Linkkejä – Länkar

 

Seurasaari, Seurasaarisäätiö
* Meilahti-seura, Pikkuhuopalahti, Lehtisaari, Töölö

* Mäntyniemi

* UKK-museo (suljettu remontin vuoksi, avataan 2011)

* Kirjailija Maila Talvio

* Säveltäjä Yrjö Kilpinen

* Eri kaupungiosien vanhoja karttoja (Karttarekisteri)
   Esimerkkinä vuoden 1926 asemakaava Meilahden kaupunginosaan.

 —————————————————————————-

Kirjallisuutta Meilahden alueesta

Koonnut ja kommentoinut Jouko Törmä 4.2.2010


Yleisteoksia:

Meilahden huvila-alue

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, yleiskaavaosasto

Julkaisu YB:20/76 30.6.1977

[Huvila-alueen perusteos. Ei kuitenkaan kata koko aluetta, koska oli kaavoitustyön pohja-aineistoa. Kaavan ulkopuolella olivat mm. Kesäranta, Tamminiemi, Solhem ja kartanon pihapiiri sekä Pukkisaaret. Yksittäisiä huviloita koskevissa tiedoissa on pieniä virheitä ja epätarkkuksia.]

 

Kaija Hackzell & Kirsti Toppari: Töölöntullin molemmin puolin

Helsingin Sanomat, Sulkava 1997

[HS:n korttelisarjasta koottu kirja, jossa huvila-alue esitellään täydellisemmin kuin kaupungin julkaisussa. Pukkisaaret tästäkin puuttuvat. Pieniä epätarkkuksia.]

 

Eeva Anero: Retki Vihermeilahdessa

Tampere 1993

Eeva Anero: Vihermeilahtelaisia

Käsikirjoitus 1995, monistus Vähä-Meilahti-seura

[Meilahdessa asuneen Aneron keräämiä tietoja ja omia muistelmia.]

 

Meilahden huvilat. Rakennusten suojeluohjeet ja lähiympäristön hoito-ohjeet

Osa 1. Yksityisomistuksessa olevat huvilat

Osa 2. Kaupungin omistuksessa olevat huvilat

Kaupunginmuseo, Kaupunkisuunnitteluvirasto

Monisteet 1988

[Viralliset hoito-ohjeet. Osittain vanhentuneita, koska elämä on edennyt toisin.]

 

 

Yksittäisiä huviloita:

 

Jorma Selovuori (toim.): Kesäranta

Valtioneuvoston kanslia

F.G.Lönnberg 2004

[Virallinen Kesäranta-kirja. Perusteellinen selvitys huvilan vaiheista. Väittää virheellisesti, että Kesäranta oli alueen ensimmäinen huvila.]

 

Kaj Mikander: Kesäranta 1873-1973 Villa Bjälbo

Valtion painatuskeskus

Helsinki 1974

[Kesärannan suppea satavuotisjulkaisu.]

 

Annikki Wiirilinna: Åkerblomilaisuus – 1920-luvun lahkoliike Kokkolan seudulla I-VII

Keskipohjanmaa 17.3., 18.3., 19.3., 7.4., 12.4., 1.5., 19.5.1968

Annikki Wiirilinna: Mikä nainen oli Maria Åkerblom

Turun Sanomat, TS-extra 14.3.1981

[Laaja lehtikirjoitussarja Maria Åkerblomista, sisältää paljon Toivolan historiaa.]

 

Talojen tarina

Ronald McDonald Lastentalosäätiö

Porvoo 2002

[Lastentalojen synnystä kertova teos. Toivolan historiasta kertoessaan toistaa virheellisen rakennuttajatiedon Wilhelm Tunzelman von Adlerflug.]

 

René Nyman: Vettä, viintä, tuulta ja tyyntä

Helsinki 1985

[Muistelmia, runsaasti tietoa Villa Nybackasta.]

 

Jouko Törmä (toim.): Villa Nybacka 1886 –

PDF-tiedosto ja tuloste, 2003

[Kokoelma Nybackan historiaa ja siirtämistä koskevia tekstejä ja kuvia.]

 

Maarit Mannila: Meilahden huvila 12

Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 5/2003

Helsinki 2003

[Tyhjentävä Ljunganmon historia. Sisältää myös yleisempää tietoa alueesta.]

 

Heikki Hyvönen – Sirkka Kopisto: Urho Kekkosen museo, Tamminiemi

Museovirasto

Helsinki 1987

 

Bruno Mellberg: Gubbhemmet Fridhäll 1912-1962

Föreningen Gubbhemmet i Helsingfors, faksimilepainos käsikirjoituksesta

Helsinki 2002 (?)

[Ukkokodin historiikki, sellaisenaan painettu konekirjoitettu käsikirjoitus, sisältää käsin tehtyjä lisäyksiä ym.]

 

Muuta mielenkiintoista kirjallisuutta:

Per Nyström: Munkkiniemen vaiheita

Oy Suomen Kirja

Helsinki 1946

[Suuren alueliitoksen alla tehty Munkkiniemen historiikki, jolla oli poliittiset – eli liitosta vastustavat – taustansa. Sisältää paljon tietoa myös Meilahdesta, jonka yhteydet Munkkiniemeen ovat olleet tiiviit ja moninaiset kautta vuosisatojen. Alkuteos ruotsinkielinen.]

 

Aulikki Litzen – Jukka Vuori: Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945

Jyväskylä 1997

[On syytä muistaa, että Meilahti kuului maalaiskuntaan aina 1900-luvun alkuvuosiin asti. Kirja asettaa huvila-asutuksen laajempiin yhteyksiinsä.]

 

Helsingin kaupungin historia

[Tässä moniosaisessa teoksessa on runsaasti Meilahtea koskevaa tietoa.]

 

Pikku Huopalahti

Elämää muotojen ja värien vuorovaikutuksessa

Helsingin kaupungin tietokeskus, Pikku Huopalahden asukasyhdistys

Hämeenlinna 1999

[Historiallisen kylämme paikallishistoriikki sisältää myös Meilahtea koskevaa tietoa.]

 

Pirkko Leino-Kaukiainen: Seurasaari kansanpuistona

Julkaistu internetissä, ei julkaisuaikaa

[Seurasaaren kansanpuiston ja ulkomuseon historia]

 

Pirkko Leino-Kaukiainen: Tuntematon sotilas Turkin sodassa

Suomalaisen kirjallisuuden seura

Helsinki 2005

[Suomen Kaartissa palvelleen Sten Anders Wallinin elämäkerta. Pääosa kirjasta käsittelee sotilasuraa, mutta Meilahden kannalta kiinnostava loppu hänen toimintaansa Seurasaaren kaitsijana ja myöhemmin eläkkeellä Ljunganmon sivurakennuksen asukkaana.]

 

Hildén, Henrik: Strövtåg i Helsingforstrakten

"Det förunderligt wackra Mejlans"

Söderström & Co

Helsingfors 1927

[Nostalginen retki Meilahdessa, yllättävän kriittinen asenne huvila-asutukseen.]

 

L.A.Jägerskiöld: Upplevt och uppnått

Stockholm 1943

[Meilahden viimeisen yksityisen omistajan, Gustaf Magnus Leonard Jägerskiöldin, pojan muistelmat. Antaa hyvän kuvan G.M.L.J:n elämästä ja toiminnasta sekä sukusiteistä; olihan hänen vaimonsa Munkkiniemen Ramsay’ta.]

 

Anders Ramsay: Muistoja lapsen ja hopeahapsen I-III

Porvoo 1908

[Muistelmia Munkkiniemen Ramsay-suvun jäsenistä ja vaiheista. Alkuteos ruotsiksi. Löytyy myös internetistä Projekti Lönnrotin

julkaisuina n:o 142, 144 ja 145.]

 

Katri Lehto: Kytäjän kreivitär

Marie Linderin elämä

Helsinki 1985

[Meilahdessa kuuluisia juhlia järjestäneen Vladimir Musin‑Puškinin tyttären elämäkerta. Lisää 1800-luvun sukulaisuussuhteita.]

 

I frågan om Mejlans villastad

Interimsbestyrelsen för Mejlans villastads konsortium

Helsingfors 1901

[Meilahteen huvilakaupunkia suunnitelleen ryhmän ja Helsingin kaupungin kommentoitua kirjeenvaihtoa ja hieno värillinen suunnitelma.]

 

Mikael Sundman: Kaupungin rakentumisen vaiheet

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Julkaisu YB 1 / 83, Helsinki 1983

[Mielenkiintoinen katsaus Helsingin kaupunkirakenteen ja väestön kehitykseen 1700-luvun alusta nykypäivään.]

 

Saulo Kepsu: Uuteen maahan

Suomalaisen kirjallisuuden seura

Tampere 2005

[Mielenkiintoinen tutkimus Helsingin ja Vantaan vanhasta asutuksesta ja nimistöstä, kertoo myös Pikku-Huopalahden kylän vaiheista.]

 

Yrjö Harvia: Helsingin esikaupunkiliitos

Komiteamietinnöt

Helsinki 1936

[Suuren alueliitoksen selvitysmies kirjoitti mahtavan tietopaketin 1930-luvun pääkaupunkiseudusta.]

Vanhat kartat

[Kartoista löytyy erittäin paljon mielenkiintoista tietoa. Karttoja voi tutkia mm. kaupunginarkistossa. Kaupunkisuunnitteluviraston arkistosta löytyvät kaikki asemakaavakartat, joista 1955 asemakaava sisältää ilmeisesti parhaan yhteenvedon alueella olleista rakennuksista. Digitoituja karttoja voi katsoa myös verkossa osoitteessa http://sinettiarkisto.hel.fi/HKIARKISTO/preKAMa5.po]