Töölöläinen 19.3.2023
Apteekin jälleen palatessa Meilahteen on sopiva hetki muistella aikoja, jolloin tämä kaupunginosa todella alkoi nousta muiden kaupunginosien joukkoon.
Meilahti liitettiin Helsinkiin vuonna 1906, jolloin alueella oli lähinnä metsää, kesähuviloita ja muutamia erillisiä asuinrakennuksia ja tiloja. Osa kerrostaloista valmistui 1930-luvun lopulla, minkä jälkeen seurasi sodanjälkeinen aika ja tauko rakentamisessa. Jälleen 50-luvulla alkovat vasarat paukkua ja korkeita taloja Töölön tyyliin alkoi ilmestyä katujen varsille ja myös uusia katuja perustettiin. Samalla vuosikymmenellä alueelle rakennettiin kaksi kirkkoa ja kolme koulua. Kaupunginosassa vietettiin itsenäistä elämää ainakin palveluiden suhteen – kauppoja ja erilaisia korjaamoja oli lähes jokaisessa talossa. Tässä lehdessä niitä muisteli yli kymmenen vuotta sitten mm. Unnukka Stenqvist, joka on itsekin syntyperäinen meilahtelainen. Toimijat talojen liiketiloissa ovat vaihtuneet moneen kertaan vuosien mittaan. Jopa Pihlajatien yleinen sauna lopetti 80-luvun alussa talosaunojen ja uimahallin vietyä asiakkaat.
Alueen lähihistoriasta ollaan jälleen kiinnostuneita. Kanndidaattitutkielmaan liittyvällä kyselyllä kartoitetaan muistitietoa Meilahden alueen kadonneista palveluista. Kyselyn ensimmäisessä osassa voi merkitä kartalle erilaisia alueella olleita palveluita ja toisessa osassa nykyisiä palveluita. Viimeisellä sivulla näkyy kartalla kyselyyn vastanneiden merkitsemät kohteet. Kyselyn tuloksia käytetään Rakennetun ympäristön kandidaatintutkielman aineistona, ja käsitellään tutkimuksen edellyttämissä tarkoituksissa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Meilahden palvelurakenteen muutosta sotien jälkeisenä aikana sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä. Mahdollisissa kysymyksissä tähän kyselyyn tai tutkimukseen liittyen voit ottaa yhteyttä paula.mitikka@aalto.fi. Kyselyyn pääset tästä linkistä!
@Matti Pyhtilä, Meilahti-seuran puheenjohtaja