Yhdistyksen vuosikokous pidettiin tiistaina 23.3.2010. Kokouksessa käsiteltiin säännöissä mainitut asiat ja valittiin yhdistyksen hallitus vuodeksi 2010. Jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan 10 eurona. Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma ovat luettavisssa "yhdistys"-otsikon alta vasemmalta tai "ajankohtaista" oikealta palstalta.
Hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Matti Pyhtilä puheenjohtajaksi ja jäseniksi Unnukka Stenqvist, Pirjetta Kajander, Panu Nuorttila, Kari Roos, Teija Siltala, Ilkka Heinänen.
Liikenneasioita seuraamaan perustettiin toimikunta. Myös yhdistyksen tiedotukseen ja jäsenhankintaan keskitytään nimettävän toimikunnan avulla.
Ennen kokousta keskusteltiin aiheesta läpiajo välillä Tukholmankatu – Mannerheimintie. Asiaan liittyen kokouksessa käsiteltiin asukkaalta tullut kirje, joka sisälsi ehdotuksia läpiajon hillitsemiseksi katujen rakenteita ja ajosuuntia muuttamalla. Lisää julkaistusta ehdotuksesta esityslistan jälkeen. Meilahti-seura Sällskapet Mejlans ry:n vuosikokous
Paikka: Meilahden kirkon seurakuntasali, Pihlajatie 16
Aika: tiistai 23.3.2010 klo 18.30
Esityslista:
1. Kokouksen avaus
2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen osanottajat
4. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus
5 .Hyväksytään kokouksen työjärjestys
6. Esitetään hallituksen laatima yhdistyksen edellisen vuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapuden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
8. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasunnitelma ja talous-arvio sekä varsinaisilta jäseniltä perittävien liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus
9. Päätetään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista
10. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan seuran puheenjohtajaksi
11. Päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valitaan hallituksen jäsenet
12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa, joista toinen voi olla tilitarkastusyhteisö ja heille yksi varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan vuoden tilejä ja hallintoa
13. Päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista, joista hallitukselle on tehty esitys vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta ja joista hallitus haluaa vuosikokouksen päättävän
14. Käsitellään muut esille tulevat asiat
Asukkaalta tullut kirje liittyen läpiajokeskusteluun:
Helsingin kaupunki 22.3.2010
Meilahti-seura
Matti Pyhtilä
Meilahden alueen asukkaat
LIIKENNETURVALLISUUS, LIIKENTEEN MELU JA SAASTEET MEILAHDESSA
Tämä kirje sisältää pyynnön Helsingin kaupungin toimivaltaiselle viranomaiselle ja Meilahtiseuralle
ryhtyä toimenpiteisiin kirjeen sisällön tarkoittamassa asiassa.
Esitän erityisesti vakavan huoleni alueen liikenneturvallisuudesta ja ehdotuksen sen
parantamiseksi.
Läpiajon poistaminen uusilla liikennejärjestelyillä
Meilahden asuinalue sijaitsee suurten ja ruuhkaisten valtaväylien (Mannerheimintie-
Tukholmankatu-Topeliuksenkatu) rajaaman alueen keskellä. Alueen poikki kulkee vilkas
läpiajoliikenne. Erityisesti Haartmaninkadulta ajetaan kielloista piittaamatta alueen läpi
Mannerheimintielle pohjoiseen ja päinvastoin. Alueella on ala-aste, yläaste, Englantilainen
koulu, lasten leikkipuistoja, päiväkoti, kirkkojen kerhoja lapsille ja tapahtumia vanhuksille.
Läpiajo vaarantaa lasten ja vanhusten turvallisuuden päivittäin.
Suurin yksittäinen läpiajajaryhmä on Meilahden sairaalan monituhatpäinen henkilökunta ja
asiakkaat. Vaimoni on ollut nyt kaksi vuotta kotona pienten lasten kanssa ja seurannut
autorallia päivittäin. Oikominen on erityisesti ambulanssien ja taxien suosiossa. Läpiajajan
tunnistaa usein siitä, ettei tällä ole alueen pysäköintitunnusta (tai tunnusta lainkaan). Läpiajo
kiihtyy aamu- ja iltaruuhkan aikoihin.
Läpiajo kielletty -kylttejä löytyy alueelta noin 10 kappaletta. Kieltomerkkien lukumäärä
kertoo, että ongelma on olemassa ja että se halutaan estää. Poliisi on valvonut kieltojen
noudattamista muutaman kerran vuodessa. On selvää, ettei poliisin niukkoja resursseja voi
eikä pidäkään suunnata yhden alueen tehovalvontaan. On myös selvää, ettei kieltomerkkien
sijoittaminen joka risteykseen toimi vaan päinvastoin vinkkaa autoilijalle
oikaisumahdollisuudesta. Kiinnijäämisriski ja sen seuraus ovat minimaalisia.
Oikaisumahdollisuuden tarjoaminen on täysin tarpeetonta, koska alueen ohi pääsee helposti
em. valtaväyliä pitkin, mikä on tarkoituskin. Reitti Topeliuksenkadun kautta on vain noin 200
m metriä pidempi. Oikaisijan näkökulmasta oikaisusta saatava hyöty on kaiken lisäksi
minimaalinen ja usein jopa negatiivinen. Onnistuessaan oikaisu säästää noin 30-45 sekuntia,
mutta epäonnistuessaan oikaisu vie lisää aikaa, sillä Valpurintien ja Mannerheimintien väliset
valot ovat säädetty alueen asukkaiden onneksi hyvin "lyhyiksi" pysäyttäen oikojat, ja
seuraavat valot Mannerheimintien liikenneympyrän kohdalla on säädetty niin, että niihin
tulee punaiset. Onko siis mitään järkeä antaa edes mahdollisuutta ajaa alueen läpi? On
suorastaan hämmästyttävää, että oikaisumahdollisuutta ei ole poistettu jo aiemmin!
Ainoa todellinen mahdollisuus estää läpiajo on muuttaa liikennejärjestelyjä. Ne ratkaisisivat
noin 70-80 % alueen liikenneturvallisuusongelmista. Järjestelyjen tulisi olla sellaisia, ettei
yhtään oikaisumahdollisuutta jää, sillä muuten liikenne siirtyy sinne. Liikennejärjestelyjen
tulisi myös turvata asukkaiden pääsy alueelle ja alueelta. Liitteessä 1 on esitetty yksi
ratkaisuvaihtoehto läpiajomahdollisuuden poistamiseksi kokonaan. Toimitan myöhemmin
liitteen 2, jossa ratkaisu on esitetty kuvallisena karttaan piirrettynä.
Liikenneturvallisuus Tukholmankadulla
Ehdottamani liikennejärjestelyt parantaisivat myös yleistä liikenneturvallisuutta
Tukholmankadulla, kun kääntymismahdollisuudet vähenevät ja selkiytyvät. Nythän esim.
Haartmaninkadun-Tukholmankadun-Pihlajatien välinen risteys on erittäin sekava,
vaarallinen ja ruuhkainen. Pihlajatieltä tunkee jalkakäytävän yli päätielle Tukholmankadulle
ilman liikennevaloja autoja, joista iso osa (juuri läpiajajat) ryhmittyvät Tukholmankadulla
vasemmalle Haartmaninkadulle pyrkiessään tukkien mm. raitiovanukiskot ja
Tukholmankadun.
Vastaavasti liikenne vyöryy Haartmaninkadulta yli Tukholmankadun Pihlajatielle ja
Jalavatielle. Risteyksessä on myös erittäin vilkkaat bussipysäkit molemmin puolin
Tukholmankatua ja R-kioski, joiden ympärillä liikkuu paljon jalankulkijoita. Ko. risteyksen
suojateillä ja jalkakäytävillä on tapahtunut jalankulkijoille turmia.
Aiemmat muutokset liikennejärjestelyihin
Alueen ajojärjestelyihin on puututtu ennekin ja syystä. Kuusitien ja Mäntytien välinen
läpiajomahdollisuus on estetty liikennetolpin ja umpikujalla. Mannerheimintien ja Pihlajatien
pohjoispään välinen yhteys on estetty niin ikään liikennetolpin ja umpikujalla. Liikenne näillä
katuosuuksilla toimii niin, että ajetaan hiljaa, koska kaksi autoa mahtuu rinnakkain juuri ja
juuri; ja silloin kun eivät mahdu, niin toinen auto väistää vapaaseen kohtaan kadun reunalla.
Näiden kadunvarsien asukkaat saavat nauttia aidosti turvallisesta, meluttomammasta ja
saasteettomammasta ympäristöstä kuin alueen muuta asukkaat. Miksi tätä oikeutta ei suotaisi
tasa-arvoisesti kaikille?
Onko ajo Tukholmankadulta Pihlajatielle kaavan ja määräysten mukainen?
Oman erityiskysymyksenä pyytäisin kaupunkia ja Meilahti-seuraa selvittämään, onko ajo
jalkakäytävän yli Tukholmankadulta Pihlajatielle ylipäätään kaavan ja määräysten mukaan
sallittua. Kohdassa ajetaan jalkakäytävän yli, jossa ei näytä olevan varsinaista ajoväylää eikä
suojatietä. En ole nähnyt virallista karttaa, jossa siihen olisi piirretty ajoväylää lainkaan! Mihin
ajamisen salliminen ylipäätään perustuu vai onko kyseessä virhe liikennejärjestelyissä?
Ajohidasteet
Läpiajomahdollisuuden poistaminen kokonaan on välttämätöntä, eikä ajohidasteilla voida
mitenkään poistaa läpiajon aiheuttamaa turvallisuusongelmaa. Hidasteet ovat kuitenkin myös
välttämättömiä ja niissä on vakavia puutteita.