Tietosuoja

MUNKINSEUTU RY – MUNKSNEJDEN RF

HENKILÖTIETOJEN SUOJA

Munkinseutu ry – Munksnejden rf on Munkkiniemen, Munkkivuoren, Niemenmäen, Talinrannan, Kuusisaaren ja Lehtisaaren alueella toimiva kaupunginosayhdistys. Kaupunginosayhdistyksen tehtävien hoitamiseksi yhdistys ylläpitää ja käsittelee henkilötietoja jäsenistään.

Yhdistys kerää henkilötietoja vain edellä mainittuun tarkoitukseen ja vain siinä laajuudessa kuin se on tarpeen. Oheisesta tietosuojaselosteesta löytyy tarkempia tietoja henkilötietojen käsittelystä.

Tietosuojaseloste

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (2016/679) 13 artikla

Laatimispvm: 25.5.2018

Rekisterin pitäjä

Munkinseutu ry – Munksnejden rf

c/o Tarja Sarjakoski, tarja.sarjakoski@iki.fi

Yhteyshenkilö rekisteriä koskien

Fred Packalén, fred.packalen@freddis.fi

Rekisterin nimi

Jäsenrekisteri

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus

Henkilötietojen käsittely perustuu EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 a -kohtaan. Henkilötietojen käsittely on tarpeellista kaupunginosayhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi eli työskennellä toiminta-alueensa asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi, asumisolosuhteiden sekä sivistyksellisten ja sosiaalisten olojen kehittämiseksi, vaikuttaa tätä koskevaan yhteiskuntasuunnitteluun sekä työskennellä ympäristön suojelemiseksi sekä sen laadun parantamiseksi. Tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys mm. järjestää jäsenilleen kokouksia, esitelmä-, tiedotus- ja muita tilaisuuksia, tekee aloitteita sekä antaa lausuntoja.
Henkilötietojen säilytysaika Henkilö- ja jäsentiedot säilytetään jäsenyysajan ja 1 vuoden sen jälkeen.
Rekisterin tietosisältö

Henkilötiedot: sukunimi, etunimet, asiointikieli, postiosoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite.

Jäsentiedot: jäsenlaji, liittymispäivä, eropäivä.

Säännönmukaiset tietolähteet Henkilö- ja jäsentiedot saadaan jäseneltä itseltään.
Tietojen luovuttaminen Henkilö- ja jäsentietoja ei luovuteta.
Tietojen siirto EU:n tai ETAn ulkopuolelle Rekisterin tietoja ei siirretä Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelle.
Rekisterin suojauksen periaatteet ATK-laitteet ja tietoverkko on fyysisesti suojattu ja ne sijaitsevat lukitussa tilassa. Tietoverkko on suojattu palomuurilla ja muilla teknisillä toimenpiteillä.
Tarkastusoikeus ja oikeus vaatia tiedon korjaamista Jäsenellä on oikeus tarkastaa omat jäsenrekisteritietonsa. Kirjallisen tarkastuspyynnön voi toimittaa 2-kohdan yhteyshenkilölle. Tarkastusoikeus on maksuton ensimmäisellä kerralla. Jäsenellä on oikeus vaatia rekisterissä olevan virheellisen tiedon korjaamista. Korjauspyyntö on tehtävä yksilöidysti 2-kohdan yhteyshenkilölle.
Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle Jäsenellä on oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle, jos jäsen katsoo, että henkilötietojen käsittelyssä rikotaan tietosuoja-asetusta.

Huomioita Munkkiniemen kadunnimistä

IMG 5543

PYYNTI, PERUSLAKI, OPPINEISUUS!          

Isompien kaupunkien paikkanimistöllä on moninaiset juuret historian eri kerrostumissa. Tämä näkyy myös Munkkiniemen kadunnimissä. Eliel Saarisen suunnitelmaan kuuluneet erikoistyyppiset nimet (esim. Rannalla-Vid Stranden, Linnalle-Till Borgen) hylättiin jo taajaväkisen yhdyskunnan aikana. Lisää muutoksia ja tarkistuksia tehtiin Helsingin suuren alueliitoksen jälkeen.

VANHAA JA ENTISTÄ

 

 Muutamat Munkkiniemen kadut juontuvat hyvinkin vanhoista paikannimistä. Huopalahdentie ja Laajalahdentie viittaavat jopa keskiaikaan (Hoplax, Bredvik). 1600-luvun kartasta löytyvä Locklax selitää nykyisen Lokkalantien ja Rakuunantien taustana on vanhaa perua oleva Dragonåkern. Myös Ritokalliontie ja -polku, Saunalahdentie sekä Pikkuniementie on johdettu vanhoista paikannimistä. 


Monilla teillä on ollut viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana kaksi tai kolmekin eri nimeä. Niitä on muutettu eri vaiheissa tai joskus yhdistetty yksi tie toisen kadun osaksi. Enää ei Munkkiniemestä löydy tällaisia: Kaskitie (nykyisin Professorintie), Oravatie (Rakuunantie), Ruuhikuja (Ramsaynrannan osa), Lehtisaarentie (Nuottapolku), Poikkitie (Kadetintien osa), Länsitie (Solnantie).

RYHMÄNIMIÄ

IMG 5550 

Ei ole yllättävää, että Munkkiniemen kartanoon tavalla tai toisella liittyviä kadunnimiä on runsaasti, reilun tusinan verran. On Hollantilaisentie, Tallikuja, Kivitorpantie ja Tiilimäki, joitakin mainitakseni.

Varsinaisia keksittyjä ryhmänimiä Munkkiniemeen luotiin vuonna 1950 kahdelta alalta eli kalastuksesta ja yliopistomaailmasta. Tiilimäen perukoilla sijaitsevat rannan tuntumassa Nuottapolku, Tuulaspolku ja Apajapolku. Ne komppaavat Ritokalliontien pyyntiaihetta (rita = eräs pyydys). Todettakoon vielä, että läheinen Tarvo on vanha pyyntipaikka. Saaren vieritse kulkevaa upouutta moottoritietä kutsuttiin 1960-luvulla epävirallisesti Tarvontieksi.

Henkisen työn ja oppineisuuden mukaan saivat nimensä Professorintie ja Dosentintie. Vielä 1970-luvun kartoissa näkyy myös Maisterintie, joka oli vähän oudosti Munkinpuistossa Dosentien eteläpuolella. Mutta onpa paikkakunnalta kadonnut toinenkin Maisterintie. Ramsaynranta oli nimittäin aiemmin Maisterintie, vuosina 1938-1950. Se oli huomionosoitus paikalliselle voimahahmolle, maisteri Sigurd Steniukselle. 

PERUSTIELTÄ TIETOKUJALLE 

IMG 5547

 Jotkut tiet on nimetty varsin ilmeisin perustein, kuten Munkkiniemenranta tai Munkinpolku.Selviä ovat myös Rantapolku ja Uimarinpolku. Kadetintie (aiemmin Tykkitie) alkaa entiseltä Kadettikoululta ja Tietokuja vie IBM:n toimitaloon. Kärkitie sijaitsee Pikkuniemen kärjessä, kun taas Solnantie viestii ruotsalaisesta kummikunnasta. Suurmiesnimistöstä Munkkiniemeen ulottuu Paciuksenkatu.

Komeasti kansakunnan valtiolliseen ytimeen kytkeytyy Perustie, joka on saanut nimensä vuonna 1919. Alkuperäinen tarkoite on perustuslaki. Siis Perustuslaintie, lyhennettynä Perustie. Perutuslaeista ensisijainen on valtion toiminnalle pohjan luova hallitusmuoto.Juuri kesällä 1919 vahvistettiin kuningaskaavailujen kariuduttua maamme tasavaltainen hallitusmuoto.

Itse Munkkiniemen (Munksnäs) nimi on jäljitetty keskiaikaan. Vanhimpia kirjoitusasuja ovat sellaiset kuin Mungxnesby ja Myngsnes. Käännösnimeä Munkkiniemi on alettu käyttää vasta 1900-luvulla, sitä ennen suomalaisena vastineena oli Munksnääsi. 1800-lukua kuvaavan kirjan ja elokuvan nimenä pitäisi oikeastaan olla Katariina ja Munksnääsin kreivi.

Veli-Pekka Salminen

Kuva 1:   Rauhallisesta Ruuhikujasta tehtiin liikennejärjestelyjen muututtua
               Ramsaynrannan vilkas loppupää.

Kuva 2:   Kadunkulma Munkkiniemessä

Kuva 3:   Tiilirinne laskeutuu kapeana Tiilimäestä kohti rantaa

Munkkiniemen patteri.

IMG

 Betoninen perusta eteläisessä tykkiasemassa.

 

Munkkiniemen patteri 100 vuotta

 

Suomessa ja Helsingin seudulla elettiin vaiherikkaita aikoja sata vuotta sitten. Munkkiniemestä löytyy varsin mielenkiintoinen näkyvä muisto noilta maailmansodan vuosilta, vähän ennen maamme itsenäistymistä.

En varmaankaan ole ainoa poikaiässä Kalastajatorpan kallioilla liikkunut, joka muistaa jännittävät kaivannot ja betonirakenteet. Nykyajalta tämä vanha linnoituslaite on kuitenkin enimmäkseen

unohtunut. 

 

    Tausta 

 

Ensimmäisen maailmansodan syttyessä 1914 Venäjän pelkona oli Saksan hyökkäys kohti Pietaria

joko Suomenlahden tai Etelä-Suomen maa-alueen kautta. Toimenpiteitä oli tehty jo edeltävinä vuosina suursodan uhatessa, mutta elokuussa 1914 Helsinki oli linnoitettu ainoastaan mereltä lähestyvää vihollista vastaan.

Välittömästi sotatoimien alettua ryhdyttiin Itämeren miinoittamisen ohella suunnittelemaan meririntaman vahvistamista ja uutta maarintamaa. Koko pääkaupunkiseudun linnoitteita kutsuttiin nimellä Viaporin linnoitus.

Uudistustyöt alkoivat lokakuussa 1914 ja jatkuivat Venäjän vuoden 1917 mullistuksiin asti. Helsingin ympärille rakennettiin kehämäisesti kolme maarintaman puolustusvyöhykettä: taistelu- ja yhdyshautoja, tykkipattereita, suojahuoneita jne.

Maarintaman tarkoituksena oli siis varautua mantereen puolelta tulevaan hyökkäykseen, Helsinkiä ja sotasatamaa suojaten.

Venäjän Itämeren laivaston päävoimat olivat Helsingissä. 

 

    Isojen tykkien patterit

 

 

Pohjakuva 

 

Viaporin linnoituksen viimeisinä vahvistustöinä päätettiin vuoden 1916 lopussa rakentaa maarintamaan neljä kahden tykin patteria. Ne olivat rakenteeltaan ja suunnitellulta aseistukseltaan aivan uudenlaisia. 

Kallioon louhituissa kuopissa olevien tykkiasemien välissä on leveä yhdyshauta ja patterin keskiosan alapuolella luola. Patteri oli tarkoitettu kahdelle jättimäiselle 12 tuuman (305 mm)  Obuhov rannikkokanuunalle. Ammustenkin paino olisi peräti 350-470 kg. Nämä tykit eivät kuitenkaan koskaan ehtineet saapua Helsinkiin. Tykit olisivat kuuluneet maarintamaan, mutta niiden noin 25 kilometrin kantama (aina Kirkkonummelle tai lähes Suomenlahden keskiosaan saakka) olisi mahdollistanut kanuunoitten käytön myös meririntaman osana.

Tällaiset uudet tykkipatterit sijoitettiin Munkkiniemeen, Haagaan, Oulunkylään ja Koskelaan.

Rakennustyöt alkoivat ilmeisesti vuoden 1917 puolella ja päättyivät kesällä tai viimeistään syksyllä 1917, kun bolsevikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä. Kaikki neljä patteria jäivät keskeneräisiksi mutta Munkkiniemi valmistui pisimmälle. 

 

    Munkkiniemi 

 

Munkkiniemen patteri sijaitsee nykyisessä Gert Skytten puistossa, Kalastajatorpan uudemman hotellirakennuksen ja Valtion vierastalon takana. Tykkiasemista etelänpuoleinen on hyvin esillä.

Pyöreän betoniperustan halkaisija on noin 12 metriä. Kaivannon seinämät ovat korkeimmillaan arviolta kuusimetriset. Toisen tykkiaseman pohja on nykyään maa-aineksen, veden ja vesakon peittämää.

Asemia yhdistävän käytävän keskiosaan oli ehkä tarkoitus rakentaa suojahuone tai jopa ammus- hissihuone alapuolelle tehdystä ammusvarastosta. Varastoluolan sisäänkäynnin seinämän ylä-

osasta on pieni osa vielä näkyvillä. Toinen luola joitakin kymmeniä metrejä etelämpänä on avoin.

Sen päälle rakennettiin 1950-luvulla nyttemmin jo hylätty ja palanut huoltorakennus.

Per Nyströmin teoksessa Munkkiniemen vaiheita (1946) on maininta, että nämä kaksi vanhaa ammusluolaa sisustettiin syksyllä 1939 väestönsuojiksi munkkiniemeläisille. Samoilla kallioilla sijaitsi 1940-luvulla ilmatorjuntapatteri, josta muistomerkkinä siellä on yksi ilmatorjuntatykki aivan hotellirakennuksen tuntumassa. 

 

    Rakentajat

 

IMG 0002 

Työn jälki kivessä: räjäytettyä ja louhittua kallioseinää.

”Patterityöt” olivat kaikkine teiden rakentamisineen, metsätöineen, puhelinkaapelointeineen, ruokaloineen jne. valtava ponnistus 1910-luvun Suomessa. Työt tehtiin venäläisen sotilasjohdon alaisuudessa, suomalaisia urakoitsijoita käytettiin. Arvion mukaan Helsingin linnoitustyömailla oli ainakin 10 000 – 15 000 työntekijää.

Suurin osa työvoimasta oli palkattuja suomalaisia. Vaikka töistä maksettiin kohtalaisen hyvin, niin työvoimapulan takia jouduttiin myös pakko-ottoihin maaseuduilta. Lopulta 1916 tuotiin pääkaupunkiseudulle 2 000 – 3 000 kiinalaista työmiestä, ainakin osa luultavimmin pakolla. Näistä kiinalaisista

viimeiset kuljetettiin pois Suomesta jo tammikuussa 1917, joten Munkkiniemen työmaalla heitä tuskin nähtiin.

Räjähdysaineet ja louhinta käsivälineillä aiheuttivat runsaasti työtapaturmia, kuten arvata saattaa. Osa vammautuneista työntekijöistä jäi ilman minkäänlaista korvausta.

Majoituksessa käytettiin mahdollisuuksien mukaan hyväksi työmaiden ympäristön rakennuksia. Rakennettiin myös parakkeja ja käytettiin telttoja sekä yksinkertaisia maakuoppiin kyhättyjä parakkeja.

Talviasuttavissa maakuoppaparakeissa oli tulisijat. Munkkiniemen patterin osalta tarkemmat tiedot majoitusoloista lienevät jääneet historian hämärään.

Linnoitustöiden ja sotatarviketeollisuuden äkillinen loppuminen 1917 aiheutti Suomessa suurtyöttömyyden. Tästä tosiasiasta kulkee yksi suora linja onnettomaan vuoteen 1918. 

 

    Vuonna 2017

 

IMG 0001 Yhdyshauta johtaa tykkiasemasta toiseen.

Aivan vaille kävijöitä ei Munkkiniemenkään linnoitusrakennelma ole viime vuosina jäänyt. Tästä kertovat räikeät graffitit kiviseinämissä. Linnoitteella on syytä liikkua varovasti, oman turvallisuuden ja vanhojen rakenteiden säilymisen takia. Kalliojyrkänteillä olevat aidat ovat osittain jo lyhistyneitä.

Pääkaupunkiseudun linnoitteita on inventoitu 1960-luvulta lähtien ja tiedot ovat lisääntyneet. Samalla osa linnoitteista on jäänyt laajentuneen kaupunkirakentamisen alle. Joissain paikoin on linnoitettuja alueita

kunnostettu ja merkitty opastauluilla.

Munkkiniemen patteri on säilynyt verraten hyvin suojaisessa paikassaan. Sillä on paljon kerrottavaa myös 2000-luvun ihmisille. On toivottavaa, että Munkinseudulla vaalittaisiin tämän historiallisen kohteen arvokkuutta. 

 

Veli-Pekka Salminen

 

Tärkeimmät lähteet

Lagerstedt, John: Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille (2014)

Manninen, Markus: Viapori. Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918 (2000)

Kuvat (otettu Munkkiniemen patterilla 1.9.2016)

1)   Betoninen perusta eteläisessä tykkiasemassa

2)   Yhdyshauta johtaa tykkiasemasta toiseen

3)   Työn jälki kivessä: räjäytettyä ja louhittua kallioseinämää

 

Lisäys JS: 

Obusov

 Kuva ja teksti: www.novision.fi/viapori

 

Syksyllä v.1916 tehtiin päätös kaksitykkisen patterin rakentamisesta Munkkiniemeen. Patteri jäi sodan loppuessa keskeneräiseksi. Maarintamalla löytyy Munkkiniemen patterin lisäksi kolme muuta samankaltaista keskeneräistä patteria. 305mm:n 52 kaliberin merikanuuna mallia Obuhov.
Nykyään on Kuivasaaressa panssaritornissa Kaksi 305mm:n kanuunaa.
Torni tykkeineen asennettiin paikallensa 1930-luvulla. 305 mm:n tykit olivat jääneet Suomeen ensimmäisen maailmansodan jälkeen Inon ja Örön linnakkeisiin.

Kuivasaaren tykeillä ammutaan suurimpina juhlahetkinä, seuraavan kerran ilmeisesti 6.12.2017.

Ylläoleva kuva on ilmeisesti Tahkunasta, Hiidenmaan pohjoiskärjestä.

 

Alla on kuva muistomerkki IT-tykistä vierastalon edustalta.

003143view 

 

Ylipormestarin asukasilta 24.11.2016 klo 18.00 Munkkiniemen yhteiskoululla

Ylipormestarin asukasilta Munkkiniemen, Munkkivuoren, Niemenmäen, Lehtisaaren, Kuusisaaren ja Talinrannan asukkaille. Mikä sinua vaivaa tai häiritsee alueella? Onko sinulla kiitoksia tai ideoita kaupungille? Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen isännöimässä asukasillassa kaupungin virastojen ja yhteistyötahojen virkamiehet vastaavat asukkaiden kysymyksiin alueen ajankohtaisista aiheista. Keräämme alueen asukkailta ennakkoaiheita ja -kysymyksiä tukemaan tilaisuuteen valmistautumista. Kysymys voi olla yksittäinen sinua askarruttava asia alueella tai laajempi kokonaisuus. Voit kirjoittaa kysymyksen tälle tapahtumasivulle tai lähettää sen sähköpostilla asukasyhteistyo(a)hel.fiLisätietoa ylipormestarin asukasillasta päivitetään tälle tapahtumasivulle. Kaikille alueen asukkaille jaetaan kutsu kotiin marraskuussa. Tilaisuus on katsottavissa myös suorana lähetyksenä ja myöhemmin tallenteena osoitteessa www.helsinkikanava.fiTilaisuuden järjestävät yhteistyössä Munkinseutu ry – Munksnejden rf sekä Helsingin kaupunginkanslian asukasyhteistyötiimi.Tervetuloa!
#ylipormestarinasukasilta

Tlkantori skulaa Junnu Vainion hengessä 15.8.

Tilkantori 2015 mainos jpeg

 

 

Kaikenikäisten musiikkitapahtuma TILKANTORI SKULAA Junnu Vainion hengessä viihdyttää lauantaina 15.8. klo 15-18 Pikku Huopalahdessa.

Mukana mm. Freeman, Harri Saksala, ”mummobändi” Riskiryhmä, Tuija Rantalainen, lapsille ihana Vahtikoira Veikko, tanssija-koreografi Sanna Karsson-Sutisna, Satunnainen matkaaja, Heinäsirkka, Houseband, yleisön vartti,….

Samalla kierrätät tarpeettomat tavarasi Pop Up -kirppiksellä! Maksuton; paikat jaetaan 14:30 lähtien.

Omat tuolit, viltit ja kaverit mukaan ja tuloksi!

Pohjola-talo

        

Munkkivuori, Lapinmäentie 1 (ns. Pohjola-talo)

            Asemakaava 2013-015392        

            Pohjola-talon rakennuskokonaisuudelle suunnitellaan osittain uutta käyttötarkoitusta. Samalla selvitetään mahdollisuutta purkaa osia rakennuksesta ja korvata purettuja osia asumiseen paremmin soveltuvalla uudisrakentamisella. Rakennuksessa on mm. auditorio, liikuntasali, uima-alas ja muita harrastetiloja, joille myös etsitään uutta käyttöä. Osa toimistotilasta tulee todennäköisesti säilymään nykyisessä käytössä. Muutoksen pohjaksi järjestetään arkkitehtuurikutsukilpailu, joka ratkeaa keväällä 2014.         

Hankkeesta vastaa: Projektipäällikkö Anu Kuutti, puhelin 310 37154

Suunnitelman käsittelyvaihe: Nähtävänä nyt:

Tulevat tilaisuudet

  • Suunnittelijat tavattavissa 12.5.2015 klo 15-18, Munkkivuoren ostoskeskuksen ala-aula

Suunnitelmat ja asiakirjat:

Hankekuva

Käyttöehdot        

Viimeisin päivitys: 23.4.2015

Asukasilta 26.11.2014

Munkinseutu ry järjestää keskiviikkona 26.11.2014 klo 18 Munkkiniemen palvelukeskuksessa Laajalahdentie 30 asukasillan. Aiheet ovat:

Munkkiniemen palvelukeskuksen edustaja kertoo keskuksen tarjoamista palveluista ja ajankohtaisista tapahtumista.

Munkinseudun pankkien edustajat kertovat uusista pankkipalveluista sekä vastaavat asukkaiden esittämiin kysymyksiin esim. palveluiden supistamisesta.

Helsingin kaupungin puisto-osaston edustaja kertoo Munkkiniemen puistotien kunnostussuunnitelman tilanteesta.

 

 

Keskustelutilaisuus lähiterveysasemista

 

Tervetuloa  mukaan keskustelemaan
Juha Nurmela
Helsin Pro kuntapalvelut verkosto

Keskustelutilaisuus lähiterveysasemista

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakuntaan on keväällä tulossa ehdotus
terveys- ja sosiaaliasemaverkosta. Valmisteluissa on esillä palvelujen keskittäminen isoihin yksiköihin. Muun muassa Kallion, Vallilan ja Herttoniemen terveysasemat ja useat sosiaalipalvelut on tarkoitus keskittää Kalasataman lähelle rakennettavaan terveys- ja sosiaaliasemaan.
Mitä mieltä olet palvelujen keskittämisestä? Ovatko isot yksiköt tarpeen vai kuuluvatko terveys- ja sosiaaliasemat peruspalveluna kotikulmille?
Mitä evästyksiä Sinulla on terveysasemien palvelujen parantamiseksi?
Kuultavana sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö Hannu Juvonen, joka valmistelee ehdotusta palveluverkosta.
Maanantaina 24.3. klo 18.00
Kinaporin palvelukeskuksen juhlasali
Kinaporinkatu 7-9 (sisään myös Hämeentie 58 portista)

Kaikki kiinnostuneet, tervetuloa!

Järjestävät: Helsingin Pro kuntapalvelut -verkosto, Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit, Hermanni-Vallila seura, Helsingin Työttömät, Terveysrintama