Vuonna 1888 keisari Aleksanteri III antoi määräyksen siirtymisestä uuteen kilometrijärjestelmään Suomen maanteillä. Vanhat virstanpylväät korvattiin ensin puisilla kilometripylväillä, kunnes 1920-luvulla ne korvattiin kivipylväillä vähäliikenteisimpiä teitä lukuunottamatta. Pitkämatkaisen liikenteen yleistyessä lukemavälejä pidennettiin 1930- luvun lopulta alkaen. Sotien jälkeen teiden oikaisut aiheuttivat runsaasti pylväiden siirtoja ja lukemien tarkistuksia. Tiehallinto luopui tolpista vasta vuonna 1970 ja niistä tehtiin mm. kivimursketta tienpohjiin. Tolpat olivat myös kysyttyjä lahjoja etenkin 50- vuotiaille. Jäljelle jääneet ovat muinaismuistolain suojelemia ja niitä on paikoin kunnostettu.
