Koti Blogi Sivu 96

Yhdistysten mediakoulutus 25.4.

0

Yhdistysten mediakoulutus on ke 25.4. klo 17.30-20.30 järjestettävä tehokas, yhden illan koulutuspaketti, josta saa eväitä median kohtaamiseen ja uutiskynnyksen ylittämiseen. Koulutus on suunnattu kaikille yhdistystoimijoille, jotka tarvitsevat toiminnassaan mediataitoja. Koulutus järjestetään Helsingin keskustassa, tarkempi sijainti ilmoitetaan myöhemmin Vision kotisivuilla www.visili.fi. (Huomioi myös uusi ajankohta ja muutoksia Vision alunperin ilmoittamaan sisältöön!)

Kurssin sisältö:

• Median toimintatavat

• Mediaviestintä osana yhdistyksen viestintästrategiaa

• Uutiskynnyksen ylittäminen

• Hyvän jutun ainekset

• Valmistautuminen haastatteluun, haastateltavana oleminen

• Toimittajavierailu

• Pohdintaa ja keskustelua ryhmässä uutiskynnyksen ylittämisestä

Kouluttajana toimii: Viestinnän kouluttaja, toimittaja Sari Kuvaja

Kurssin osallistumismaksu on 40€ (sisältää kahvitarjoilun).

Ilmoittautumiset keskiviikkoon 18.4.2012 mennessä Vision nettisivujen kautta tai puh. 044-727 3240. Peruutuksia koskevat Vision normaalit peruutusehdot.

 

Koulutus toiminnantarkastajan roolista ke 14.3.

0

Yhdistyslain uudistuttua maallikkotilintarkastajat korvattiin toiminnantarkastajilla. Mitä toiminnantarkastus sisältää ja mitä lisäarvoa yhdistys voisi saada toiminnalleen uudesta käytännöstä? Vision järjestämä Uusi yhdistyslaki ja toiminnantarkastajan rooli -koulutus pidetään keskiviikkona 14.3. klo 18-19.30 (huomaa muuttunut ajankohta) Vision koulutustilassa (Fredrikinkatu 33 B, 2. kerros, 00120 Helsinki).

Koulutuksen osallistumismaksu on 20 euroa (sisältää kahvitarjoilun).

Ilmoittautumiset: torstaihin 8.3. mennessä Visioon:
Netissä: www.visili.fi/koulutus_ilmoittautuminen.htm
Sähköpostitse: visio[at]visili.fi
Puhelimitse: 044-727 3240

Ilmoittautumisia koskevat ViSiOn normaalit peruutusehdot.

Suomalaisista elokuvista kerätään tietoa

0
laveata tieta harakkalan lahiseutu 5

Onko kaupunginosassasi kuvattu elokuvaa? Tunnistatko tuttuja rakennuksia tai maisemia katsoessasi vanhoja elokuvia? Oletko itse tai onko joku tuttavasi esiintynyt jossakin kotimaisessa elokuvassa?

Tietojasi tarvitaan, kun KAVA (Kansallinen audiovisuaalinen arkisto) täydentää Suomen kansallisfilmografian tietokantaansa. Tietoja metsästetään erityisesti vuosien 1907-1975 välisenä aikana tehdyistä elokuvista. Elokuvissa on paljon menetettyä rakennusperintöä, vanhaa kulttuurimaisemaa sekä paikallishistoriaa. Katso KAVA:n tiedote asiasta oheisesta linkistä. Tutustu kyseltäviin esimerkkitapauksiin sivulla www.kava.fi/perinnekeruu.

Kuvan elokuva: Laveata tietä, 1931.

Elokuviin liittyvät tiedot voi toimittaa ottamalla yhteyttä perinnetutkija Juha Seitajärveen:
juha.seitajarvi[at]kava.fi
Puh. 09 6154 0217 tai 045 657 7383
Postiosoite: KAVA/Seitajärvi
PL 16, 00501 Helsinki

Kaikki mukaan vapaaehtoistoimintaan -seminaari pe 23.3.

0

Miten saada erilaisia ihmisryhmiä mukaan vapaaehtoistoimintaan? Miten monipuolistaa vapaaehtoisten profiilia ja sitä kautta koko toimintaa? Vision pe 23.3. klo 13-16.30 osoitteessa Annankatu 16 B järjestämä Kaikki mukaan vapaaehtoistoimintaan -seminaari tarjoaa tutkittua tietoa, käytännön esimerkkejä, vinkkejä kentältä sekä yhdessä pohdintaa.

Seminaarin ohjelmassa:

Tilaisuuden avaus: Suunnittelija Meri Tennilä, Opintokeskus Visio

Ketkä vapaaehtoistyötä tekevät ja millaista?
Akatemiatutkija Anne Birgitta Pessi, HY

Kokemuksia kentältä:

Verkostoyhteistyö auttaa senioreiden rekrytoinnissa
Taru Heinonen, Parasta lapsille ry

Autetusta auttajaksi – maahanmuuttajat vapaaehtoistoistoiminnan voimavarana
Doinita Negruti, Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä, SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piiri

Miehet (Äijät?) – vaikeasti aktivoitaviako?
Sami Koikkalainen, Miessakit ry

”KUU-LET-KO MI-TÄÄN!? Näeksä mitään?” – vinkkejä kuulo-, näkö- ja kuulonäkövammaisen kohtaamiseen”
Sanna Paasonen, Suomen Kuurosokeat ry

Alustusten jälkeen pohditaan pienryhmissä toimenpiteitä kohderyhmän rekrytoinnin ja huomioimisen tehostamiseksi.

Ryhmä 1: Seniorit / vetäjä Taru Heinonen

Ryhmä 2: Miehet / vetäjä Sami Koikkalainen

Ryhmä 3: Maahanmuuttajat / vetäjä Doinita Negruti

Kirjoita Ilmoittautumislomakkeen ”Toiveita ja ehdotuksia Visiolle” kohtaan mihin pienryhmään haluaisit osallistua.

Seminaarin osallistumismaksu on 40€ (sisältää kahvitarjoilun). Ilmoittautumiset to 15.3. mennessä Vision nettisivujen kautta tai puh. 044-727 3240. Peruutuksia koskevat Vision normaalit peruutusehdot.

Tervetuloa!

”Nämä miehet loivat Helsingin monumentaalisen keskustan”-luento ti 21.2. klo 18.00 Tuomiokirkon kryptassa

0
vanhaa-helsinkia

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina – juhlavuoden 2012 tapahtumiin liittyvä mielenkiintoinen historiallinen luento Helsingin pääkaupungiksi tulon alkumetreiltä järjestetään Tuomiokirkon kryptassa Kirkkokatu 18, tiistaina 21.2.2012 klo 18.00. Professori Ville Helander kertoo aiheesta ”Ehrenström ja Engel, Helsingin tekijät” Vapaa pääsy, tilaisuus on avoin kaikille – tuo tuttavasikin mukaan! Tilaisuuden järjestää Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry yhdessä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.

Suomen maaperällä 1808–1809 käyty sota ja tulipalo vaikuttivat Helsingin tulevaisuuteen. Sotaan liittymätön onnettomuus sattui 17.11.1808. Palo sai alkunsa  nykyisen Aleksanterinkadun alkupäässä ja  tuhosi kaupungista neljänneksen. Sekä sodan seuraukset että tuhoutunut kaupungin keskusta johtivat kaupungin uudelleen rakentamiseen.

Helsingin mahdollisuudet pääkaupungiksi huomataan

Uudenmaan ja Hämeen läänin  maaherra Gustaf Fredrik Stjernvall esitti ensimmäisenä, että pääkaupunki tulisi sijoittaa Helsinkiin. Stjernvall lähetti 25.10.1810 valtiosihteeri Mihail Speranskille asiaa koskevan kirjeen, joka oli otsikoitu sanoilla ”Mitä nöyrin mietintö”: ”Helsingin kaupungin sijainti uuden ja vanhan Suomen kaupunkien välissä on hyvä. Kaupungissa on myös erinomainen satama. Helsinki ei ole sopiva ainoastaan suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi, vaan myös kukoistavaksi ulkomaankaupan keskukseksi”.
Helsingin ongelma oli sen keskustaa kohdannut tuhoisa tulipalo, mutta toisaalta kaupungin uudelleen rakentamisessa piili uusia mahdollisuuksia.
– Kaupunki on rakennettava uudelleen kivestä, jotta se ulkonaisesti olisi asemansa arvoinen, Stjernvall pohti.
Stjernvallin ajatus sai tukijan keisari Aleksanteri I:n neuvonantajasta, suomalaisesta Gustaf Mauritz Armfeltista, josta marraskuussa 1811 tuli Pietariin perustetun vaikutusvaltaisen Suomen asiain komitean puheenjohtaja. Stjernvall pohti pääkaupunkiasiaa Armfeltin kanssa, ja kaksikko tapasi useasti. Pietarissa Armfelt esitteli asian keisari Aleksanteri I:lle päivällisellä.
– Minulle jäi se käsitys, että keisari hyvin ymmärsi asian, Armfelt selosti tapaamista.

Helsingin kasvu tuhkasta pääkaupungiksi alkaa

Käännekohdaksi muodostui Stjernvallin ja Huopalahden kartanossa asuneen hallitusneuvos Johan Albrecht Ehrenströmin neuvonpito tammikuussa 1812. Ehrenström alkoi laatia uutta ehdotusta Helsingin jälleenrakentamiseksi, ja Suuren Torin pohjoisreunalle, nykyisen Tuomiokirkon sijoille merkittiin kaavaluonnoksiin pääkaupunkiasemaa ennakoiva ”keisarillisen residenssin” tontti. Stjernvall tahollaan ryhtyi laatimaan kenraalikuvernööri Fabian Steinheilille kirjettä, jossa kysymys pääkaupungista nousi päällimmäiseksi.

Keisari Aleksanteri I sai eteensä ehdotuksen pääkaupungin siirtämisestä Helsinkiin maaliskuun 24. päivänä ja hyväksyi esityksen. Keisari allekirjoitti 8.4. (juliaanisen kalenterin mukaan 27.3.) 1812 reskriptin eli hallitsijan käskykirjeen, jolla Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki.
—-Me yhtäpitävästi Teidän tekemänne alamaisen esityksen kanssa olemme armossa nähneet hyväksi julistaa Helsingin Suomen pääkaupungiksi, ja tulevat tämän johdosta kenraalikuvernööri ja hallituskonselji siellä sijaitsemaan, niin pian kun valtion tulot ovat tehneet mahdolliseksi siellä saada aikaan tarpeelliset julkiset rakennukset ja kaupunki muuten on ehditty saada siihen kuntoon, jota Me olemme tarkoittaneet määräämällä sen uudelleen rakennettavaksi.
Aleksanteri.”

Pääkaupungin rakentamisen voimakaksikko

Aika oli otollinen muutokseen myös siksi, että hallituskonselji eli myöhempi keisarillisen Suomen senaatti ja nykyinen valtioneuvosto, oli sijoitettu Turkuun vain vuoteen 1812 saakka. Hallituskonseljin paikka tuli tämän vuoksi harkita uudelleen. Tulipalon tuhoamasta Helsingistä ryhdyttiin rakentamaan keisarin käskykirjeen mukaisesti Suomen pääkaupunkia. Uskomattomaan suoritukseen tarvittiin voimakasta tahtoa, suotuisa poliittinen ilmapiiri ja henkilöitä, joilla oli näkemys kaupungin tulevaisuudesta ja korkeat vaatimukset kaupunkisuunnitelulle. Viimeksi mainituista vastasivat lähinnä ”työpari”  J. A. Ehrenström ja C. L. Engel, joiden yhteistyön tuloksista saamme edellen nauttia.

Z.Topelius piirtää henkilökuvan J.A.Ehrenströmistä ja arvioi tämän panosta Helsingin uuden pääkaupungin suunnittelussa teoksessaan ”Muistiinpanoja vanhasta Helsingistä”: ”Ehrenström välitti Kustaa III:n hovin henkevyyden pikkuporvarien ja käsityöläisten puutalokaupunkiin. Hän oli syntynyt Helsingissä, äiti kuului Sederholmien sukuun.”  Sekaantumisesta Armfeltin salaliittoon Ehrenström tuomittiin kuolemaan 1794, mutta armahdettiin teloituspaikalla. Sekä J.A.Ehrenström että C. L. Engel ovat saaneet Helsinki -Seuran toimesta muistolaatan Unionin- ja Yliopistokadun kulmaukseen.

Kulttuuriympäristö kunniaan -koulutus la 3.3. Helsingissä – tervetuloa!

0

Miten kansalaiset voivat osallistua omaa lähiympäristöään koskevaan suunnitteluun? Minkälaiset ovat heidän mahdollisuutensa vaikuttaa asuinalueensa viihtyisyyteen ja sen rakennusten, alueiden ja maiseman hyvään kehitykseen myös tulevaisuudessa?

Suomen Kotiseutuliitto järjestää yhdessä Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n, Espoon Kaupunginosayhdistysten Liiton sekä Stadin Rantaryhmän kanssa avoimen ja maksuttoman koulutustilaisuuden 3.3.2012 klo 11-15 Kampin Narinkka-torilla Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Laituri-tilassa (Narinkka 2, Helsingin vanha linja-autoasema).

Tilaisuus on avoin kaikille kulttuuriympäristöstään kiinnostuneille kansalaisille ja yhdistyksille. Myös virkamiehet ja poliitikot ovat myös lämpimästi tervetulleita käymään kiinnostavaa keskustelua ajankohtaisista kulttuuriympäristökysymyksistä. Osanottajille jaetaan Kulttuuriympäristö kunniaan -tietopaketti.

Ilmoittautumiset koulutukseen 27.2. mennessä: kurssisuunnittelija Anni Wallenius, etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi, puh. (09) 612 63226.

Katso ohjelma Kotiseutuliiton tapahtumakalenterista osoitteessa: http://www.kotiseutuliitto.fi/node/1316

Koulutuksen tarkoituksena on antaa kansalaisille välineitä osallistua rakennetun ympäristönsä suunnitteluun. Tilaisuudessa tutustutaan Helsingissä ja Espoossa tapahtuneisiin muutoksiin, Helsingin ja Espoon kaupunginosayhdistysten kulttuuriympäristötoimintaan, nykypäivän kaupunkisuunnitteluun kulttuuriperinnön näkökulmasta ja kuullaan, miten ELY-keskus vaalii rakennettua ympäristöä. Kansalaistoimintaan syvennytään konkreettisten tapausesimerkkien avulla pienryhmissä.

Alustajina ovat Kotiseutuliiton ympäristöjaoston puheenjohtaja professori Marja Häyrinen-Alestalo, Aalto-yliopiston dosentti Heikki Kukkonen, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n puheenjohtaja Aija Staffans ja Espoon Kaupunginosayhdistysten Liiton puheenjohtaja Mikko Perkko, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Tero Santaoja, erikoistutkija Martti Helminen Helsinki-Seurasta ja Helsingin kaupunginarkistosta, ylitarkastaja Jussi Heinämies Uudenmaan ELY-keskuksesta sekä puheenjohtaja Veli-Heikki Klemetti Kruununhaan asukasyhdistyksestä ja Stadin Rantaryhmästä.

Tilaisuus on osa koko maan kattavaa Kulttuuriympäristö kunniaan -koulutuskierrosta, joka toteutetaan ympäristöministeriön tuella.

Tervetuloa!

Ehdota Vuoden kaupunginosaa, kotikaupunkipolkua, kotiseututekoa!

0

On aika tehdä ehdotuksia Vuoden kaupunginosaksi, kotiseututeoksi ja kotiseutupoluksi (Helsingissä kotikaupunkipolut). Ehdotukset tulee lähettää Suomen Kotiseutuliittoon 15. toukokuuta mennessä (yht.tiedot alempana). Kaikki Kotiseutuliiton jäsenyhteisöt voivat tehdä ehdotuksia. Valinnassa kiinnitetään huomiota omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen sekä uusiin toiminta-ajatuksiin ja hyviin ideoihin.

Vuoden palkitut julkistetaan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Mikkelissä
elokuun 2012 alussa. Palkitut kaupunginosat, yhdistykset ja henkilöt ovat saaneet usein runsaasti myönteistä huomiota sekä paikallisessa että valtakunnallisessa mediassa.

Ehdotuksessa on mainittava selkeästi ehdotuksen kohde ja palkittava sarja: kaupunginosa / kotiseututeko / kotiseutupolku (kotikaupunkipolku).
Ehdotuksessa tulee sekä perustella, miksi kohde pitäisi valita, että kuvailla
kohdetta. Oheen voi liittää esittelymateriaalia. Ehdotuksia tai liitteitä ei palauteta.
Mikäli halutaan, että ehdotus huomioidaan useammassa sarjassa, on kuhunkin
sarjaan toimitettava erillinen ehdotus liitteineen.

Palkintoehdotukset on toimitettava Kotiseutuliittoon sähköpostitse osoitteeseen
toimisto@kotiseutuliitto.fi tai postitse Suomen Kotiseutuliitto, Kalevankatu 13 A, 00100 Helsinki.

Lisätietoja antaa Lassi Saressalo
etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi , puh. 050 590 2210.

Asukkaiden näkemyksiä kerätään Kuninkaankolmion palveluista ja kulkureiteistä

0

Asukkailta kerätään näkemyksiä kolmen kaupungin rajalla sijaitsevan Kuninkaankolmion alueen palveluista ja kulkureiteistä: Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Mielipide on helppo ilmaista, sillä kysely löytyy verkko-osoitteesta www.pehmogis.fi/kuninkaankolmio. Vastaajat voivat antaa myös arvionsa Kuninkaankolmioon suunnitteilla olevien uusien asuinalueiden houkuttelevuudesta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään asuinalueiden, palvelujen ja liikenneyhteyksien suunnittelussa. Osallistu kyselyyn ja vaikuta helmikuun 2012 loppuun mennessä!

Kuninkaankolmioon suunnitteilla olevia asuinalueita ovat:

• Helsinki: Honkasuo, Kuninkaantammi, Luutnantinpolku
• Espoo: Rykmentinmäki, Uusmäki, Helmipöllönmäki, Painiitty
• Vantaa: Vaskipuisto/Kaivoksela, Raappavuorentien varsi, Myyrmäen
keskusta, Hämevaara – Vannepuisto, Pähkinärinne ja Pöllölaakso,
Koivuvaarankuja

Kuninkaankolmiossa on tavoitteena helpottaa asukkaiden arkea siten, että
palvelut ovat hyvin saavutettavissa ja liikkuminen sujuvaa kuntarajoista
huolimatta.

Tutkimus liittyy Tekesin rahoittamaan Urbaani Arki -tutkimushankkeeseen
ja toteutetaan yhdessä Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen
yliopiston kanssa.

Lisätietoja tutkimuksesta:

• Helsingin kaupunki, Riikka Henriksson, suunnittelija, talous- ja
suunnittelukeskus, puh. (09) 310 25543
• Vantaan kaupunki, Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija,
yrityspalvelut, puh. (09) 8392 7000
• Espoon kaupunki, Lotta Kari-Pasonen, Leppävaaran aluearkkitehti,
kaupunkisuunnittelukeskus, puh. 09 8162 4106, 046 877 3704
• Aalto-yliopisto, erikoistutkija Marketta Kyttä, puh. 050 512 4583
• Tampereen teknillinen yliopisto, tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja,
puh. 040 8490 290

Kuninkaankolmion omat sivut www.kuninkaankolmio.fi

Helsingin luonnonhoidon linjaus on valmistunut

0

Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaus on valmistunut rakennusvirastossa. Linjauksella ohjataan rakennusviraston vastuulla olevien luonnonhoidon piirissä olevien viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Raportti on luettavissa pdf –muodossa rakennusviraston nettisivulla osoitteessa www.hkr.hel.fi/julkaisut kohdassa /Raportit, selvitykset ja suunnitelmat.

Luonnonhoidon linjaus hyväksyttiin yleisten töiden lautakunnassa 18.10.2011. Kaupunginhallitus on hyväksynyt linjauksen tavoitteet jo 8.2.2010.

Luonnonhoidon tavoitteena kaupungissa on kehittää ja ylläpitää kaikille helsinkiläisille ja muille alueiden käyttäjille viihtyisä ja turvallinen ympäristö. Tavoitteena on myös pyrkimys viheralueiden luonnon rikkauden säilyttämiseen ja kehittämiseen. Linjausten laadinta on ollut pitkä ja vuorovaikutteiden prosessi, joka saatiin onnellisesti päätökseen.

Luonnonhoidon linjaus löytyy myös vuoden 2011 julkaisusarjassa 2011 oheisesta linkistä.

Luonnonhoitoterveisin,

Tiina Saukkonen
luonnonhoidon suunnitteluvastaava
Rakennusvirasto, puh: 09 310 38632

Vastaa sosiaaliviraston lapsiperheiden hyvinvointi-kyselyyn 4.3.2012 mennessä!

0

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto teettää verkkohaastattelun, jonka tavoitteena on kerätä helsinkiläisiltä lapsiperheiltä sekä lasten ja perheiden kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta näkemyksiä lapsiperheen hyvinvointiin ja arjen sujumiseen vaikuttavista tekijöistä. Verkkohaastattelu on avoinna 4.3. saakka. Sosiaalivirasto toivoo mahdollisimman monen vastaavan sähköiseen kyselyyn oheisten linkkien kautta:
Lapsiperheiden vanhempien linkki = http://bit.ly/wrFYVC
Ammattilaisten linkki = http://bit.ly/zw0kyr

Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastaa Fountain Park ja jos on teknisiä ongelmia, niistä voi tiedustella Anu Valtarilta sähköpostitse osoitteella:
anu.valtari[at]fountainpark.com