Jatkosodan jälkeen 11 % Suomen väestöstä oli ilman asuntoa alueluovutusten ja pommitustuhojen vuoksi. Merkittävä osa teollisuuden ja energiantuotannon kapasiteetista oli menetetty, ja materiaalipula oli suuri. Suomen historian suurimmassa maareformissa luovutettiin maata rintamamiehille, kaatuneiden omaisille sekä evakoille – samalla huolehdittiin syrjäseutujen pysymisestä asuttuina. Näin saivat alkunsa kaikkien tuntemat rintamamiestontit. Tontin saaneet pystyttivät pitkälti talkoovoimin noin 100 000 puista rintamamiestaloa, pääosan niistä talotehtaiden valmistamista elementeistä. Tyyppitaloja on muutama eri versio, joissa kaikissa savupiippu keskellä ja neljä huonetta tulisijoineen sen ympärillä. Osa arkkitehtikunnasta piti talotyyppejä hirvittävän rumina ja kansan tyylitajua pilaavina. Käytännöllisyydessä ei sen sijaan ole moittimista. Esim. jyrkkä katto mahdollistaa asuttavan ullakkokerroksen, jonka saattoi vuokrata. Talot sijoitettiin yleensä pitkänomaisten tonttien kadunpuoleiseen päähän, jotta tilaa jäi hyötypuutarhalle. Kun kadut linjattiin maaston muodot huomioon ottaen, syntyi miellyttävän vaihtelevaa ja kuitenkin harmonista miljöötä.
fi.wikipedia.org/wiki/Maanhankintalaki
www.mfa.fi/jalleenrakennuska
www.rintamamiestalo.fi
