Matti Pyhtilä, Töölöläinen 27.11.2022

Suomen Latu arveli vuosikymmeniä sitten helsinkiläisten hiihdon loppuvan, kun Hakamäentie, Metsäläntie ja kehätiet leikkaavat Keskuspuiston viipaleiksi. Toisin kuitenkin kävi. Ulkoilutiet ja ladut alittavat ja ylittävät näitä jokimaisia väyliä ja hehtaariramppeja, jotka eristävät kaupunginosia toisistaan. Väylät tosin edelleen kohisevat virran tavoin.

Onko viheralueiden katkeaminen silti mahdollista rakentamisen vuoksi? Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää suomalaista kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajoina, eheinä kokonaisuuksina ja samalla tukea kestävää kaupunkisuunnittelua ja rakentamista. Kansallisesta kaupunkipuistosta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Puistoja on nykyisin jo kymmenkunta Suomen kaupungeissa.

Kansallinen kaupunkipuisto on luonnon, puistojen, virkistysalueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhdessä muodostama kokonaisuus. Sen kriteereihin kuuluu, että alueet kytkeytyvät toisiinsa sini-viheryhteyksien sekä rakennettujen kulttuuriympäristöjen välityksellä toisiinsa muodostaen kaupunkilaisten yhteisen ”olohuoneen”.

Kuva: KKPH!-liike; Kaupunkipuisto on yhtenäinen vesistö- ja viheralue, joka jatkuu katkeamatta kaistaleina läpi Helsingin. Satama-alueet ovat viime aikoina vapauttaneet rakennusmaata metsien sijaan.
Kuva: KKPH!-liike; Kaupunkipuisto on yhtenäinen vesistö- ja viheralue, joka jatkuu katkeamatta kaistaleina läpi Helsingin.
Satama-alueet ovat viime aikoina vapauttaneet rakennusmaata metsien sijaan.

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike on helsinkiläisten ympäristö- ja luontoaktiivien muodostama verkosto, jonka päämääränä on suojella luonto-, virkistys- ja kulttuurialueita Helsingissä perustamalla kansallinen kaupunkipuisto. Liike on kaupunginosa- ja muiden yhdistysten yhteinen foorumi, jonka tavoitteena on myös löytää ratkaisuja kaupunginosien suojelukohteiden turvaamiseksi. KKPH!-liike pyrkii vaikuttamaan asukaslähtöisesti kaupungin päätöksentekoon ja elinympäristöön; esimerkkinä toiminta osallisuuspilotissa Helsingin kansallisen kaupunkipuiston esiselvitystyössä, vuosina 2017-2020.

Kotiseutuliitto ja Helsingin kaupunginosayhdistykset ry ovat olleet edistämässä toiminta-ajatusta. Kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin voi hakea vain kaupunki itse – käytännössä päätöksen asiasta tekee kaupunginvaltuusto. Perustamisesta päättää ympäristöministeriö kansalliselle kaupunkipuistolle asetettujen kriteerien perusteella

Kirjoittaja on Matti Pyhtilä, Meilahti-Seuran pj ja Helkan uusi pj 2023 vuoden alusta
Kirjoitus on julkaistu aiemmin, 27.11.2022, Töölöläinen-lehdessä