TULEVAISUUDEN OULUNKYLÄ
Tuore Helsingin yleiskaavan 2016 luonnos koskee myös Oulunkylää. Illan teemana oli mikä kaupunginosassa muuttuu, mikä kehittyy ja mitä mieltä siitä oulunkyläläiset ovat asukkaina. Kaavaluonnosta esitteli Christina Suomi kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Tähtäimessä on kehitys pitkällä aikavälillä aina vuoteen 2050 saakka. Todella isoja harppauksia on tulossa mikäli talous ja investoinnit lähtee kasvamaan ja rauha säilyy.
Chritina Suomi oli kerännyt runsaan paketin nimenomaan Oulunkylää koskevasta sunnittelutiedosta, jota on hengästyttävä määrä kaupungin sivulla. Hän nosti esiin oleeliisina seikkoina, että yleiskaava on oikeastaan kaupunkikaava, joka perustuu asutuksen tiivistämiseen. Siihen liittyen kaupunki on jaettu 100X100 metrin ruutuihin, joissa alueen pääkäyttötarkoitus kuvataan, ei enää tarkasti rajattuina alueina tarkoituksiinsa. Rakentamista ohjaa rakentamistehokkuutta määrittelevä mitoitus, ei se, onko alueella kerrostaloja tai pientaloja.
Kaavaan liittyy teemakarttoja, joissa on yksityiskohtaisempia malleja liikenteen, viheralueiden ja rakentamisen ratkaisuiksi. Strategiassa kävelyllä, pyöräilyllä ja julkisella liikenteellä on liikennesuunnittelussa etusija, yksityisautoilun tarpeet tulevat viimeisenä. Tavoitteena autoriippuvuuden vähentäminen.
Tämänhetkisen arvion mukaan yleiskaavaehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä vuonna 2015 ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginvaltuuston käsittelyssä vuoden 2016 aikana. Valmistelussa oli Kerro kartalla -kysely v. 2013, jossa mielipiteitä Oulunkylästä tuli runsaasti.
Suuri kuva Oulunkylästä
Päärakentamiskohteet ovat Jokeri 1 ( nyk. runkolinjan reitin/Raidejokerin )varsi (Veräjälaakso, asemanseutu, Käskynhaltijantie), Itsenäisyydenpuiston tienoot, Oulunkyläntie, Käpylän aseman seutu ja Tuusulanväylän muuttaminen rakentamalla bulevardiksi. Tuusulanväylä haarautuisi kohti Pasilaa Metsälän-Käpylän tienoilla. Pääpaino Oulunkylässä on sen keskusta jonka vetovoimaisuutta pyritään lisäämään. Myös Mäkitorpantiellä on potentiaalia kaupan ja palveluiden parantamiseen, ja tietysti Käpylän aseman seutu on kehittämisen kohteena, sillä Metsälään on jo syntynyt työpaikkakeskittymä, jonka läheisyyteen kaivataan parannusta palveluihin, ja varsinkin Tuusulantien varresta tulee paljon asiakaspotentiaalia.
Linkkejä: Maankäytöstä (pdf) Käpylän asema visio 2050 (pdf)
Kaavaluonnosten aineistot Hgin kaupunki
Kommentointi blogeihin, joita löytyy tästä Kannattaa ensin kuitenkin tutustua suunnitelmiin tarkemmin!
Kaikki illan kuvat Flickrissä
Maininnalle ja yhden lyhyen kysymyksen osuudeksi jäi Koskelan ja Veräjämäen metsä, jonne Kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee kerrostalorakentamista. Kyseinen asia ei ollut vieraallemme kuuluvalla aihealueella. Tarkastellaanpa asiaa yksityiskohtaisemmin:
Metsää saa nykytulkinnan mukaan käyttää rakentamiseen kun sillä ei ole erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja – tilanne joka vallitsee mm. Patolassa Tuusulanväylän viereisessä puistossa. Jylhä kalliomaisema ja kaupunkimetsäalueen virkistyskäyttöön liittyvät terveydelliset vaikutukset ilmeisesti eivät paina vaakakupissa mitään vaikka niistä puhutaan nätisti (yos_2014-16. pdf s. 37).
Veräjämäen metsässä laakakalliolla sijaitsee ainakin venäläisten linnoitustöihin liittyneet plotit, joita ei ole merkitty maisemallisesti ja historiallisesti arvokkaisiin ja suojeltaviin muistomerkkeihin, ja ainoa lähitienoon arvokkaaksi merkitty kohta on joen varressa oleva lahopuualue.
Suurta kuvaa tarkastellen ehdotettu kerrostaloalue ei tule integroitumaan Oulunkylän muihin alueisiin – Kävely, pyöräily ja mahdollinen joukkoliikenne ovat hankalia pussitettuna – josta olemassa olevana vastaavana esimerkkinä on Veräjälaakso. Alueidentiteetti olisi pitkään ongelmallinen koska rakennettu Veräjämäki on luonteeltaan vanhaa huvilakaupunginosaa, jossa vallitsee omanlainen kylähenki.
Jokerille ja Oulunkylän keskustan palveluille metsään rakentaminen ei tuo minkäänlaista lisäarvoa jos ajatellaan töiden jälkeen kotiin palaavien liikkumistapoja. Siedettävänä saavutettavuutena pidetään 600m lähikeskustaan, joka tarjoaa tavanomaisia palveluja – Veräjämäen metsään on noin kilometri kauppakeskuksesta. Viitsineekö alueen oletetuista kerrostaloista monikaan lähteä vaikkapa liikuntapuistoon, ja jos viitsii, eiköhän kuvassa taas ole palanen varta vasten suunniteltua autoriippuvuutta!
Korkeusero myös Vanhaankaupunkiin mennessä on kulkemista hankaloittava, samoin on etäisyys sekä Oulunkylän asemalle että etelään, jossa lähimpiä palveluja on Arabianrannassa. Rakentamisessa väkisin jouduttaisiin suosimaan henkilöauto- liikennettä kalliine pysäköintipaikkavarauksineen.
Veräjämäessä elintarvikemyynti on kioskin varassa ja se kertoo karusti sen että suurin osa asukkaista käyttää olosuhteiden pakosta henkilöautoa ja pieni osa joukkoliikennettä. Paikallisia palveluja ei liiemmälti Veräjämäkeen ole tullut sitten alueliitoksen 1946 mahdollistaman fantastisen kasvupotentiaalin, päinvastoin kaupat, jotka entisessä Oulunkylän kauppalassa levisivät kuin Elanto, ovat tänä päivänä poissa samoin kuin radan yli muuttaneet muut palvelut.
Ennen suunnitelmien jatkamista olisi perusteltua tehdä tarkempia selvityksiä Veräjämäen paikallisten palvelujen kehittämisen reaalisista mahdollisuuksista, ja tarvittaisiin kohdistettu swot-analyysi Veräjämäestä, jotta siitä ei tulisi ongelmalähiö. Kun seura viimeksi analysoi Oulunkylää Renessanssihankkeen yhteydessä, käytettävissä ei ollut tietoja Veräjämäen metsän rakennussuunnitelmista. Kehitystyöhön pitää ehdottomasti saada Oulunkylän ja Koskelan asukkaiden näkökulma! (yos_24-16.pdf s.54-55). (KSV:sä metsäalueen suunittelijaksi on merkitty Esa Kangas.)
(Kari Sundvall, kotisivutiimi)