20 v vuosijuhla – 20 Årsfest

img_1138.jpg
img_1138.jpg

Seura vietti 20 v juhliaan toukokuussa. saapuvilla oli yli 70 nykyistä ja "vanhaa" meilahtelaista verestämässä muistoja ja nauttimassa runsaasta ohjelmasta ja juhlapöydän antimista. Tämä osoittaa että "kyläyhteisön" henki on vielä voimissaan.

Sällskapet firade sin 20 årsfest i maj. Över 70 mejlansbor ställde upp ; nuvarande och gamla. Alla njöt av att dela minnen, det mångsidiga programmet, festbordet och dansen. Det kan ses som ett säkert tecken på att sammanhållningen och byagemenskapen fortfarande är stark.

Käytiin hevosajelulla
Vi åkte häst och kärra    

img_1145.jpg
Joel vuoli puulintuja
Joel täljer fåglar               

img_1154.jpg
Kaj Ilmoni pitää juhlapuheen verannalla
Kaj Ilmoni festtalar på verandan                

img_1157.jpgimg_1158.jpg
img_1156.jpg
Kaurilan väen loihtimat herkut
Festbordet var framtrollat av Kaurilas folk  

img_1168.jpg
Tytöt musisoivat
Flickorna bjöd på sång och musik  

img_1171.jpg
Haitari kutsui tanssimaan
Dragspelet bjöd till dans  

Ilmoita tapahtumasta

articles.jpg
articles.jpg

Voit ilmoittaa alueella järjestettävästä kiinnostavasta tapahtumasta kirjoittamalla siitä lyhyen artikkelin. Artikkelin voi kirjoittaa kuka tahansa, mutta sivujen toimituskunta tarkistaa artikkelin ennen kuin se julkaistaan.

Muistathan mainita kaikki tarvittavat tiedot kuten tapahtuman aika ja paikka. Sähköpostiosoitteesi on pakollinen, jotta sinulta voidaan tarvittaessa kysyä lisätietoja.

Huom! Poistu artikkelin kirjoituksesta painamalla joko Lähetä– tai articles.jpg Peruuta– painikkeita artikkelilomakkeen yläosassa.

Pääset kirjoittamaan artikkelia tästä linkistä.

Elämää Meilahdessa

virpojat.jpg
virpojat.jpg

"Aivan kuin maalla eläisi" – usein kuultu kommentti vieraittemme sanomana. Alueelle rakennettiin kunnallistekniikka vasta 70-luvulla ja puulämmitys oli tuolloin arkipäivää. Alueella oli kaksi kauppaa, oma urheiluseura ja kahdessa talossa oli mankeli, jota oli mahdollista vuokrata.

Toivolassa oli hevosia, jotka auttoivat monissa askareissa, esimerkikisi kyntivät perunamaat. Lähes kaikkien huviloiden pihapiiristä löytyi oma puutarha aina 60-luvulle saakka.

Ilmapiiri oli hyvin tuttavallinen; herrasväki ja "tavallinen kansa" tuli toimeen keskenään erittäin hyvin. Kaikki tunsivat toisensa ja metsissä ja pihoissa liikuttiin vapaasti huvilalta toiselle.

Meilahden huvila-alueella asui 1800- luvun jälkimmäisellä puoliskolla moni varakas ja hyvin menestynyt liikemies.

Alueelle rakennettiin 1900-luvun alussa huviloita, joiden asukkaat edustivat laajasti maan taide- ja tiedeyhteisöjä ; arkkitehti J.V. Strömberg, professori J.Mikkola ja vaimonsa kirjailija Maila Talvio (villa Laaksola, purettu), säveltäjä Yrjö Kilpinen ja vaimonsa pianisti Margaret (villa Furunäs), säveltäjä Ilmari Hannikainen, professori A.O. Väisänen (villa Mainiemi),taidemaalari-kirjailija Viljo Kojo (villa Wuokkola), arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström (villa Tomtebo). Tunnettu persoona oli myös Maria Åkerblom opetuslapsineen (villa Toivola).

Usea presidentti on asunut alueellamme sekä Tamminiemessä että Mäntyniemessä. Urho ja Sylvi Kekkonen olivat lähes päivittäinen näky; Urho Seurasaaressa lenkillä ja Sylvi bussissa matkalla kaupunkiin. Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi liikkuvat myös säännöllisesti alueella.

Taitelijaelämää eletään edelleen Villa Furunäsissä, jossa Helsingin Taiteilijaseuran jäsenillä on atelje-tiloja.

Kirjassa ”Töölöntullin molemmin puolin” Hackzell & Toppari 1997, Vähä-Meilahden alueesta on hyvä kuvaus.

Vuonna 1985 vahvistunut "uusi" asemakaava johti voimakkaaseen muuttoon ja sitämyötä sukupolven vaihdokseen huvila-alueella. "Uudessa" Meilahdessa alkuperäisasukkaatkin tuntevat vielä olonsa kotoisaksi. Muutamassa huvilassa Heikinniementien varrella asuu jopa 3. ja 4. sukupolven meilahtelaisia.

Livet i Mejlans

”Som att bo på landet” är en vanlig kommentar ännu idag. Det stämmer så tillvida att området fick kommunalteknik först på 70-talet och vedeldning var vardag. Det fanns två butiker, en idrottsförening och två hus som hade mangel som man kunde hyra.

sundell_1.jpgHästar fanns på Toivola och de hjälpte till att plöja de större potatislanden. Nästan alla villor hade trädgård och potatisland ännu långt in på 60-talet.

Stämmningen var familjär ; herrskap och ”vanligt folk” umgicks obehindrat. Alla kände alla och barnen rörde sig fritt från villa till villa och härjade i skog och mark.

Mejlans villaområde dominerades under 1800-talets senare del av adel och förmögna handelsmän.

Villorna som byggdes i början av 1900-talet ledde till en nivellering och kultur- och vetenskap blev välrepresenterade ; arkitekt J.V. Strömberg och professor J.Mikkola och hans fru författaren Maila Talvio ( villa Laaksola, riven ), Tonsättaren Yrjö Kilpinen och hans fru pianisten Margaret (villa Furunäs) Tonsättaren Ilmari Hannikainen och professor A.O. Väisänen (villa Mainiemi), Målaren,författaren Viljo Kojo (villa Wuokkola), arkitekturprofessor Gustaf Nyström (villa Tomtebo). En känd persolighet var Maria Åkerblom och hennes lärjungar (villa Toivola).

Presidenter har residerat i flere repriser både på Ekudden och Talludden. Framförallt Kekkonen, både Urho och Sylvi var en nästan daglig syn, han på Fölisön och hon i bussen till stan.

President Halonen rör sig också flitigt med sina stavar i området.

Konstnärslivet fortsätter på Furunäs som hyrs av Helsingin Taiteilijaseura och där dess medlemmar har ateljeutrymmen.

I boken ”Töölöntullin molemmin puolin” Hackzell & Toppari 1997, finns Lill-Mejlans väldokumenterat.

Den nya stadsplanen 1985 ledde till en kraftig nyinflyttning och generationsväxling men anpassningen har varit lyckad och i det ”nya” Mejlans känner sig också ursprungsbefolkningen hemma.I några av villorna vid Hindersnäsvägen bor 3dje och 4de generationens mejlansbor.

sundell_3.jpg

Asukasyhdistys

vuosikokous_mntyniemi2.jpg
vuosikokous_mntyniemi2.jpg

Vähä-Meilahti seura ry.

Asukasyhdistys on perustettu vuonna 1990. Kaksikielisen yhdistyksen tavoitteena on mm. säilyttää alueen kulttuurihistorialliset arvot, parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja kehittää alueen virkistyskäyttöä.

Asukkaat ovat laajasti ja innolla mukana yhdistyksen toiminnassa. Tämä näkyy esimerkiksi siivous- ja rakennustalkoissa, vuosikokouksessa  ja vuosijuhlassa, jossa kaiken ikäiset asukkaat tapaavat toisiaan.

Yhdistys seuraa tiiviisti ajankohtaisia asioita ja tekee yhteistyötä kaupungin viramomaisten kanssa. Tuloksena hyvinhoidetut metsäpolut ja puistot sekä läpiajoliikenteen rajoittaminen hidastein ja nopeusrajoituksin.

Yhdistyksen tavoitteena on, että kaikki alueella asuvat sekä lukuisat vierailijat voisivat liikkua turvallisesti ja nauttia rauhallisesta maisemasta, jonka Meilahden ja Seurasaaren alueet tarjoavat.

Lill-Mejlanssällskapet r.f.

1990 grundades Lill-Mejlans sällskapet som en tvåspråkig invånarförening med målsättning att tillvarata områdets kulturhistoriska värden, förbättra invånarnas trivsel och utveckla områdets rekreationsmöjligheter för övriga stadbor genom att bevara landskapets nuvarande särprägel.

Anslutningen och entusiasmen är stor. vuosikokous_mntyniemi1.jpgDet gäller städ- och bryggtalko, årsmöte och årsfest där lokala förmågor i alla åldrar uppträder.

Sällskapet driver aktuella frågor i samarbete med stadens myndigheter och som resultat ser vi välskötta stigar och vägar i skogar och parker, trafiklösningar som hastighetsbegränsningar och farthinder.

Målsättningen är att alla, oavsett om de är mejlansbor eller besökare skall kunna röra sig tryggt och njuta av den fridfulla miljön Mejlans-Fölisön har att erbjuda.

 

Lyhyt historiikki

kartta1847_s.jpg
kartta1847_s.jpg

Nimi juontuu luultavasti talonpoika Lasse Meijle’stä, jonka tilukset Helsingin pitäjän Mejlby’ssä ulottuivat aina Huopalahteen saakka 1550-luvulla. Vuoden 1646 painetussa Helsinkin seudun kartassa Meilahti oli löytänyt oman paikkansa (kirjoitettu Meilans).

Ratsastajamestari Gert Skytte oli tuolloin merkittävä maanomistaja ja hänellä oli asuntoja Munkkiniemessa, Talissa ja Lauttasaaressa.  Vuonna 1871 Meilahti siirtyi kaupungin omistukseen oltuaan 1770-luvulla osa Munkkiniemen säteritilaa.

Meilahteen syntyi Helsingin ensimmäinen huvila-alue. Vuoteen 1910 mennessä oli rakennettu kolmisenkymmentä huvilaa, joissa asui monia liike- ja virkamiehiä perheineen. Kaupungin suunnitelmissa oli laajentaa asutusta myös Seurasaareen. Kaupunkilaisten vastustaessa Seurasaaren palstoittamista saareen perustettiin kansanpuisto vuonna 1889.

Meilahdesta ja Seurasaaresta muodostuu yhdessä ainutlaatuinen kokonaisuus ja houkutteleva vierailukohde niin turisteille kuin muillekin kaupunkilaisille.

En kort historik

Lill-Mejlans – namnet har sannolikt sitt upphov i bonden Lasse Meijle, vars ägor i Helsinge, Mejlby sträckte sig ända ned till Hoplaxviken på 1550-talet. På kartan över Helsingforstrakten från 1646 finns Mejlans (stavat Meilans) inritat på sitt nuvarande ställe. Dåvarande jordägare var ryttmästare Gert Skytte som förutom Mejlans hade hemman i Munksnäs, Tali och på Drumsö. År 1871 övergick Mejlans i stadens ägo efter att sedan 1770-talet varit anslutet till Munksnäs säterirusthåll.

I Mejlans uppstod då det första egentliga villaområdet i Helsingfors. Fram till 1910 uppfördes ett trettiotal villor för förmögna affärs- och ämbetsmannafamiljer. I planerna fanns en utvidgning som också skulle omfatta Fölisön. Genom påtryckning av stadsborna undgick Fölisön motsvarande parcellering och kunde bevaras som folkpark 1889.

Mejlans och Fölisön bildar en unik helhet och är idag ett omtyckt utfärdsmål för både stadsbor och turister.

osoitekartta.jpg

 Lill-Mejlans bildar en udde som i öster avgränsas av Paciusgatan mellan    Hummelviken och Hoplaxviken

Huvilat

Listalla on huvilan “virallinen” numero ja valmistumisvuosi.

2 Toivola, valmistumisvuosi 1870
2a Kukkulinna, 1890-l
3 Bergvik (purettu 1969)
4 Orkolinna (palanut vuonna 1968)
5 Laaksola (purettu 1954, paikalla Maila Talvion puisto)
6 Tallbo, 1884
8 Päiväranta (ent. Granvik, ent. Björnvik), 1885
9 Capri (ent. Havanna), 1896
11 Furunäs, 1893
12 Ljunganmo, 1900
13 Kevätkallio (palaneen Vårbergan paikalla), 1991
14 Tomtebo, 1893
16 Villa Angelica (ent. Waaranto, ent. Tammisto), 1900
17 Villa Tapiola (1908) 1996, ennen Villa Solbacka (purettu 1973)
18 Villa Nybacka (1886) 1990, ennen Sommarro (palanut 1963)
19 Viola, 1909
20 Solhem (purettu 1974)
21 Bredablick, 1700-luvulta
22 Estella (ent. Muisto), 1880
23 Wuokkola (ent. Uusi Aikala), 1911
24 Aikala, 1902
25a Mainiemi, 1904
26b Johannesberg, 1907
26d Johannesbergintie 4, 1921
28a Johannesbergintie 2a, noin 1890
28b Meilahdentie 3b, 1800-luvun alkupuoli
29 Stentorp, 1917
30 Heikinniementie 9 (Kaurilan vanha asemarakennus), 1894
31 Heikinniementie 7, 1917
32 Karlstorp (ent. Caridia), 1916
33 Heikinniementie 3, 1918
34 Granelund, 1915
Lilla Solbacka, Heikinniementie 4a, ent. talo Pikku-Pasila 14
Mäntyniemi ,1993
Tamminiemi, 1904, edelsi Villa Ekudden, 1889 (purettu)
Kesäranta, 1873
Helsingin kaupungin taidemuseo, 1970 

Kuvan tuominen

Kaikki kuvat sijaitsevat palvelimella Mediavarastossa. Kun muokkaat dokumenttia tekstieditorissa ja haluat lisätä tekstiin kuvan, vie kursori siihen kohtaan tekstikenttää, mihin haluat kuvan ilmestyvän. Voit ladata kuvan tekstiisi Mediavarastossa jo olevista kuvista yksinkertaisesti selailemalla kansioita ja  klikkaamalla kuvan otsikkoa ja painamalla sen jälkeen taulun OK -nappulaa. Voit myös tuoda uuden kuvan Mediavarastoon.

1) Klikkaa tekstieditorin Lisää kuva -kuvaketta (ks. Tekstin tuottaminen). Näkyviin ilmestyy taulu, jossa näkyvät palvelimella olevan Mediavaraston kuvakansiot kansiossa Image Root.

2) Klikkaa auki kansio, jonka nimi on tapahtumat, jos olet lähettämässä tapahtumaa. Jos teet uutista, avaa auki kansio nimeltä uutiset.

HUOM! On tärkeää, että avaat oikean kansion ennen kuvan siirtämistä, muuten kuvat tallentuvat väärään kansioon palvelimella!

3) Kun oikea kansio (kuvassa uutiset) on auki, hae kuva omalta koneeltasi klikkaamalla painiketta Browse/Selaa. Muistathan, että kuvan tulee olla jpg-, gif– tai png-muotoinen. Mielellään sen tiedostokoko ei ole kovin suuri (alle 500 K). Sen nimessä ei saa olla välilyöntejä eikä ääkkösiä. Voit nimetä sen uudestaan kohdassa Nimeä kuva

4) Kun olet paikantanut kuvan, klikkaa sen otsikkoa. Sen tiedostopolku ilmestyy Lataa-tekstikenttään. Klikkaa painiketta Lataa.

5)  Nyt kuvan tiedostonimi on ilmestynyt Uutiset -kansioon. Kun klikkaat kuvan nimeä, ilmestyy sen uusi tiedostopolku taulun keskivaiheille (Kuvan osoite (URL):) ja oikeassa pikkuikkunassa näkyy sen esikatselukuva.

HUOM! Nykyisessä versiossa ei voi säätää kuvan kokoa numeerisesti pikselin tarkkuudella kohdassa Muuta kuvan koko, eli ko. toiminto taulussa ei toimi. Jatkossa asiaan on tulossa parannus.

6) Lopuksi määritä kuvan sijainti sivulla kohdassa Kuvan sijoittelu. Hyvä perusasetus on “left“, jolloin kuva asettuu vasempaan reunaan ja teksti kiertää sitä oikealta. Kuvan kehyksen leveys (border) –määritys tekee kuvalle reunan.

7) Kannattaa määrittää myös “tyhjää” kuvan ympärille muutaman pikselin verran kohdassa Kuvan välistys. Lopuksi paina OK.

Mejlans if, MIF

sundell_2.jpg
sundell_2.jpg

Mejlans if perustettiin 1946 alueen ruotsinkielisten nuorten aloitteesta. Monet olivat tutustuneet heti sotien jälkeen tunturi- ja alppihiihtoon joka oli 30-luvun lopulla saanut jalansijaa Kauniaisissa minne perustettiin Suomen ensimmäistä rinnettä -34.

Grankulla IFK ja Fjällskidarklubben-37 herätti sodasta palanneiden nuorukaisten kiinnostuksen ja niin saatiin Meilahteenkin pujottelurinne -47. Puolustusvoimat luovutti seuran käyttöön läheisellä kalliolla sijainneet it-tornit joista saatiin rakennettua lähtölava. Kolme seuraa loivat pohjaa Suomen alppihiihdolle ja Meilahden valaistu mäki oli monen orastavan tähden harjoittelupaikka. Sinne pääsi hiihtäen Töölööstä ja Munkkiniemestä, muualta tultiin bussilla tai ratikalla. Torstai-illan harjoituskilpailut täyttivät mäen ääriään myöten.

Perinnettä ylläpitää  Mejlans if:n Masters-tiimi joka on kansallisen Finnish Alpine Masters- kiertueen kestomenestyjiä.

Mejlans if grundades 1946 av traktens svenskspråkiga unga. Flere av dem hade efter kriget blivit intresserade av fjäll- och alpinskidning som fått fotfäste Grankulla. Där anlades Finlands första slalombacke 1934. Grankulla IFK och Fjällskidarklubben-37 var förebilder då föreningen satsade på egen backe i Mejlans. Försvarsmakten skänkte ett utsiktstorn och några lv-lavetter från ett närliggande berg och av dem byggdes starttornet. De tre föreningarna var med och skapade grunden till den finska alpina skidsporten och många blivande stjärnor tränade i backen som staden försåg med belysning. Man kom skidande från Tölö och Munksnäs, buss och spårvagn var också ett vanligt alternativ på den tiden. I torsdagskvällarnas träningstävlingar deltog ” hela stan”.

Föreningens traditioner upprätthålls av Mejlans Masters-team som framgångsrikt deltar i Finnish Alpine Masters årliga Cup.

2012: Kaikki seuran FAM-tiimin jäsenet mitaleille SM-pujottelussa: Martti Sedoff kultaa M 70 sarjassa, Esko Reckhardtille hopeaa M 55, Kristian Nyman hopeaa M 65 ja Christer Sundell pronssia samassa sarjassa.

2012: Hela FAM-teamet på medaljer i slalom FM : Martti Sedoff guld i M70, Esko Reckhardt silver i M 55, Kristian Nyman silver M 65 och Christer Sundell brons i samma klass.

Mif mitalistit

Rekisteröityminen

Jos haluat lähettää kaupunginosasi kotisivuille ilmoituksen jostain tapahtumasta Tapahtumapalstalle tai uutisen Uutissivuille, sinun tulee ensin rekisteröityä (mikäli sinulle ei ole annettu vielä tähän tarvittavia tunnuksia ylläpidosta).

HUOM! Tarvitset tunnukset vain jos haluat lähettää uutisia ja tapahtumia sivuille. Ilmoituksia ja keskusteluviestejä voi lähettää rekisteröitymättäkin.

Tapahtuman lisääminen (sama koskee Uutista).

1) Klikkaa ensin siis Lisää tapahtuma -linkkiä vasemmassa reunassa.

2) Saat eteesi ohjeen, jossa sinulle kerrotaan, että sinun täytyy ensin rekisteröityä. Noudata ohjeita, eli klikkaa tekstin sanalinkkiä, jossa lukee rekisteröityä.

3)  Nyt voit täyttää rekisteröitymislomakkeen kentän. Anna oikea nimesi, keksi itsellesi tunnus ja anna käytössäsi oleva sähköpostiosoite. Tunnuksen tulee olla sellainen, jonka muistat jatkossakin, kun haluat lähettää materiaalia kotisivuille.

Sähköpostiosoite tarvitaan, sillä järjestelmä lähettää automaattisesti salasanan antamaasi osoitteeseen. Sinun täytyy ehkä odotella joitakin minuutteja ennenkuin salasana on saapunut postiisi.

4) Kun olet saanut sähköpostiosoitteeseesi lähetetyn salasanan, voit kirjautua sivun alareunassa olevassa Kirjautumislomakkeessa (anna tunnus ja salasana). Nyt voit klikata Lähetä Tapahtuma -linkkiä (jos haluat lähettää ilmoituksen jostain tapahtumasta).

Pikaohjeet sisällöntuottamista varten

Kotisivuja voi lukea rekisteröitymättäkin.  Keskustelu- ja Ilmoituspalstalle voi lähettää viestejä kuka vain.

Mutta jos haluat lähettää omia uutisia ja tapahtumia kotisivuille, sinun täytyy rekisteröityä käyttäjäksi ja kirjautua sen jälkeen näillä tunnuksilla. Muuten et rekisteröitymistä tarvitse.

Rekisteröitymällä voit omalta osaltasi vaikuttaa kotisivujen sisältöön. Kotisivujen ylläpito tarkistaa uutisen ja tapahtuman ennen kuin se julkaistaan.

Seuraa ohjeita:

    * Ohjeita rekisteröitymiseen
    * Ohjeita tekstin tuottamiseen
    * Ohjeita kuvien lisäämiseen

Ohjeet täydentyvät, sitä mukaa kun ohjelmiston käyttöversiota uudistetaan ja puutteita korjataan.