Yhdistys
Munkinseutu ry Munksnejden rf
Kaupunginosayhdistys kuulu jäsenenä Helsingin kaupunginosayhdistykset ry :hyn.
Munkinseutu ry Munksnejden rf perustettiin vuonna 1972. Yhdistys pyrkii työskentelemään toiminta-alueensa asukkaiden viihtyvyyden lisäämiseksi, asuinolosuhteiden sekä sivistyksen ja sosiaalisten olojen kehittämiseksi, vaikuttamaan tätä koskevaan yhteiskuntasuunnitteluun sekä työskentelemään ympäristön suojelemiseksi sekä sen laadun parantamiseksi. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan alueen liikenne- ja kaavoitussuunnitteluun ja ilmoittamaan kantansa kaupungin viranomaisille. Yhdistys tekee aloitteita ja antaa lausuntoja viranomaisille. Yhdistys pitää yhteyttä muihin järjestöihin. Alueen asioista Munkinseutu ry Munksnejden rf yhdistys@munkinseutury.fi kuulee asukkaita henkilön yhteydenoton sekä järjestämissään asukastilaisuuksissa.
Yhdistyksen hallitus edustaa alueen eri osia. Hallituksen jäsenet ovat mukana asuinaluetta koskevissa työryhmissä ja projekteissa.
VIIRIN KUVA
Munkinseutu ry Munknejden rf viirin suunnitteli professori Jukka Pellinen ja se julkistettiin 2.6.1987 silloisella Nuottapolun koululla. Munkinseutu ry on luovuttanut viirin valitsemilleen ”Vuoden munkkalaisille” Ensimmäinen viirin saaja oli elokuvaohjaaja Edvin Laine. Vuonna 2010 viirin sai näyttelijä Seela Sella.
Yhteystiedot
Yhdistyksen sähköpostiosoite on yhdistys@munkinseutury.fi
Hallitus
Tarja Sarjakoski puheenjohtaja tarja.sarjakoski@iki.fi puh. 0407588204
Taru Turunen varapuheenjohtaja taru.turunen@munkinseutury.fi puh. (09)484921
Fred Packalen taloudenhoitaja ja ruotsinkieliset asiat fred.packalen@freddis.fi puh. 0405012329
Anneli Heusala anneli@heusala.fi puh. 0404877366
Merja Lamberg sihteeri merja.lamberg@munkinseutu.fi puh. 0503052318
Kari Leikko kari.leikko@evl.fi puh. (09) 23405122
Helena Leinonen helena.leinonen@welho.com
Jussi Salenius jussi.salenius@munkinseutu.fi
Tuula Talanti tuulatalanti@gmail.com
Sirpa Tyrkkö tyrkko.sirpa@gmail.com
Erkki Wuori erkki.wuori@gmail.com puh. 0407502964
Liity jäseneksi
Tiedot ilmoitetaan lomakkeella yhdistyksen hallitukselle. Jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa joka maksetaan erikseen kun olemme saaneet tietonne. Täytä lomake.
Vill Du bli medlem ? Medlemsavgiften är 15 euro/år). Avgiften betalas separat efter att medlemskapet har godkänts.
Fyll i blanketten.
Yhdistyksen esite LINKKI
Toimintakertomus ??
Säännöt ??
Esite LINKKI
Hallitus
Yhdistyksen hallitus.
Esimerkkitapahtuma
Esimerkki
Esimerkkiuutinen
Esimerkki
Kaupunginosan historiaa
Tähän tulee tieoja kaupunginosan historiasta
Munkinseutu ry Esite
Liitetään tähän Esite
Yhdistyksen säännöt
Tähän tulee kaupunginosayhdistyksen säännöt
Etusivu
Kuva
Viiri Munkinseutu ry Munksnejden rf
Tervetuloa kotisivuille
Sivuston on tuottanut ja sen ylläpidosta vastaa copyright Munkinseutu ry Munksnejden rf. Kaikki oikeudet pidätetään.
Linkki Yhdistyksen esite
Linkki Yhdistyksen yhteys- ja muut tiedot
(Kuva Oskari Sarjakoski)
Munkinseudun nykypäivää ja historiaa
NYKYPÄIVÄÄ JA HISTORIAA
Suomenlahden eteläisellä puolella olevalla luostarilla oli 1300-luvun loppupuoliskolla alueita Uudenmaan rannikoilla. Tätä on pidetty Munkkiniemi -Munksnäs – nimen perusteena. Nimi esiintyy paikannimenä 1500-luvulta alkaen. Nykyisin Helsingin kaupungin Munkkiniemen peruspiiriin kuuluvat Vanha Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Talinranta, Kuusisaari ja Lehtisaari.
Alueet liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1946.
Puistoja, muistomerkkejä, kulttuurinähtävyyksiä
Munkinpuisto, Härkäpuisto, Kivitorpanpuisto, Ulvilanpuisto, Talin urheilupuisto, Korppaanpuisto, Haapalahdenpuisto, Hiidenkiukaanpuisto,
Vapaaheitto-patsas
Sankarihaudat Munkkiniemessä
Alvar Aalto museo, Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo
Härkäpuisto, Kuva Oskari Sarjakoski
Kaupunginosayhdistykset
Munkinseutu ry -munksnejden rf
http://kaupunginosat.net /munkinseutu ??
Lehtisaari Seura – Lövö Förening rf htt
http://kaupunginosat.net/lehtisaari/ ??
Wanhan Munkkiniemen kävelyreitti
WANHAN MUNKKINIEMEN KÄVELYREITTI
(Erkki Wuori)
Kävelykierroksemme voimme aloittaa Munkkiniemen kartanon puistossa vastapäätä Meilahden siltaa. Rakennuksen keskiosa on vuodelta 1815 jolloin hollantilaistaustainen kauppias Gustaf Mattheiszen oli yli 500 hehtaarin suuruisen Munkkiniemen säteritilan omistaja. Vuonna 1837 kartanonherraksi tuli kenraalimajuri Anders Edvard Ramsay, jonka toimesta rakennettiin siipiosat ja englantilaistyyppinen puisto. Erinäisten maakauppojen jälkeen Ramsay-suvun omistus päättyi lopullisesti 1927, jolloin päärakennus ja sitä ympäröivä alue myytiin. Nykyinen omistaja on Kone-osakeyhtiö, joka on kunnostuttanut rakennuksen. Vuonna 1914 valmistui raitiovaunuyhteys Helsingistä Munkkiniemeen, jossa päätepysäkki sijaitsi rannalla suunnilleen Meilahden sillan paikkeilla.
Jatkamme matkaa pitkin Ramsaynrantaa Kuusisaaren suuntaan, jolloin oikealla aukeaa Solnantie. Nimen taustalla on Munkkiniemen ruotsalainen kummikunta Solna. Suomen ja Ruotsin välinen kummikuntatoiminta alkoi talvisodan jälkeen 1940. Solnantien keskivaiheilla on tornimainen rakennus, joka toimi aikoinaan kartanon viljamakasiinina. Nykyään se on asuinkäytössä.
Palaamme rannalle ja seuraava katu oikealla on Saunalahdentie, jonka vasemmalla puolella on iso puinen rakennus, Kaartintorppa. Se kuului Ramsay-suvulle ja nykyisin siinä on kunnallinen lasten päiväkoti. Läheisellä viheralueella on Munkkiniemen sankarihauta, joka vihittiin käyttöönsä 14.3.1940. Taideteos, Maaemo suojelee poikaansa, on Wäinö Aaltosen käsialaa. Kaupunginosan sankarihauta selittyy sillä, että tuolloin Munkkiniemi oli Huopalahden kuntaan kuuluva itsehallinnollinen yhdyskunta. Huopalahti liitettiin Helsinkiin 1946.
Sankarihauta-alue on Gert Skytten puistossa. Hänestä tuli vuonna 1629 kuninkaallisen läänityksen kautta Munkkiniemen ensimmäinen omistaja. Jatkamme matkaa Pikkuniementietä noin 300 metriä ja poikkeamme hiekkapolulle oikealle, jolloin tulemme Steniuksen perhehaudalle. Filosofian maisteri Sigurd Stenius ( 1879-1969 , maanmyyntiyhtiö Ab M.G. Stenius Oy:n pääomistaja, oli keskeinen henkilö Munkkiniemen rakentamisessa ja kehittämisessä. Metsikköalue onkin nimetty Sigurd Steniuksen puistoksi. Stenius-yhtiö osti vuonna 1910 valtaosan Munkkiniemen kartanon maista kenraali George Ramsayltä.
Retkemme jatkuu rantatietä ja käännymme oikealle Kärkitielle, jolloin vasemmalle jää Pikku-Kuusisaari. Käännymme Kalastajatorpantielle ja näemme vasemmalla hotelli-ravintola Kalastajatorpan vanhimman, vuonna 1937 valmistuneen osan. Sen tieltä purettiin punainen puurakennus, kartanon kalastajan torppa, jossa kondiittori K.M.Brondin aloitti kahvilatoiminnan 1915.Tornimainen Pyöreä Sali rakennettiin 1939. Talvisodan aikana Kalastajatorpalla toimi sotasairaala. Ohitettuamme hotellin uudemmat osat näemme oikealla valtion vierastalon, jonka suunnitteli arkkitehti Einari Teräsvirta. Vierastalon ja hotellin pääsisäänkäynnin välissä on museoitu ilmatorjuntatykki, joka muistuttaa Helsingin tehokkaasta ilmapuolustuksesta jatkosodan aikana.
Kalastajatorpantien vasemmalla puolella on matala siipirakennus. Siinä on teollisuusneuvos Ragnar Kreugerin perustama Museum oologieum, johon hän keräsi noin 70.000 linnunmunaa. Kokoelmansa hän lahjoitti Helsingin yliopistolle. Museo ei ole avoinna yleisölle. Tulemme puistoon nimeltään Härkähaka ja näemme myös mahtavien tammien reunustaman Tammitien, joka aikoinaan oli kartanoon johtava pääväylä. Käännymme vasemmalle Saunalahdentielle . Risteävä katu, Hollantilaisentie, muistuttaa kartanon aikoinaan omistaneesta Mattheiszen-suvusta. Kalastajatorpalle päin nousevan Hollantilaisentien oikealla puolella on kolme Eliel Saarisen suunnittelemaa rivitaloa, jotka sisältyvät hänen vuonna 1915 julkistamaansa Munkkiniemi-Haaga rakennussuunnitelmaan. Sivuutamme raitiolinja 4:n nykyisen päätepysäkin ja tulemme Laajalahden rantaan.
Kahvila Torpanrannan ja Kalastajatorpan välinen puistoalue on nimeltään Kasinonpuisto, jossa oli aikanaan suosittu uimaranta. Nimitys samoin kuin vesialue Kasinonlahti muistuttavat Saunalahdentien ja Laajalahdentien välisellä alueella nykyisen asuinrakennuksen paikalla olleesta ravintola Golf-Kasinosta. Täällä oli Suomen ensimmäinen pienoisgolfrata ja ravintolan puistikossa pidettiin 1930-luvun Miss Suomi kisat.
Länteen avautuu Munkkiniemenranta, joka sai nykyisen muotonsa 1960-luvulla. Jo Eliel Saarinen ajatteli paikalle Nizzan Promenade des Anglais-tyyppistä rantakatua. Jos kävelemme rantatien päähän tulemme pian Munkkiniemen nykyiselle uimarannalle ja edelleen Tarvonsalmelle. Poikkeamme kuitenkin noin puolen kilometrin kohdalla oikealle Nuottapolulle. Tulemme Tiilimäen risteyksessä olevalle Pokrovan ortodoksiselle kirkolle. Nimi tarkoittaa Jumalanäidin, Neitsyt Marian, suojelusta. Pokrovan yksityinen ortodoksinen seurakunta kuuluu Moskovan patriarkaattiin. Vinosti vastapäätä olevassa rakennuksessa oli kuvanveistäjä, professori Eila Hiltusen ateljee ja koti. Oikealla risteyksessä olevassa rakennuksessa toimii Länsi-Helsingin musiikkiopisto. Talo rakennettiin alkuaan kansakouluksi. Se oli myös Munkkiniemen yhteiskoulun ensimmäinen koulutalo ( 1939-1952 ).
Käännymme oikealle ja seuramme Munkinpolkua, jolloin vasemmalla on Munkinpuisto. Tulemme pienelle aukiolle ja edessämme on vuonna 1954 valmistunut Munkkiniemen kirkko. Arkkitehti on Pauli Salomaa Kirkko peruskorjattiin 1998, jolloin siihen liitettiin pieni kellotorni. Jos ovet ovat auki, kannattaa poiketa sisälle. Lattia laskeutuu kohti alttaria, jonka seinällä on professori Johannes Haapasalon pronssiveistos Ristiinnaulittu. Lähetyskynttelikkö on professori Eila Hiltusen käsialaa. Kirkon katossa riippuu kirkkolaiva ( 1998 ), jonka Olavi Pelkonen rakensi keskiaikaisen balttilaisen rannikkopurjehtijan pienoismalliksi. Sen kaltaisella lienevät virolaisen Padisten luostarin munkit näillä seuduilla purjehtineet. Heistä Munkkiniemi on saanut nimensä.
Kirkkoa vastapäätä on seurakuntatalo. Kun ylitämme Laajalahdentien , edessämme on Munkkiniemen entinen palokunnantalo. Sanotussa talossa toimi aikanaan kirjasto, joka sittemmin sai oman talon aivan vierestä. Nykyisin rakennus on kaupungin nuorisotoimen käytössä. Seuraava rakennus Riihitiellä on akateemikko Alvar Aallon kotimuseo. Käännymme kuitenkin oikealla, ohitamme urheilukentän ja tulemme Eliel Saarisen suunnittelemalle ja 1918 valmistuneelle rakennukselle. Se oli alkuaan tarkoitettu korkeatasoiseksi täysihoitolaksi, mutta toiminta ei kannattanut. Valtio osti rakennuksen ja sijoitti siihen kadettikoulun, joka toimi siellä 1924-1940. Ilmavoimien esikunnan käytössä rakennus oli 1940-1973. Nykyään se tunnetaan Munkkiniemen koulutustalona.
Lähdemme kulkemaan Kadetintietä ja tulemme Kartanontien risteykseen. Keltaisen pienen talon pihaan rysähtivät 2.12.1939 venäläisen pommikoneen jäännökset. Talo kuului aikanaan Ramsay-suvulle ja nykyisin siinä toimii Kristiyhteisö niminen uskonnollinen yhdyskunta. Vasemmalla näkyy Alvar Aallon suunnittelema punatiilinen asuintaloryhmä. Käännymme Tammitien kulmasta vasemmalle, ja edessämme on jälleen Munkkiniemen kartanorakennus.
Per Nyström: Tolv kapitel om Munksnäs.Helsingfors 1945. Sama teos suomenkielisenä nimellä Munkkiniemen vaiheita. Helsinki 1946.
Kaija Hackzell: Rakas Vanha Munkkiniemi. Porvoo 2001.
Kansallisbiografia ( Anders Edvard Ramsay, George Edvard Ramsay)
Munkinseutu -lehti
Tähän tulee tietoja Munkinseutu-lehdestä
Munkinseutu ry hallitus
Yhteystiedot
Yhdistyksen sähköpostiosoite on yhdistys@munkinseutury.fi
Hallitus
Tarja Sarjakoski puheenjohtaja Tarja.sarjakoski@iki.fi puh. 0407588204
Taru Turunen varapuheenjohtaja taru.turunen@munkinseutury.fi puh. (09)484921
Fred Packalen taloudenhoitaja ja ruotsinkieliset asiat fred.packalen@freddis.fi puh. 0405012329
Anneli Heusala anneli@heusala.fi puh. 0404877366
Merja Lamberg sihteeri merja.lamberg@munkinseutu.fi puh. 0503052318
Kari Leikko kari.leikko@evl.fi puh. (09) 23405122
Helena Leinonen helena.leinonen@welho.com
Jussi Salenius jussi.salenius@munkinseutu.fi
Tuula Talanti tuulatalanti@gmail.com
Sirpa Tyrkkö tyrkko.sirpa@gmail.com
Erkki Wuori erkki.wuori@gmail.com puh. 0407502964
Palveluita Munkinseudulla
PALVELUITA MUNKINSEUDULLA
Kirjasto
Munkkiniemen kirjasto, Riihitie 22
Terveyskeskus
Munkkiniemen terveysasema ja neuvola, Laajalahdentie 30
Koulut
Munkkivuoren ala-asteen koulu
Munkkiniemen yhteiskoulu
yläaste ja lukio
Munksnäs högstadieskola
Munksnäs lågstadieskola
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
Päiväkodit
Päiväkoti Ruusu
Päiväkoti Pastelli
Päiväkoti Muusa
Päiväkoti Munkkivuori
Päiväkoti Kaartintorppa
Björneborgsvägens småbarnskola
Munksnäs förskole-eftermiddagsklubb
Nuorisotalot
Munkkiniemen nuorisotalo
Munkkivuoren nuorisotalo Kameleontti
Palvelukeskus
Munkkiniemen palvelukeskus
Palvelutalot
Munkkiniemen palvelutalo
Munksnäshemmet
Posti Munkkivuori
Raumantie 1 00350 Helsinki
Kirkot
Munkkiniemen kirkko
Tiilipolku 6, 00330 Helsinki
Munkkivuoren kirkko
Raumantie 3, 00350 Helsinki
Lehtisaaren kappeli
Papinpöydänkuja 2, 00340 Helsinki
Ortodoksinen Pokrovan seurakunnan kirkko
Tiilimäki 25 00330 Helsinki
Munkinseutu ry, Toimintakertomus
Tähän tulee Munkinseutu ry:n toimintakertomus
Kuvia
Kuvia tulossa
Uutisia ja tapahtumia
Munkinseutu ry Munksnejden rf:n järjestämiä tilaisuuksia
Asukaskonsertti 11.2.2011
Konsertissa esiintyi kuoro Lainhuuto 11.2. klo 18.30 Munkkiniemen Palvelutalolla.
Liikenneaiheinen asukasilta 30.3.2011
Tilaisuudessa käsiteltiin alueen liikennejärjestelyjä, meluesteitä ja asemakaava-asioita. Mukana olivat Helsingin kaupungin edustajina liikennesuunnittelijoita ja aluearkkitehti.
Vapaaheitto -veistos
Taiteilija Juhana Blomstedtin teos Vapaaheitto veistoksen paljasti 29.10.2010 Helsingin liikuntajohtaja Anssi Rauramo. Vapaaheitto-veistos sijaitsee Munkkiniemen yhteiskoulun nurmialueella.
Nimensä veistos on saanut koripallon liikerataa kuvaavasta kaaresta, ja se nousee lähes kuuden metrin korkeuteen. Veistoksen kärki päättyy 3.05 metrin korkeuteen, joka vastaa korirenkaan korkeutta kentän pinnasta. Veistos on toteutettu corten-teräksestä, ja se on valaistu neljällä maahan upotettavalla valaisimella.
Veistoksen kustannukset hankittiin kansalaiskeräyksellä, ja hankkeen suojelijana on toiminut Munkkiniemen säätiö. Veistos luovutettiin paljastuksen yhteydessä Munkkiniemen yhteiskoululle.