Helsingin terveyskeskus esittää, että kolmasosa pääkaupungin nykyisistä terveysasemista lakkautetaan. Eri puolilla pääkaupunkia asukkaat ovat nousseet puolustamaan pieniä tehokkaita terveysasemiaan. Alueilla toimivat asukas- ja kaupunginosayhdistykset ovat laatineet asiasta yhteisen, avoimen kirjeen Helsingin päättäjille.
Helsingin terveyskeskus esittää nykyisen terveysasemaverkon supistamista ja lakkautettaviksi pieniä ja tehokkaita terveysasemia, joiden palveluihin asiakkaat ovat tyytyväisiä.
Valtioneuvoston terveyspalveluita koskevassa periaatepäätöksessä erityisesti korostetaan, että terveysasemia perustettaessa on otettava huomioon alueelliset olosuhteet ja on turvattava pienempien, mutta tehokkaiden yksiköiden toiminta.
Millaisiin tarveselvityksiin Helsingin terveyspalvelujen keskittämishanke perustuu? Millä tavoin asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus tai turvallisuus- toteutuvat, jos terveysasemia lakkautetaan? Miksi terveyskeskuksen esityksessä on jätetty huomiotta terveysasemilla tehdyt asiakastyytyväisyystutkimukset?
Nämä tutkimukset ja käytännön kokemus todistavat, että kohtuullisen kävelymatkan päässä palveleva terveysasema tuttuine lääkäreineen on asukkaiden kannattama tapa toteuttaa perusterveydenhuolto ja kenties kannattavin myös taloudellisesti. Turvallinen ja pitkäaikainen asiakassuhde tuottaa varmasti selkeää säästöä pääkaupungin terveydenhuoltokustannuksissa pitkällä tähtäimellä. Ennalta ehkäisevän terveystyön tehokkuutta voidaan lisätä, kun vastuuväestön määrää pienennetään joustavasti väestön ikäjakauma huomioiden ja lisätään terveysasemalääkärien virkoja.
Erikoissairaanhoito aiheuttaa yli puolet Helsingin terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Pääkaupungin terveydenhuollon laitosvaltaisuus nostaa terveydenhuollon kokonaiskustannuksia verrattuna viiden seuraavaksi suurimman kaupungin kustannuksiin.
Terveysasemaverkon kehittämisen perusteena ei ole säästöjen aikaansaaminen, todetaan terveyskeskuksen esityksessä. Käyttökustannusten oletetaan jonkin verran alenevan, mutta mahdollisia säästöjä ei ole kyetty arvioimaan.
Tästä huolimatta terveyspalvelujen keskittämiseen varataan 4,5 miljoonan euron määräraha vuodelle 2006 ja vuosille 2007 ja 2008 yhteensä 8 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten lisäksi terveyskeskuksen esittämän terveysasemaverkon toteuttaminen edellyttää huomattavia lisäyksiä terveydenhuollon investointiohjelmaan (uudet terveysasemat), mutta näiden hankkeiden kustannuksia ei ole kyetty arvioimaan.
Terveyskeskus esittää, että terveyslautakunta hyväksyisi terveyspalvelujen keskittämishankkeen, vaikka hankkeen investointikustannuksista ei ole tehty minkäänlaisia laskelmia. Terveyskeskuksen esityksen mukainen terveysasemaverkko edellyttää muutoksia myös joukkoliikenne- ja palvelulinjoihin, mutta muutosten vaatimista kustannuksista ei ole tehty edes arviota.
Terveysasemien toiminnan periaatelinjauksiin on kirjattu väitteitä, joita ei ole tutkimuksin tai selvityksin perusteltu, muiden muassa väitteitä valinnanvapaudesta tai tasa-arvosta. Niinikään terveysasemaverkon kehittämislinjauksista puuttuvat tutkimustietoon pohjautuvat perustelut eikä kehittämislinjauksista käy ilmi, miten terveysasemaverkon supistaminen vaikuttaa hoitotakuun toteutumiseen pääkaupungissa.
Me allekirjoittaneet kansalaisjärjestöt katsomme, että terveyspalvelujen keskittämisestä aiheutuvia kustannuksia ei ole riittävästi selvitetty eikä kehittämislinjauksia ole valmisteltu asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutteisesti , vaikka kyseessä on kaikkia kaupunkilaisia koskeva peruspalvelu.
Esitämme, että terveysasemaverkon kehittämishanke palautetaan uudelleen valmisteltavaksi asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutteisesti sekä siten, että hankkeen kustannusvaikutukset on arvioitu mahdollisimman tarkasti sekä kehittämislinjauksien vaatimien investointien että muutosten vaatimien muille hallintokunnille aiheutuvien kustannusten osalta.
Helsingissä 20. lokakuuta 2005
Kansanliike Helsingin terveysasemien säilyttämisen puolesta
Kaarela-seura
Katajanokkaseura
Kruununhaan asukasyhdistys
Kruununhaka-seura
Malminkartanon asukasyhdistys
Myllypuro-seura
Oulunkylä-seura
Pakila-seura
Paloheinä -Torpparinmäen kaupunginosayhdistys
Pitäjänmäki-seura
Pukinmäki-seura
Savela-seura
Suomenlinna-seura
Viikki-seura