HUOM: NAUHOITETTU SALISSA JOSSA ON LÄHELLÄ PALJON YLEISÖÄ JONKA LIIKKEESTÄ AIHEUTUU HÄIRITSEVIÄ ÄÄNIÄ. PAHOITTELEMME ETTEI KÄYTÖSSÄMME OLE LANGATTOMIA MIKROFONEJA.
Jos haluaa kuunnella tiedostoja omalla koneella, tietokoneessa oltava käytössä jokin mp3-soitin soitin kuten Winamp tai Windows mediaplayer. Tiedostoja saa imuroida vapaasti kannettaviin ja mp3 tai Ipod-soittimiin, mutta ei sijoittaa omille nettisivuille.
Tiedostot yksittäin:
Illan ohjelma pääpiirteissään: Kokouksen pj. Erwin Woitsch kertoo
Alustus osa a: Terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola (kuva oikealla) kertoo suunnittelun pääpiirteistä ja muutosten perusteista.
Alustus osa b: Terveyskeskuksen toimitusjohtaja Matti Toivola kertoo aikatalutuksesta 2005 – 2020 ja mitä Oulunkylän väestön terveyspalveluille suunnitellaan tehtävän. mitä nykyisille tiloille suunnitellaan tehtävän.
Paikalla oli myös Outi Kupiainen terveysvirastosta vastaamassa suunnitteluun liittyviin kysymyksiin. Hän on esittelevä ja suunnitteluun osallistuva Helsingin terveysasemien johtaja.
Oulunkylä-seuran ja kaupunginosan asukkaiden näkökulma: Pj. Erwin Woitsch summaa palvelujen siirtymisestä aiheutuvat haitat kaupunginosalle ja asukkaille. Kommentein listaa täydentävät Kaija-Leena Sinkko ja Arto Salmela.
Lautakunnan näkemyksiä:
Tilaisuuteen oli kutsuttu yksi edustaja lautakunnan puolueryhmää kohti sekä lautakunnan pj, joka ei päässyt tulemaan. Alla olevat tekstit ovat hyvin suppea osa siitä mistä puhutaan. Koko lautakunta vuoden 2006 lopulla (pdf)
Varapj. Sirpa Asko-Seljavaara, Kok:
Nykyaikaiset vaatimukset terveydenhuollossa ovat lisääntyneet. Käytettävissä pitää olla monenlaista; röntgentutkimusta, laboratorioita, ultraäänitutkimuksia… Tarvitaan 15-20 lääkäriä terveysasemalla, jotta kaikki mahdolliset osaajat olisivat paikalla…
Kari Lehtola, SDP:
Toivolan esittelemä kalvo on pelkästään suunnittelun pohja. Mitään päätöksiä Oulunkylästä ei ole tehty. Nyt pitäisi pitää järkeä kädessä.
Hammaslääkäripuoli on jostain syystä nyt hyvässä asemassa ja se tahtoo ahmia parhaimmat paikat, ja kun niitä käsitellään erillään muusta terveydenhuollosta, niin siinä syntyy omat ongelmansa.
Johanna Nuorteva, Vihr lautakunnan varajäsen 2006 alkaen:
Luin mielenkiinnolla Oulunkylä-seuran paperia ja siellä on paljon tärkeitä perusteluja. Päällimmäisinä liikennekysymykset ja ikääntyvälle väestölle merkitsevä tieto on, miten asemalle pääsee.
Koskelan alueeseen kuuluu tällä hetkellä Toukola ja Kumpula, ja kun on tulossa Kalasataman asema, jota aikanaan rakennetaan, niin mietin myös vaihtoehtoa – Oulunkylän säilyttämisen kannalta – olisiko järkevää rakentaa vähän isompi ja sijoittaa niiden alueiden terveyspalvelut sinne.
Oulunkylässäkin voi tulla seinät vastaan kun sinne joudutaan mahduttamaan paljon, ja tätä keskustelua ei ole vielä kunnolla alettukaan.
Gunvor Brettschneider, Ruotsi:
Kun uutena tulin lautakuntaan ja tutustuin suunnitelmiin, olin hyvin epäröivällä kannalla – en jättänyt kuitenkaan eriävää mielipidettä, kuten Sirpa Puhakka. Edustan senioreja, ja asukkaiden perustelut liikkumisen kannalta tällaisissa lakkautustilanteissa tuntuu ymmärrettävältä, samoin lapsiperheille se on vaikeaa. Työssäkävijöillä on oma työterveydenhuolto ja liikkuvatkin usein omilla autoilla jne.
Nyt kun olen seurannut terveysasemien henkilökuntatilannetta, niin olen enemmän ja enemmän vakuuttunut, että suuremmat terveysasemat pystyvät paremmin vetämään itselleen ammattitaitoista henkilökuntaa, joka myöskin pysyy siellä.
Jätin tosiaan eriävän mielipiteen suunnitelmaan. Olen ollut eri mieltä toisaalta verkon kehittämisestä, toisalta palvelujen yksityistämisestä, jossa olen useasti jäänyt yksin. Lääkäripula on tosiasia, ja mun lähtökohtana on se, että potilaat eivät kävele, vaan lääkärit menevät asemalta toiselle, suuremmat asemat tukevat pienempiä silloin kun lääkäri on poissa, koulutuksessa, sairaana.
Asko-Seljavaara nosti esiin, että saamme täyden palvelun asemia kaikkinen teknologioineen. Minä itse pidän tärkeänä – ajatellen ketkä siellä käy, lapsiperheet, vanhukset, ylipäänsä ihmiset, jotka eivät ole työelämässä – on tärkeää, että he saavat perusterveydenhuollon. Tällainen ennaltaehkäisevä malli on paras – Meillä on erikseen erikoissairaanhoito ja Hus.
Karhuvaara otti esille alueen väestöpohjan, jota on reilusti 20.000. Vanhusten tai ikääntyvien määrä Maunulassa on 22,7%, Oulunkylässä 15% ja Itä-Pakilastakin löytyy tuhatkunta seniori-ikäistä. Ikärakenne on muuttumassa vanhemmaksi, mikäli työikäiset eivät eläkkeelle päästyään muuta pois. Lähipalvelut ovat tärkeitä näille ryhmille sekä perheille joilla liikkuminen on hankalaa.
On muistettava että täyden palvelun terveysasemien rinnalla on tarpeellista paneutua kunkin lähialueen tarpeeseen. Se koskee kotipalvelua, kotihoitoa sekä kotona käyvien lääkäreiden palvelujen määrää. Se merkitsee sitä että mummojen ei tarvitse vaikeasti siirtyä paikasta toiseen, vaan henkilökunta tarvittaessa sujuvasti siirtyy, mikäli tarvetta ilmaantuu.
Keskusteluosiota täydennetään myöhemmin.