Muinaisjäännös

0
44

KOHDEKUVAUKSET

Kohdenimi: Painiitty
Muinaisjäännöstyyppi: kivirakenteet
Alatyyppi: röykkiöt
Laji: kiinteä muinaisjäännös
Ajoitus: ajoittamaton
Lukumäärä: 1
Rauhoitusluokkaehdotus: 2
Muinaisjäännösrekisteri: 49010129
Rekisterikylä: 439 Mäkkylä
Tila ja kiinteistötunnus: 2:166 Lövkulla 1,49-439-2-166
Maanomistaja:
PK: 204301 Hämeenkylä
Koordinaatit: P= 6682524,I= 3380246, Zala=24, Zylä=25
Koordinaattiselite: röykkiön keskikoordinaatit
Aiemmat tiedot: Heikkurinen-Montell 1982(?), tark.( Espoo Lövkulla); Jussila 1990,inv.(kohde 316 Pajuniitty)
Aiemmat löydöt:

INVENTOITI 2005-10-26

Tarkastusaika: 27.04.2005-10-26
Löydöt:-
Kartat: Pkote s.132 kohdekartta 151
Negatiivit: 136190

Sijainti ja maasto:

Kohde sijaitsee Espoon keskuksesta 10,5 km itäkoilliseen Uusimäessä, Painiityn koillisosassa, Vanhalta Hämeenkyläntieltä lähtevää Painiityn tietä pitkin 140 m, tieltä15- 20m kaakkoon. Maasto on hiesusavikoiden reunustamaa,luode-kaakkoissuuntaista moreeniharjannetta,joka viettää loivasti kaakkoon. Moreeniharjanteen etelä- ja kaakkoispuolella avautuu vanha pelto ja niittyaukea,jossa virtaa pieni puro koilliseen.Painiityn tie kulkee sekametsää kasvavan moreeniharjanteen kaakkoisreunan poikki. Painiityn alueella on sijainnut Lövkullan tila,jonka rakennusten jäännöksiä erottuu vielä lähiympäristössä runsaasti, erityisesti tonttien 2:162 ja 2:166 pohjoislohkossa Vanhan Hämeenkyläntien varressa. Paikalta 150m länteen,puron länsipuolella sijaitsee ajoittamaton röykkiö Painiitty 2(49010130).Kohde ei ole peruskartassa eikä sitä ole merkitty maastoon. Paikka on helppo saavuttaa tietä pitkin.

Kohteen kuvaus:

Röykkiö on tarkastettu ensimmäisen kerran ilmeisesti vuonna 1982 ilmoituksen perusteella ja uudelleen inventoinnissa 1990. Metrin korkuisella,suunnilleen etelä-pohjoisuuntaiselle  kalliokohoumalle tehty röykkiö on kookas(13x 10 x 1) ja kasattu pelkistä kivistä soikeaksi rakennelmaksi. Kivet ovat enimmäkseen tasakokoisia ja pyöreähköjä ( halk. 40-50 cm). Jäännöksen ympärillä maasto on metsittymässä,mutta siinä erottuvat selvästi vanhat, tasaiseksi raivatut ja muokatut viljelylohkot. Tien molemmin puolin erottuu muita röykkiökiveyksiä,jotka ovat kuitenkin röykkiötä pienempiä ja epämääräisempiä.

Arvio:

Rakenteen perusteella jäännös muistuttaa metallikautista röykkiötä, mutta poikkeaa niistä ympäristöltään. jäännös on kauttaaltaan viljelyspalstojen reunustama, ja ainakin kiveyksen pintakerros saattaa olla pellosta heiteltyä. Perustaltaan rakennelma on kasattu huolellisesti ja vaikuttaa suunnitelmallisesti kootulta. Röykkiötä on aiemmissa tiediossa arveltu pronssikautiseksi tai varhaismetallikautiseksi, mutta myös peltoraunioksi.Pronssikautisuus vaikuttaa  maastosijainnin ja vesistöhistorian perusteella epätodennäöiseltä. Lähin pronssikauden merenranta (15 m mpy) sijaitsee noin 2 kilometrin päässä.

Sijaintia ajatellen jäännös liittyy todennäköisimmin alueen viljelymaiden raivaukseen. Röykkiö voi kuitenkin olla satoja vuosia vanha, jopa alueen viljelyn varhaivaiheista, sillä ympäristössä on runsaasti pitkäaikaisen raivauksen ja maankäytön merkkejä. Kohde on perusteltua pitää edelleen rauhoitusluokassa 2. Muinaisjäännös on rajattu röykkiötä ympäröivän kohouman mukaan. Yleiskaavaluonnoksessa alueelle on osoitettu uudisrakentamista ( A2). Jäännöstä on tutkittava tarkemmin ennen rakentamista. Luonteen ja ajoituksen selvittämiseksi olisi tutkittava laajemminkin alueen maankäytön historiaa,mm vanhaa karttamateriaalia käyttämällä.

Kirjoittanut Esa Kukkola Konala-Seura ry.

Lähde: Sirkka-Liisa Seppälä, Espoon Eteläosien yleiskaavainventointi 2005.

VASTAA

Lisää kommentti!
Kirjoita tähän nimesi