Seura vietti 20 v juhliaan toukokuussa. saapuvilla oli yli 70 nykyistä ja "vanhaa" meilahtelaista verestämässä muistoja ja nauttimassa runsaasta ohjelmasta ja juhlapöydän antimista. Tämä osoittaa että "kyläyhteisön" henki on vielä voimissaan.

Sällskapet firade sin 20 årsfest i maj. Över 70 mejlansbor ställde upp ; nuvarande och gamla. Alla njöt av att dela minnen, det mångsidiga programmet, festbordet och dansen. Det kan ses som ett säkert tecken på att sammanhållningen och byagemenskapen fortfarande är stark.

Käytiin hevosajelulla
Vi åkte häst och kärra    

Joel vuoli puulintuja
Joel täljer fåglar               

Kaj Ilmoni pitää juhlapuheen verannalla
Kaj Ilmoni festtalar på verandan                

Kaurilan väen loihtimat herkut
Festbordet var framtrollat av Kaurilas folk  

Tytöt musisoivat
Flickorna bjöd på sång och musik  

Haitari kutsui tanssimaan
Dragspelet bjöd till dans  

Voit ilmoittaa alueella järjestettävästä kiinnostavasta tapahtumasta kirjoittamalla siitä lyhyen artikkelin. Artikkelin voi kirjoittaa kuka tahansa, mutta sivujen toimituskunta tarkistaa artikkelin ennen kuin se julkaistaan.

Muistathan mainita kaikki tarvittavat tiedot kuten tapahtuman aika ja paikka. Sähköpostiosoitteesi on pakollinen, jotta sinulta voidaan tarvittaessa kysyä lisätietoja.

Huom! Poistu artikkelin kirjoituksesta painamalla joko Lähetä– tai Peruuta– painikkeita artikkelilomakkeen yläosassa.

Pääset kirjoittamaan artikkelia tästä linkistä.

"Aivan kuin maalla eläisi" – usein kuultu kommentti vieraittemme sanomana. Alueelle rakennettiin kunnallistekniikka vasta 70-luvulla ja puulämmitys oli tuolloin arkipäivää. Alueella oli kaksi kauppaa, oma urheiluseura ja kahdessa talossa oli mankeli, jota oli mahdollista vuokrata.

Toivolassa oli hevosia, jotka auttoivat monissa askareissa, esimerkikisi kyntivät perunamaat. Lähes kaikkien huviloiden pihapiiristä löytyi oma puutarha aina 60-luvulle saakka.

Ilmapiiri oli hyvin tuttavallinen; herrasväki ja "tavallinen kansa" tuli toimeen keskenään erittäin hyvin. Kaikki tunsivat toisensa ja metsissä ja pihoissa liikuttiin vapaasti huvilalta toiselle.

Meilahden huvila-alueella asui 1800- luvun jälkimmäisellä puoliskolla moni varakas ja hyvin menestynyt liikemies.

Alueelle rakennettiin 1900-luvun alussa huviloita, joiden asukkaat edustivat laajasti maan taide- ja tiedeyhteisöjä ; arkkitehti J.V. Strömberg, professori J.Mikkola ja vaimonsa kirjailija Maila Talvio (villa Laaksola, purettu), säveltäjä Yrjö Kilpinen ja vaimonsa pianisti Margaret (villa Furunäs), säveltäjä Ilmari Hannikainen, professori A.O. Väisänen (villa Mainiemi),taidemaalari-kirjailija Viljo Kojo (villa Wuokkola), arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström (villa Tomtebo). Tunnettu persoona oli myös Maria Åkerblom opetuslapsineen (villa Toivola).

Usea presidentti on asunut alueellamme sekä Tamminiemessä että Mäntyniemessä. Urho ja Sylvi Kekkonen olivat lähes päivittäinen näky; Urho Seurasaaressa lenkillä ja Sylvi bussissa matkalla kaupunkiin. Presidentti Halonen ja tohtori Arajärvi liikkuvat myös säännöllisesti alueella.

Taitelijaelämää eletään edelleen Villa Furunäsissä, jossa Helsingin Taiteilijaseuran jäsenillä on atelje-tiloja.

Kirjassa ”Töölöntullin molemmin puolin” Hackzell & Toppari 1997, Vähä-Meilahden alueesta on hyvä kuvaus.

Vuonna 1985 vahvistunut "uusi" asemakaava johti voimakkaaseen muuttoon ja sitämyötä sukupolven vaihdokseen huvila-alueella. "Uudessa" Meilahdessa alkuperäisasukkaatkin tuntevat vielä olonsa kotoisaksi. Muutamassa huvilassa Heikinniementien varrella asuu jopa 3. ja 4. sukupolven meilahtelaisia.

Livet i Mejlans

”Som att bo på landet” är en vanlig kommentar ännu idag. Det stämmer så tillvida att området fick kommunalteknik först på 70-talet och vedeldning var vardag. Det fanns två butiker, en idrottsförening och två hus som hade mangel som man kunde hyra.

Hästar fanns på Toivola och de hjälpte till att plöja de större potatislanden. Nästan alla villor hade trädgård och potatisland ännu långt in på 60-talet.

Stämmningen var familjär ; herrskap och ”vanligt folk” umgicks obehindrat. Alla kände alla och barnen rörde sig fritt från villa till villa och härjade i skog och mark.

Mejlans villaområde dominerades under 1800-talets senare del av adel och förmögna handelsmän.

Villorna som byggdes i början av 1900-talet ledde till en nivellering och kultur- och vetenskap blev välrepresenterade ; arkitekt J.V. Strömberg och professor J.Mikkola och hans fru författaren Maila Talvio ( villa Laaksola, riven ), Tonsättaren Yrjö Kilpinen och hans fru pianisten Margaret (villa Furunäs) Tonsättaren Ilmari Hannikainen och professor A.O. Väisänen (villa Mainiemi), Målaren,författaren Viljo Kojo (villa Wuokkola), arkitekturprofessor Gustaf Nyström (villa Tomtebo). En känd persolighet var Maria Åkerblom och hennes lärjungar (villa Toivola).

Presidenter har residerat i flere repriser både på Ekudden och Talludden. Framförallt Kekkonen, både Urho och Sylvi var en nästan daglig syn, han på Fölisön och hon i bussen till stan.

President Halonen rör sig också flitigt med sina stavar i området.

Konstnärslivet fortsätter på Furunäs som hyrs av Helsingin Taiteilijaseura och där dess medlemmar har ateljeutrymmen.

I boken ”Töölöntullin molemmin puolin” Hackzell & Toppari 1997, finns Lill-Mejlans väldokumenterat.

Den nya stadsplanen 1985 ledde till en kraftig nyinflyttning och generationsväxling men anpassningen har varit lyckad och i det ”nya” Mejlans känner sig också ursprungsbefolkningen hemma.I några av villorna vid Hindersnäsvägen bor 3dje och 4de generationens mejlansbor.

Vähä-Meilahti seura ry.

Asukasyhdistys on perustettu vuonna 1990. Kaksikielisen yhdistyksen tavoitteena on mm. säilyttää alueen kulttuurihistorialliset arvot, parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja kehittää alueen virkistyskäyttöä.

Asukkaat ovat laajasti ja innolla mukana yhdistyksen toiminnassa. Tämä näkyy esimerkiksi siivous- ja rakennustalkoissa, vuosikokouksessa  ja vuosijuhlassa, jossa kaiken ikäiset asukkaat tapaavat toisiaan.

Yhdistys seuraa tiiviisti ajankohtaisia asioita ja tekee yhteistyötä kaupungin viramomaisten kanssa. Tuloksena hyvinhoidetut metsäpolut ja puistot sekä läpiajoliikenteen rajoittaminen hidastein ja nopeusrajoituksin.

Yhdistyksen tavoitteena on, että kaikki alueella asuvat sekä lukuisat vierailijat voisivat liikkua turvallisesti ja nauttia rauhallisesta maisemasta, jonka Meilahden ja Seurasaaren alueet tarjoavat.

Lill-Mejlanssällskapet r.f.

1990 grundades Lill-Mejlans sällskapet som en tvåspråkig invånarförening med målsättning att tillvarata områdets kulturhistoriska värden, förbättra invånarnas trivsel och utveckla områdets rekreationsmöjligheter för övriga stadbor genom att bevara landskapets nuvarande särprägel.

Anslutningen och entusiasmen är stor. Det gäller städ- och bryggtalko, årsmöte och årsfest där lokala förmågor i alla åldrar uppträder.

Sällskapet driver aktuella frågor i samarbete med stadens myndigheter och som resultat ser vi välskötta stigar och vägar i skogar och parker, trafiklösningar som hastighetsbegränsningar och farthinder.

Målsättningen är att alla, oavsett om de är mejlansbor eller besökare skall kunna röra sig tryggt och njuta av den fridfulla miljön Mejlans-Fölisön har att erbjuda.

Nimi juontuu luultavasti talonpoika Lasse Meijle’stä, jonka tilukset Helsingin pitäjän Mejlby’ssä ulottuivat aina Huopalahteen saakka 1550-luvulla. Vuoden 1646 painetussa Helsinkin seudun kartassa Meilahti oli löytänyt oman paikkansa (kirjoitettu Meilans).

Mejlans if perustettiin 1946 alueen ruotsinkielisten nuorten aloitteesta. Monet olivat tutustuneet heti sotien jälkeen tunturi- ja alppihiihtoon joka oli 30-luvun lopulla saanut jalansijaa Kauniaisissa minne perustettiin Suomen ensimmäistä rinnettä -34.

Grankulla IFK ja Fjällskidarklubben-37 herätti sodasta palanneiden nuorukaisten kiinnostuksen ja niin saatiin Meilahteenkin pujottelurinne -47. Puolustusvoimat luovutti seuran käyttöön läheisellä kalliolla sijainneet it-tornit joista saatiin rakennettua lähtölava. Kolme seuraa loivat pohjaa Suomen alppihiihdolle ja Meilahden valaistu mäki oli monen orastavan tähden harjoittelupaikka. Sinne pääsi hiihtäen Töölööstä ja Munkkiniemestä, muualta tultiin bussilla tai ratikalla. Torstai-illan harjoituskilpailut täyttivät mäen ääriään myöten.

Perinnettä ylläpitää  Mejlans if:n Masters-tiimi joka on kansallisen Finnish Alpine Masters- kiertueen kestomenestyjiä.

Mejlans if grundades 1946 av traktens svenskspråkiga unga. Flere av dem hade efter kriget blivit intresserade av fjäll- och alpinskidning som fått fotfäste Grankulla. Där anlades Finlands första slalombacke 1934. Grankulla IFK och Fjällskidarklubben-37 var förebilder då föreningen satsade på egen backe i Mejlans. Försvarsmakten skänkte ett utsiktstorn och några lv-lavetter från ett närliggande berg och av dem byggdes starttornet. De tre föreningarna var med och skapade grunden till den finska alpina skidsporten och många blivande stjärnor tränade i backen som staden försåg med belysning. Man kom skidande från Tölö och Munksnäs, buss och spårvagn var också ett vanligt alternativ på den tiden. I torsdagskvällarnas träningstävlingar deltog ” hela stan”.

Föreningens traditioner upprätthålls av Mejlans Masters-team som framgångsrikt deltar i Finnish Alpine Masters årliga Cup.

2012: Kaikki seuran FAM-tiimin jäsenet mitaleille SM-pujottelussa: Martti Sedoff kultaa M 70 sarjassa, Esko Reckhardtille hopeaa M 55, Kristian Nyman hopeaa M 65 ja Christer Sundell pronssia samassa sarjassa.

2012: Hela FAM-teamet på medaljer i slalom FM : Martti Sedoff guld i M70, Esko Reckhardt silver i M 55, Kristian Nyman silver M 65 och Christer Sundell brons i samma klass.