Asukastilaisuus – liikenne v. 2011

Munkinseutu ry järjesti 30.3.2011 Munkkiniemen palvelukeskuksessa tilaisuuden, jonka aiheina olivat Turunväylän alkupään meluesteiden vaikutus meluhaittojen vähenemiseen ja liikenneturvallisuuteen, Paciuksenkadun alikulkukäytävä, Munkkiniemen aukion västämisjärjestelyt, raitioliikenneverkon kehittäminen ja Munkkivuoren ostoskeskuksen asemakaava. Tilaisuudessa oli kaupungin edustajina Munkkiniemen ja Munkkivuoren liikennesuunnittelijat, aluearkkitehti sekä kaupunkisuunnitteluviraston ja HSL:n edustajat.

Helsinkipäivän 12.6 aamukahvit Puukkarilla

Helsinkipäivänä 12.6  sunnuntaina aamukahvit Puukkarilla klo 10.00

Munkinseutu ry. tarjoaa Puukkarilla ensimmäisille 150 Munkinseutulaisille aamukahvit puukkarilla, lapsille jäätelöä.

Tervetuloa.

Munkinseutu ry.

 

 

 

Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristön liikennesuunnitelman.

ostari

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6487-3 mukaisen Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristön liikennesuunnitelman.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Reetta Putkonen

Lisätiedot

Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280

taina.toivanen(a)hel.fi

Liitteet

1 Sijaintikartta
2 Piirustus   6487-3
3 Vuorovaikutusraportti

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto,   valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Yleistä

HSL-alueen runkobussilinjasto 2012–2022 -suunnitelman mukainen linjasto muodostuu kehämäisistä poikittaislinjoista ja säteittäisistä pääkeskukseen suuntautuvista linjoista. Poikittaisista runkobussilinjoista on toteutettu linjat 550 ja 560. Nyt suunnittelussa oleva runkobussilinja 500 (Herttoniemi – Pasila – Meilahti – Munkkivuori) pohjautuu linjoihin 58 (Itäkeskus – Munkkivuori) ja 58B (Itäkeskus – Meilahti).

Runkobussilinjojen perustaminen edellyttää riittävän nopeuden ja luotettavuuden takaamista mm. infrastruktuurin avulla. Nyt tehdyn suunnittelun tavoitteena on laatia runkolinjojen reitille liikennejärjestelyt, jotka mahdollistavat liikennöinnin toimintaedellytykset niin, että linjojen nopeus ja palvelutaso saadaan runkolinjalle hyväksyttävälle tasolle. Suunnittelutyö on tehty yhteistyössä HSL:n kanssa.

Nykytilanne

Munkkivuoren ostoskeskuksen eteläpuolinen pysäköinti on toteutettu ostoskeskuksen edustalla olevan kentän keskellä kahtena kampana, jonka molemmilla puolilla on yksisuuntaiset ajokaistat. Lisäksi pysäköintiä on ostoskeskukseen liittyvän jalkakäytävän viereisellä reunalla. Ostoskeskuksen alueella on kaikkiaan 223 autopaikkaa.

Munkkivuoreen päättyvien linjojen bussit kääntävät ajosuuntaa kiertämällä ostoskeskuksen vastapäivään reittiä Ulvilantie – Huopalahdentie – Naantalintie – Raumantie.

Liikennesuunnitelma

Liikennesuunnitelma toteuttaa Munkkivuoren ostoskeskuksen voimassa olevan asemakaavan viitesuunnitelman mukaisen pysäköintiratkaisun ostoskeskuksen edustalle. PysäkPäätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen 6487-3 mukaisen Munkkivuoren ostoskeskuksen ympäristön liikennesuunnitelman.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Reetta Putkonen

Lisätiedot

Taina Toivanen, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37280

taina.toivanen(a)hel.fi

Liitteet

1 Sijaintikartta
2 Piirustus   6487-3
3 Vuorovaikutusraportti

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto,   valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Yleistä

HSL-alueen runkobussilinjasto 2012–2022 -suunnitelman mukainen linjasto muodostuu kehämäisistä poikittaislinjoista ja säteittäisistä pääkeskukseen suuntautuvista linjoista. Poikittaisista runkobussilinjoista on toteutettu linjat 550 ja 560. Nyt suunnittelussa oleva runkobussilinja 500 (Herttoniemi – Pasila – Meilahti – Munkkivuori) pohjautuu linjoihin 58 (Itäkeskus – Munkkivuori) ja 58B (Itäkeskus – Meilahti).

Runkobussilinjojen perustaminen edellyttää riittävän nopeuden ja luotettavuuden takaamista mm. infrastruktuurin avulla. Nyt tehdyn suunnittelun tavoitteena on laatia runkolinjojen reitille liikennejärjestelyt, jotka mahdollistavat liikennöinnin toimintaedellytykset niin, että linjojen nopeus ja palvelutaso saadaan runkolinjalle hyväksyttävälle tasolle. Suunnittelutyö on tehty yhteistyössä HSL:n kanssa.

Nykytilanne

Munkkivuoren ostoskeskuksen eteläpuolinen pysäköinti on toteutettu ostoskeskuksen edustalla olevan kentän keskellä kahtena kampana, jonka molemmilla puolilla on yksisuuntaiset ajokaistat. Lisäksi pysäköintiä on ostoskeskukseen liittyvän jalkakäytävän viereisellä reunalla. Ostoskeskuksen alueella on kaikkiaan 223 autopaikkaa.

Munkkivuoreen päättyvien linjojen bussit kääntävät ajosuuntaa kiertämällä ostoskeskuksen vastapäivään reittiä Ulvilantie – Huopalahdentie – Naantalintie – Raumantie.

Liikennesuunnitelma

Liikennesuunnitelma toteuttaa Munkkivuoren ostoskeskuksen voimassa olevan asemakaavan viitesuunnitelman mukaisen pysäköintiratkaisun ostoskeskuksen edustalle. Pysäköintikammat siirretään kiinni ostoskeskuksen tonttiin ja niiden eteläpuolelle tulee kaksisuuntainen ajoväylä. Raumantien ja Naantalintien liittymään rakennetaan kiertoliittymä, jossa myös bussi voi ajaa ympäri. Raumantien eteläreunaan järjestetään tilat takseille sekä pysäkki- ja odotustilat busseille. Runkolinjan 500 lähtöpysäkki tulee Ulvilantien ja Raumantien liittymään.

Suunnitelman myötä ostoskeskuksen edestä poistuu 21 autopaikkaa. Naantalintielle ostoskeskuksen pohjoispuolelle on mahdollista merkitä 8 uutta pysäköintipaikkaa, kun linja-autoliikenne ei enää kulje tätä kautta. Näiden muutosten myötä poistuu ostoskeskuksen alueelta yhteensä 13 pysäköintipaikka, mikä tarkoittaa 6 %:n vähennystä.

Pysäköinnin eriyttäminen omalle alueelleen selkeyttää pysäköintiä ja parantaa bussiliikenteen sujuvuutta, kun pysäköintiliikenne ei ole enää bussien reitillä. Liikenneympyrän rakentaminen Raumantien ja Naantalintien liittymään vähentää bussien liikennöintikustannuksia, kun niiden ei tarvitse ajosuuntaa vaihtaakseen kiertää Huopalahdentien ja Naantalintien kautta.

Suunnitelmassa Ulvilantieltä poistetaan kaksi laajemmalle jalankulkureitistölle tarpeetonta ja valo-ohjaamatonta suojatietä. Poistetut suojatiet olisivat olleet turvallisuudeltaan heikkoja, sillä ne ylittivät 2-3 samansuuntaista ajokaistaa. Suunnitelmassa muutetaan myös Ulvilantien ja Raumantien kaksisuuntaiset yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät yksisuuntaisiksi pyöräjärjestelyiksi.

Liikennesuunnitelma oli kommentoitavana KSV Forumilla 7. - 18.9.2015 osana linjan 500 liikennesuunnitelmia. Vuorovaikutusraportti on Runkolinjan 500 liikennesuunnitelmien esityslistan liitteenä.

Liikennejärjestelyiden kustannus on arviolta 1 500 000 euroa.

Itsenäisyyspäivänä 2017 Munkkiniemen Sankarihaudalla

image1

 

Satavuotiasta itsenäistä Suomea voi tänään hyvällä syyllä kutsua hyvinvointivaltioksi. Tämä ja valtiollinen itsenäisyys eivät kuitenkaan ole itsestään selvyyksiä. Taustalla on työtä, sitkeää yritteliäisyyttä ja uhrauksia. Kolmekymmentäkolme nimeä tällä sankarihaudalla ja 621 sankarihautausmaata muualla Suomessa muistuttavat siitä, että itsenäisyyden puolustaminen ja hyvinvoinnin rakentamisen turvaaminen ovat vaatinet raskaimmat uhrit.

Vanhimmilla täällä lepäävistä on ollut muistikuvia levottomasta vuodesta 1917. Kodeissa on ehkä puhuttu siitä, että joulukuun kuudentena päivänä eduskunta hyväksyi senaatin ilmoituksen , jonka mukaan Suomi oli nyt itsenäinen. Tosin asia herätti julkisuudessa vain vähän huomiota. Seuraavan vuoden talven ja kevään traagiset tapahtumat ovat varmasti koskettaneet heidän kotejaan tavalla tai toisella. Omaisia ja sukulaisia on saattanut olla kummallakin puolella Pikkupojat ovat vanhempien varoituksista huolimatta varmaan seuranneet luutnantti Wedden saksalaiskomppaniaa sen edetessä huhtikuussa Munkkiniemen kautta Meilahden suuntaan . Punainen valta vaihtui valkoiseksi .

Luultavasti koulupojat eivät valtiollisista asioista enemmälti piitanneet. Heillä oli omat kiinnostuksen kohteet. Innolla seurattiin kun Paavo Nurmi ja muut suomalaiset urheilijat toivat Suomea maailman kartalle. Kaksikymmentäluvun lopun ja kolmekymmentäluvun alkuvuosien globaali talouspula vaikutti monen pojan kodissa. Kolmekymmentäluvun edetessä valtiollinen vakaus vahvistui, talous koheni ja Munkkiniemeen kohosi kerrostaloja vauhdilla. Helsingin olympialaisiin valmistauduttiin innolla. Pojista oli tullut nuorukaisia. Jotkut vanhimmista olivat ehkä jo perheen perustaneet .Joillakin oli varusmiespalvelu suoritettu ja jotkut olivat varmaan mukana Munkkiniemen suojeluskunnassa.

Kun vuoden 1939 kuuma kesä vaihtui syksyksi rauhallinen kehitys katkesi ja kansakunnan oli ryhdyttävä puolustustaistelun vaatimiin toimiin. Aseisiin kutsutuilla oli kullakin oma historiansa, omat ilonsa, omat surunsa, omat unelmansa. Varmastikaan kukaan heistä ei halunnut sotaa. Silti kaikki olivat valmiita täyttämään sotilasvalansa velvoitteet viimeistä piirtoa myöten Täällä lepäävistä heistä kaatui seitsemän . Tämä sankarihauta vihittiin käyttöön 14 päivä maaliskuuta 1940 eli rauhanteon jälkeisenä päivänä.

Tuo rauha oli raskas, mutta kansakuntamme säilyi itsenäisenä kansanvaltaisena oikeusvaltiona. Historiantutkija Kimmo Rentola on kirjoittanut, että Neuvostoliiton asenteisiin sotien jälkeen vaikutti pitkälti suomalaisten talvisodassa hankkima kunnioitus.

Vuonna 1941 kansamme oli jälleen tartuttava aseisiin . Itänaapurin jatkuva painostus ja sen agressiivinen laajeneminen lähialueillamme ei jättänyt vaihtoehtoja. Jälkiviisaita voi muistuttaa, että jo renesanssivaikuttaja Machiavelli totesi aikoinaan, että maan pelastamiseksi mitään keinoa ei pidä hylätä; maan puolustaminen on aina oikein .

Kesän 1944 taisteluissa saavutimme torjuntavoiton. Muiden maiden kokemuksista tiedämme hyvin mitä tapahtui kun siviiliväestö jäi raan hyökkääjän armoille ja miten hyökkääjä istutti väkivaltaisen järjestelmänsä hallitsemilleen alueille .Suomen osalta Stalinin armeija ei päässyt Viipuria pidemmälle eikä hän ulottanut järjestelmäänsä Suomeen. Kumousta tavoittelevat saivat toimia omin voimin ja valta jäi heiltä saamatta

Sodissamme kaatuneita on kaikkiaan 95.000. Lottia sai surmansa 292. Olemme täällä kunnioittamassa heidän muistoaan. Ajattelemme lämmöllä myös sotainvalideja ja muita sotaveteraaneja,lottia, sotaleskiä ja sotaorpoja, kotiseutunsa menettäneitä ja koko sitä sukupolvea, jonka osalle nuo raskaat vuodet osuivat

Jälleenrakennuksen vuodet toki vaativat äärimmäisiä ponnisteluja . Idänsuhteissa oli hankalia vaiheita, mutta tältäkin osin saavutettiin torjuntavoitto. Sen perustana oli kuitenkin kansakuntamme olemassaolon turvaaminen sotiemme saavutuksena. Tästä kertominen etenkin nuorille ja maahanmuuttajille, uusille suomalaisille, on velvollisuutemme.

Tämän päivän maailmassa väkivalta ja sen uhka ovat lisääntyneet ja tulleet entistä konkreettisemmiksi. Puolustusvalmiutemme vaatii lisää resursseja niin aineellisia kuin aineettomiakin. Talvisodan ihmeeseen vaikuttivat myös pyrkimykset kansalaissovun rakentamiseen ja sosiaalipoliittiset toimenpiteet talouspulan jälkeisinä kasvun vuosina. Hyökkääjä koettiin yhteiseksi viholliseksi. Tänäänkin meidän tulisi huolehtia kansalaisyhteiskuntamme kestävyydestä. Perusarvot kuten demokratia, tasa-arvo, oikeusturva ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat meidänkin peruspilareitamme. Syrjäytyneet ja väliinputoajat on otettava todesta. Huolehtikaamme toinen toisistamme. Kaikkien tulisi voida ajatella, että tätä maata tulee ja kannattaa puolustaa.

Under årtiodens lopp har det blivit allt klarare, vilket öde de sovjetiska makthavarna hade reserverat för vårt folk om försvarslinjerna hade brutits.   Vi tänker med tacksamhet och vördnad på våra stupade hjältar, krigsinvalider och andra krigsveteraner, lottor och hela den generation, som påtog sig ansvaret för landets öden. Men också idag måste vi vara redo att försvara våra gränser, vår demokratiska samhälsordning och dess grundvärden såsom frihet, jämlikhet och rättssäkerhet. Naturligtvis måste vi sörja för att vi har en tillräcklig militär beredskap och att polisen har nödiga befogenheter. Men lika viktigt är tryggandet av samhällsfriden. Situationen av de marginaliserade och utslagna skall tas på allvar. Låt oss ta hand om varandra. Det är väsentligt att försvarandet av Finland är självklart för oss alla..

image13

Syntymäkaupungissani Tampereella on Messukylän sankaripatsas, jonka jalustassa on Yrjö Jylhän runon katkelma, joka on ikään kuin viesti meille :

” Kesken jos kalpamme katkeaa ja kentille jäämmekin kerran, täys onni on sen, joka maataan saa ees palvella hivenen verran”

Ikiaikojen Jumala kotiseutuamme ja koko rakasta isänmaatamme suojelkoon. Må Gud den allsmäktige bevara vår hembygd och hela vårt kära fosterland

Erkki Wuori

 

 

Asukasilta 26.11.2014

Munkinseutu ry järjesti asukasillan 26.11.2014 Munkkiniemen Palvelukeskuksessa. Aiheet olivat:

Munkkiniemen Palvelukeskus tiedotti tarjoamistaan palveluista ja ajankohtaisista tapahtumista.

Munkinseudun pankkien edustajat esittelivät uusia pankkipalveluja sekä vastasivat asukkaiden kysymyksiin esim. joidenkin palvelujen supistamisesta.

Munkkiniemen puistotien kunnostamissuunnitelman tilanteesta kertoi Helsingin kaupungin puisto-osaston edustaja.

 

Jäärata Munkkiniemenrannassa

kuva 1

Kuva Matti Sarjakoski

Munkkiniemenrannassa on avattu matkaluistelurata. Meren jäällä Laajalahdella oleva reitti on noin n. 1,7 kilometriä. Sitä hoitaa Helsingin kaupunki ja se pidetään auki sääolosuhteiden mukaan.

Laskiaisriehaa vietettiin 15.2.2015 Talin kartanolla

IMG 2418 2

 

Talin Kartanolla vietettiin laskiaisriehaa keväisen aurinkoisena laskiaissunnuntaina 15.2.2015

Ohjelmassa oli mm. mäenlaskua tienoon parhaassa pulkkamäessä, lämmintä mehua, maistuvia makkaroita, pullaa ja kahvia sekä poniratsastusta.

Tapahtuman järjestivät Pitäjänmäki-seura ry, Helsingin Golfklubi ry ja MLL Munkkiniemi. Yhteistyössä Konala-seura ry, Pajamäki-seura ry, Leppävaara-seura ry ja Munkinseutu ry.

 

IMG 2419 2

Kuvat JS © 

 

Asukasinfo ke 30.8. klo 13 Munkkiniemen palvelukeskus

Tervetuloa kahvittelemaan ja kuulemaan yhdessä oloa lisäävästä toiminnasta taloyhtiöissä!

Ohjelmassa on myös rentoa liikettä keholle ja mielelle. Ikäinstituutin Yhdessä kotikulmilla -hankkeen työntekijät ovat paikalla. Hanke lisää yhteistä toimintaa taloyhtiöissä. Toiminta on suunnattu iäkkäille ja muillekin kotona päivää viettäville asukkaille.

Info pidetään 30.8.2017 klo 13 alkaen Munkkiniemen palvelukeskuksessa, Laajalahdentie 30.

Tilaisuus on avoin kaikille!

Tapahtumia v. 2012 ja 2013

Munkinseutu ry järjesti lastentapahtuman 21.9.2013. Teatteri Pensaan Tarinatuokio esitys Munkkiniemessä Päiväkoti Ruusun piha-alueella oli kaikille avoin tapahtuma. 

Teatteri Pensaan Tarinatuokio

Tarinatuokiossa lapset saivat itse olla vaikuttamassa esitettäviin tarinoihin, kohtauksiin ja lauluihin siinä elävässä hetkessä jossa esiintyjät ja katsojat kohtaavat. Tarinatuokio -esitys syntyy aina yleisöä kuuntelemalla improvisoidun teatterin kautta… 

 

Helena Leinonen Munkiseutu-lehti:

Mikä mahtaa olla teatteri Pensas ?

Teatteri jatkaa vanhaa vaeltavan teatterin perinnettä kiertuebussin kanssa. Pensas esiintyy paikoissa, joissa teatteria harvemmin näkee. Viime vuosina teatteri on kohdistanut ohjelmatarjontaansa eritoten lapsiyleisölle.

Teatteriesityksen tarkoituksena on vahvistaa lasten omaa tarinankerrontaa heidän omassa elinympäristössään, sekä tuoda alueen tai yhteisön lapsia yhteen.

Asukastilaisuus -kaavoitus 2012

IMG 6386 mnkstry

Munkinpuiston ns. Koneen talon kaava- ja Munkinseudun alueen liikennesuunnitteluun liittyvä asukastilaisuus pidettiin 21.3.2012 Munkkiniemen palvelukeskuksessa. Tilaisuudessa oli kapungin edustajana Munkkiniemen ja Munkkivuoren aluearkkitehti. Myöhemmin järjestetään aiheesta uusi asukastilaisuus.

Kuva Hermanni Sarjakoski