitelmat/Projektialueet/Malmi/Alppikyl_
Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Simo Karisalo