Jonna Hovi-Horkan HS
13.1. 9:42

Meilahtelaisvanhemmat ihmettelevät kaupungin innokkuutta purkaa päiväkoti Pihlaja. Päiväkoti siirtyy ensi syksynä väistötiloihin Allergiataloon.

Päiväkoti Pihlajan rakennus on valmistunut vuonna 1953. Kaupungin tekemän selvityksen mukaan rakennusta ei kannata korjata enää päiväkotikäyttöön, vaan se tulisi purkaa.
Päiväkoti Pihlajan rakennus on valmistunut vuonna 1953. Kaupungin tekemän
selvityksen mukaan rakennusta ei kannata korjata enää päiväkotikäyttöön,
vaan se tulisi purkaa. 
KUVA: JOHN WOODWARD / HS

ENSI syksynä päiväkoti Pihlajan lapsilla on edessä muutto. Meilahdessa sijaitseva päiväkotirakennus aiotaan sulkea ja lapset siirtää Allergiataloon väistötiloihin.

Vanhoihin tiloihin tuskin tullaan enää takaisin, vaikka vanhemmat niin toivovatkin.

”Päiväkoti Pihlajan rakennuksen korjaaminen nykystandardien mukaiseksi ei kannata”, sanoo Helsingin kaupungin hankeyksikön päällikkö Jarmo Raveala.

Kaupunkiympäristön toimialalla työskentelevä Raveala on ollut tekemässä selvitystä päiväkotitilan vaatimasta remontista. Vanhempien aktiivisen toiminnan vuoksi kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti lokakuussa, että päiväkoti Pihlajan peruskorjauksen mahdollisuutta tulisi vielä selvittää tarkemmin.

NYT selvitys on valmistumassa, mutta sen lopputulos ei päiväkotilasten vanhempia miellytä.

Ravealan mukaan rakennuksen perusparantaminen sellaiseksi, että se täyttäisi nykymääräykset ja nykyaikaisen päiväkodin toiminnalliset vaatimukset, ei ole teknisesti eikä taloudellisesti perusteltua.

”Investointikustannukset yhtä lapsipaikkaa kohden olisivat jopa 70 000 euroa.”

Vertailun vuoksi Raveala sanoo, että uuden päiväkodin kohdalla investointikustannukset lasta kohden ovat tyypillisesti noin 45 000 euroa.

Arkkitehti ja taiteen tohtori Hella Hernberg suhtautuu perusteluihin varauksella.

”Tämä on tyypillinen argumentti, joka heitetään, kun halutaan vastustaa peruskorjaamista”, sanoo Hernberg.

Hernbergin oma lapsi on päiväkoti Pihlajassa ja hän sanoo lukeneensa päiväkotirakennuksesta tehdyn kuntotutkimusraportin tarkasti.

”Sieltä ei löydy perusteita, ettei rakennusta kannattaisi korjata. Enemmän tähän selvitykseen ja siitä tehtyyn päätökseen vaikuttaa tahtotila.”

Päiväkoti Pihlajan vanhemmat ovat perustaneet Pelastakaa Pihlaja -nimisen ryhmän, jonka tarkoitus on ollut estää vanhan päiväkotirakennuksen purku.
Päiväkoti Pihlajan vanhemmat ovat perustaneet Pelastakaa Pihlaja -nimisen
ryhmän, jonka tarkoitus on ollut estää vanhan päiväkotirakennuksen purku. 
KUVA: ELINA WALLIN

RAVEALAN mukaan korjauskustannuksia nostavat rakennusmääräykset. Jos päiväkotiin tehdään perusparannus, astuvat voimaan nykyiset rakennusmääräykset. Päiväkoti Pihlaja on rakennettu vuonna 1953, ja sitä on peruskorjattu vuonna 1995.

”Esimerkiksi ilmanvaihtoon liittyvät määräykset ovat muuttuneet suuresti. Jos rakennusta perusparannetaan, täytyy ne tehdä nykyisten standardien mukaan. Se, onko näissä määräyksissä järkeä, on eri juttu”, Raveala sanoo.

Hernberg on aiemmin ollut töissä ympäristöministeriössä ja kertoo, että siellä tehdyn tutkimuksen mukaan on yleistä, että rakennusmääräyksiä tulkitaan väärin, liian tiukasti.

”Kuvitellaan, että vanhoja rakennuksia korjattaessa täytyy aina noudattaa uudisrakennuksia koskevia määräyksiä. Se on virheajatus. Korjausrakentamisessa säädökset ovat ohjeellisina voimassa ja niitä sovelletaan tapauskohtaisesti.”

Hernberg uskoo, että tämänkin rakennuksen kohdalla olisi mahdollista selvitä kevyemmillä ratkaisuilla.

”Mutta standardina mennään heti raskaisiin taloteknisiin ratkaisuihin, kun talon korjaamista halutaan vastustaa.”

Esimerkiksi selvityksessä mainittu välipohjien purkaminen kosteuden vuoksi voi olla Hernbergin mukaan tarpeetonta.

”Korjaamisessa on normaalia, että kosteutta saaneet eristeet vaihdetaan, mutta itse kantavat rakenteet säilytetään.”

Lisäksi Hernberg suhtautuu varauksellisesti koneelliseen ilmanvaihtoon, sillä se tuo usein mukanaan ongelmia vanhoissa rakennuksissa. Se voi muuttaa ilmanvaihdon painesuhteita, jolloin rakenteissa olevat haitalliset aineet voivat päästä sisäilmaan.

Raveala sanoo, että Ramboll on tehnyt rakennuksessa haitta-ainekartoituksen sekä kosteus- ja sisäilmatutkimuksen, ja kaupunki on tehnyt päätökset näiden perusteella.

”Korjausraportin mukaan kevyempi remontti ei riitä korjaamaan kosteusvaurioita, vaan siellä on tehtävä laajempi peruskorjaus. Käytännössä rakennuksen molemmat siivet täytyisi purkaa niin, että jäljelle jäisi vain perusrunko.”

SIIHEN, ettei rakennusta olla innokkaita korjaamaan, voi liittyä Helsingin halu suosia suuria päiväkotiyksikköjä. Monia pieniä päiväkoteja on lakkautettu ja niiden tilalle on rakennettu päiväkoteja, joihin mahtuu satoja lapsia.

Maunulaan avattiin vuonna 2021 Suomen suurin päiväkoti, johon mahtuu 335 lasta. Kalasatamaan valmistui juuri 330 lapsen päiväkoti.

Tässä joukossa 120 lapsen Pihlaja on pieni. Jos vanha rakennus purettaisiin, ja tontille haettaisiin kaavamuutos, voisi tontille rakentaa vähintään 250 lapsen päiväkodin.

Siihen mahtuisivat Pihlajan lasten lisäksi läheisen päiväkoti Muksulaakson 60 lasta, jotka ovat tällä hetkellä myös väistötiloissa. Lisäksi tilaa jäisi vielä yhden pienen päiväkodin lapsille.

Mitään päätöksiä vanhan rakennuksen purkamisesta tai uuden päiväkodin rakentamisesta ei ole vielä tehty. Ravealan raportissa kuitenkin ehdotetaan, että jatkotoimenpiteenä selvitetään, onko tontille mahdollista rakentaa uusi päiväkotirakennus.

HERNBERG toivoo, että ennen päätöksiä kaupunki miettisi vielä asiaa ympäristönäkökulmasta. Jos hiilijalanjälkeä halutaan pienentää nopeasti, on vanhan korjaaminen uutta järkevämpää.

”Kestää vuosikymmeniä ennen kuin uuden rakennuksen hiilijalanjälki on kompensoitu.”

Hernbergin mielestä on surullista, että Suomessa, jossa rakennuskanta on nuorta, päädytään vakiona vanhojen rakennusten purkamiseen.

”Hyvin kestämätöntä ajattelua. Pihlajan päiväkodin rakennuksella on myös rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa, joka täytyisi päätöksissä huomioida.”

Hernberg sanoo, että kaupunkilaisen näkökulmasta prosessi ei myöskään ole ollut hyvän hallintotavan mukainen. Vanhemmille ja henkilökunnalle tuli tunne, että päiväkodin kohtalo oli päätetty jo etukäteen.

”Tuntuu, että tämä on juntattu virkamiestyönä läpi.”

Mikäli paikalle päädytään rakentamaan uusi päiväkoti, olisi se valmis noin 5–7 vuoden kuluttua.

Alkuperäinen artikkeli HS.fi