Greta Pelli, terveyssisar,

0
320

KOHDATAAN KONALASSA ”PISTÄJÄ-TÄTI” – GRETA PELLI

Eeva Härön teksti on julkaistu Konalan Sanomissa nro 2/1988. Siirretty nettiin kirjoittajan ja Greta Pellin tyttären Vuokko Kuorelahden luvalla.

”Pistäjä-täti” on lasten antama lempinimi terveyssisar Greta Pellille, joka asuu miehensä arkkitehti Toivo Pellin suunnittelemassa, v. 1948 valmistuneessa ”linnunpesässä” Vanhalla Hämeenkyläntiellä. Hän muistelee millaista oli tehdä terveyssisaren työtä 1940-luvulla Konalassa ja sen ympäristön alueella.

Greta Pelli oli haaveillut sairaanhoitajan ammatista jo lapsena, mutta vanhempiensa toivomuksesta hän kuitenkin meni virkailijaksi valtionrautateille. Pulavuosina sieltä jouduttiin vähentämään henkilökuntaa ja näin hän sai tilaisuuden hakeutua sairaanhoitajakoulutukseen Viipuriin. Opiskelu kesti kolme vuotta v. 1931 – 1934. Viimeisen puolen vuoden ajan Greta Pelli erikoistui terveyssisareksi Helsingissä.

Greta Pelli oli alueellamme terveyssisarena vuodesta 1940 vuoteen 1962, jolloin hän jäi sairauden takia eläkkeelle. Jatkosodan alettua hän oli puoli vuotta komennuksella Mikkelissä, mutta sitten tarvittiin opiskelijoiden ohjaajia ja niin hän sai palata takaisin omaan työhönsä.

Alueemme kuului vuoteen 1946 saakka Helsingin pitäjään ja siksi terveyssisaren piiri, joka määräytyi lapsiluvun mukaan, oli laaja käsittäen Pitäjänmäen, Konalan ja sen pohjoispuolen osan aina Hämeenkylään saakka. Lisäksi piiriin kuului vielä Santahaminan sivuneuvola.

Lastenneuvola ja koulu

Lastenneuvolaa pidettiin aluksi suomalaisen kansakoulun opettajien huoneessa. Mutta melko nopeasti neuvola muutti Nuolitielle, kun terveyssisar vuokrasi asunnostaan kaksi huonetta neuvolan käyttöön. Neuvolassa oli säännölliset vastaanottoajat terveyssisarella ja lääkärin vastaanotto oli yhden kerran viikossa. Neuvolalääkäreinä 40-luvulla toimivat muiden muassa tohtori John Wikström ja professori Niilo Hallman. Neuvolassa lapsia rokotettiin mm. isorokkoa, kurkkumätää ja hinkuyskää vastaan, tehtiin tuberkuliinikokeita ja calmetoitiin. Terveysneuvontaa annettiin melko paljon erityisesti kotikäynneillä, koska tietoa ei ollut paljon muuten saatavissa. Selostettiin ruokaohjeet ja vitol-tipat ja keskusteltiin kasvatuksesta. Painot ja pituudet niin kuin muutkin tiedot merkittiin neuvolakortteihin, jotka olivat jo silloin käytössä. Lapset tuotiin mielellään neuvolaan, vaikka vanhempien oli vaikea ymmärtää, ettei se ollut sairaita lapsia varten.

Terveyssisar Greta Pelli jatkoi lasten kehityksen seuraamista, kun lapset siirtyivät kouluun. Opettajat sanoivatkin, että hänen oli helpompi auttaa lapsia, kun hän tunsi perheet jo ennestään.

Kotisairaanhoito

Sodan aikana ja sen jälkeen työllisti eniten kotisairaanhoito.

– Sai olla lääkäri ja hoitaja, kun lähin lääkäri oli Malmilla. Yleensä sairaustapauksissa haluttiin ensin keskustella terveyssisaren kanssa ja vasta sitten ottaa yhteys lääkäriin. Hoitona käytettiin sulfaa ja juuri käyttöön tullutta penisilliiniä, joka annettiin injektiona joka 6:s tunti.

Greta Pelli kertoo olleensa yötäkin heikkojen potilaiden luona. Vuonna 1944 oli alueellamme lavantautiepidemia. Suoritettiin yleinen rokotus tautia vastaan. Näytteiden ”metsästäminen” oli vaikeaa ja tuotti ylimääräistä työtä. Jokaiselta potilaalta piti saada kolme negatiivista näytettä ennen kuin hän oli terve.

Kotikäynnit

Kotikäynnit veivät paljon aikaa, kun terveyssisar kulki kävellen tai pyörällä. Greta Pelli muisteli, kuinka hän vasta täällä ollessaan opetteli ajamaan pyörällä. Hän kertoi olleensa ikionnellinen, kun hän joskus pääsi sähkölaitoksen johtajan autolla kotikäynneille. Pitäjänmäellä oli silloin kaksi autoa.

Linja-auto kulki Hämeenkylään, mutta sen aikatauluihin ei voinut luottaa.

Greta Pelli kävi Santahaminassa kerran kuukaudessa. Silloin hän käytti junaa kaupunkiin mennessään ja armeijan venettä salmen ylitykseen. Talvisin kuljettiin Hevossalmen sillan kautta.

Terveyssisarilla oli lisätyötä sodan aikana esimerkiksi imetystodistusten kirjoittaminen, jotta äidit saivat ylimääräisen ruokakortin.

Greta Pelli piti kovasti työstään, ja lapset hänestä. Todisteena siitä tapaus, kun pikku Heidi kävi pyytämässä terveyssisarta kummikseen. Kun Heidi kertoi kotona tämän iloisen uutisen, että oli saanut uuden kummin, niin pikku sisko tuli kovin kateelliseksi. Asia järjestyi, kun terveyssisaren mies suostui siskon kummiksi. Yhteys kummitätiin on säilynyt tähän päivään asti.

Oli päinvastaisiakin tapauksia. Eräillä syntymäpäivillä pieni tyttö ei tullut juhlimaan, vaan kääntyi eteisestä ympäri nähtyään vieraiden joukossa ”pistäjä-tädin pistimineen” (= terveyssisaren laukku).

Greta Pelli on onnellinen, että sai tehdä työtä, joka on ollut antoisaa, monipuolista, joskus raskastakin. Parasta siinä on ollut läheiset kontaktit perheiden kanssa. Greta Pelli elää nyt 84-vuotiaana virkeitä vanhuuden päiviä Konalassa muistellen työntäyteisiä päiviä, jolloin hän oli alueellamme lastenneuvolan terveydenhoitajana, kouluhoitajana ja kotisairaanhoitajana.

Nyt ollaan jälleen vikojen eriyttämisen jälkeen Helsingin kansanterveystyön edistämiseksi asteittain siirtymässä väestövastuu-periaatteeseen, jossa pieni joukko suorittaa perusterveydenhuollon, niin kuin Greta Pelli teki yli 40 vuotta sitten.

Eeva Härö.

VASTAA

Lisää kommentti!
Kirjoita tähän nimesi