Tietolaatikko: Helsingin maalinnoitus

0
357

Venäjä menetti Japanin-sodassa ensin Tyynenmeren laivastonsa 1904 ja sitten myös Itämeren laivaston 1905. Näin Pietari jäi ilman suojaa mereltä päin. Uuden laivaston varustaminen oli hidasta, joten keisari Nikolai II päätti rakennuttaa pääkaupungin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän aina Ahvenenmaata ja Hiidenmaata myöten. Pääpuolustuslinja oli Helsingin, Porkkalan ja Tallinnan edustalla. Saaret linnoitettiin ja varustettiin tykeillä, joilla pystyttiin sulkemaan Suomenlahti sen kapeimmasta kohdasta. Saksan uhan kasvaessa ja maailmansodan puhjettua Euroopassa 1914 alettiin linnoittaa myös maalla – Yhdysvaltojen myöntämän suuren rahalainan turvin.

Helsingin maalinnoituksen tehtävä oli Viaporin sekä Kruunuvuorenselän sotasataman selustan suojaaminen. Varustukset ulottuvat yhtenäisenä kaarena Vuosaaresta Westendiin. Ne suunniteltiin aikansa uusimpien linnoitusoppien mukaan. Monin paikoin käytettiin materiaalina teräsbetonia, joka oli sekin uutta. Joukkojen ja raskaan tykistön siirtämistä varten tehtiin tykkitiet niin huolella, että niitä on edelleen jäljellä käyttökelpoisina. Suojahuoneissa oli syvennykset ortodoksisille ikoneille. Yhdyskäytävissä käymälät ja kaikki asemat oli hyvin viemäröity tulvimisen estämiseksi.

Linnoitustöissä oli Helsingin seudulla enimmillään 15 000 henkeä: pääkaupunkiseudun asukkaita viiden markan päiväpalkalla sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia maaorjia ja sotavankeja: mongoleja, tataareja, kirgiisejä ynnä muita, joita kutsuttiin yleisesti ”kiinalaisiksi”. Nämä asuivat maakuopissa ja olivat paikkakuntalaisten kannalta muutenkin hyvin eksoottista väkeä mm. ruokailutottumuksineen. Itse keisari Nikolai II tarkisti töiden etenemisen vierailullaan 1915. Koko maassa linnoitusta rakensi loppuvaiheessa yli 100 000 henkeä. Kun työt loppuivat vallankumouksiin 1917, he jäivät työttömiksi.

Maalinnoituksella taisteltiin ainoan kerran 11–13.4.1918 Suomen sisällissodan aikana, kun Hangossa maihin nousseet saksalaiset etenivät punaisten hallussa olleeseen Helsinkiin lännestä ja pohjoisesta. Rauhan tultua linnoituslaitteet jäivät rappeutumaan. Muutamia luolia kunnostettiin puolustusvoimien käyttöön seuraavassa sodassa, osa on edelleen varastoina ja väestönsuojina. Varustukset ovat muinaismuistolain suojaamat.

www.novision.fi/viapori/vyohyke.htm (Maalinnoitus)
www.novision.fi/viapori/rannikkokartta.htm (Merilinnoitus)

VASTAA

Lisää kommentti!
Kirjoita tähän nimesi