Rakennusvirasto tarjoaa nettipalvelun, jossa voi kertoa kartan avulla,
missä tarvitaan lumiauraa. Palvelussa on myös mahdollista antaa
palautetta hyvin tehdystä työstä. Ennen oman palautteen antamista näkee,
onko samalta paikalta jo annettu palautetta. Palvelun osoite on
kerrokartalla.hel.fi/lumipalaute

Rakennusvirastosta muistutetaan, että lumet aurataan ns. katujen
hoitoluokituksen mukaan ensin pääkaduilta ja joukkoliikenteen
käyttämiltä kaduilta. Asuntokadut ovat vuorossa vasta vilkkaampien
katujen jälkeen. Uuden lumisateen jälkeen palataan aina pääkaduille ja
joukkoliikenteen käyttämille kaduille.

Lisätiedot:
– asiakaspalvelupäällikkö Tarja Posti, puh. 09 310 38433
– tiedottaja Lauri Hänninen, puh. 09 310 38413

Helsingin kaupunki tilasi Innolink Research Oy:ltä korkeita kerrostaloja koskevan asukaskyselyn, joka toteutettiin loka-marraskuussa 2011. Kysely tehtiin osana Helsingin kaupungin hallintokuntien yhteisselvitystä Helsingin korkean rakentamisen periaatteiksi. Tavoitteena oli selvittää, keitä alueen korkeissa kerrostaloissa asuu, miksi he ovat valinneet tämän asuinmuodon ja mikä tekee korkeissa asuintaloissa asumisesta erityistä. Lisäksi kartoitettiin myös asumismuodon vetovoimaa, vahvuuksia ja heikkouksia. Kyselyn tuloksia tullaan selvittämään vielä tarkemmin Tietokeskuksessa kevään 2012 aikana.

Tutkimukseen vastanneiden perusteella korkeat kerrostalot vetävät etenkin varttuneempaa väkeä. Tutkimuksen mukaan asumistyytyväisyys korkeissa kerrostaloissa on suurta ja tornitalojen asukkaat ovat erittäin sitoutuneita nykyiseen asuinmuotoonsa. Vastauksissa keskeinen sijainti, palvelut ja laatu korostuivat asunnon valintaperusteissa. Korkeaan kerrostaloon muuttamisessa vastaajia arvelutti etenkin melu. Korkeuteen tai turvallisuuteen liittyvät tekijät eivät heitä juurikaan huolestuttaneet. Korkeiden kerrostalojen ja niiden naapuritalojen asukkaat arvostavat samantyyppisiä asioita, kuten asumisen rauhallisuutta ja pihapiirin viihtyisyyttä sekä yhteishenkeä. Korkeissa kerrostaloissa arvostettiin lisäksi turvallisuutta ja hissejä.

Katso kooste kyselyn tuloksista täältä.

Lisätietoja:

Markus Laine, erikoistutkija Helsingin kaupungin tietokeskus
puh. 040 3344 772

Ari Niska, tutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus
puh. 09 310 36524

Ifa Kytösaho, arkkitehti SAFA, kehittämisinsinööri
Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto
puh. 09 310 32293

Roihuvuoren kaupunginosa-aktiivi Otto-Ville Mikkelä palkittiin Oikeusministeriön demokratiapalkinnolla yhdessä neljän muun vapaaehtoistoimijan kanssa. Mikkelä on organisoinut erilaisia kylä- ja kulttuuritapahtumia ja kehittänyt kotikaupunginosaansa.

Mikkelän valintaperusteet: Helsingin kaltaisessa suuressa kaupungissa on asumisviihtyvyyden kannalta ensiarvoisen tärkeää, että ihminen kokee oman lähiympäristönsä kotoisaksi. Otto-Ville Mikkelän aktiivinen, innostava ja vahvasti heittäytyvä toiminta Roihuvuoren hyväksi on vaikuttavaa.

Nyt ensimmäistä kertaa jaettavalla Oikeusministeriön demokratiapalkinnolla tehdään tunnetuksi suomalaista demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa sekä niiden parissa toimivia tahoja. Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 juhlistamiseksi palkinnon teemana tänä vuonna on vapaaehtoistoiminta. Mikkelän lisäksi muut palkinnonsaajat ovat: Eläkeliiton Ylistaron yhdistys, Käpy – Lapsikuolemaperheet ry, Luetaan yhdessä –verkosto sekä Otto-Ville Mikkelä ja Regina Wittsberg.

 Palkituista kuvatut kertomukset esiteltiin Ylen Ykkösen aamu-tv:ssä viikolla 48 eli 28.11.-2.12. klo 7.45. Kertomusten jälkeen Ykkösen aamu-tv:ssä keskusteltiin esimerkin virittämistä näkökulmista vapaaehtoistoimintaan. Mikkelän vuoro oli heti ma 28.11. klo 7.45 Ylen Ykkösen aamu-tv:ssä, jossa myös Helka ry:n toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka oli kommentoimassa Mikkelän valintaa.

Katso ohesta linkit Ylen areenaan Ylen ykkösen aamu-tv:n katkelmiin Otto-Ville Mikkelän demokratiapalkinnosta ja aamu tv:n keskusteluun aiheesta.

Palkittavia saivat ehdottaa kaikki suomalaiset, ja ehdotuksia kertyi lähes 400. Näiden joukosta Vapaaehtoistoiminnan vuoden lähettiläät toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä, toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, kirjailija Juha Itkonen, näyttelijä Nicke Lignell sekä näyttelijä Eija Vilpas kukin valitsivat yhden palkinnon saajan. Mikkelän valitsi Juha Itkonen.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen jakoi demokratiapalkinnon 8.12.2011 Helsingissä järjestettävässä Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa. Palkitut jakavat 10 000 euron summan, joka on tarkoitettu toiminnan jatkamiseen, kehittämiseen tai vapaaehtoisten kiittämiseen.

Vuoden 2011 palkinto toteutetaan oikeusministeriön, Vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011/Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin, Raha-automaattiyhdistyksen ja Ylen Ykkösen aamu-tv:n yhteistyönä.

Lisätietoa palkituista ja haastattelupyynnöt: projektipäällikkö Karoliina Tikka, karoliina.tikka@alli.fi, puh. 044 722 9353

Lisätietoa demokratiapalkinnosta: erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, niklas.wilhelmsson@om.fi, puh. 09 1606 7966

Kuvat palkituista: www.alli.fi/kuvat

Katso uutinen palkittavista kokonaisuudessaan Oikeusministeriön sivuilta.

Helsinki yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa on maailman designpääkaupunki vuonna 2012. Designpääkaupungin ohjelma sisältää noin 250 hanketta. Kyseessä on laajin Suomessa koskaan toteutettu designkokonaisuus, ja yksi suurimmista koko maailmassa.

Designpääkaupungin tavoitteena on kaupungin kehittäminen muotoilun avulla. Ohjelma innostaa kaupunkilaisia osallistumaan ympäristönsä parantamiseen ja osoittaa muotoilun mahdollisuudet hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistämisessä.

Puolet julkistetusta ohjelmasta on erilaisia kehittämishankkeita, joita esittelevät teemat muuttuva kaupunki ja uudet ratkaisut. Näihin teemoihin kuuluvissa hankkeissa designin eri muotoja käytetään poikkeuksellisen laajasti.

Kaupunkilaisille ja matkailijoille suunnattuja tapahtumia on noin kolmannes kokonaisuudesta. Ne on koottu teemoihin tapahtumien vuosi ja näyttelyt. Ohjelmaan kuuluu avoimia kaupunkitapahtumia ja esimerkiksi noin sata näyttelyä.

Ensi vuoden aikana designpääkaupunki kokoaa Suomeen muotoiluvaikuttajia kaikkialta maailmasta. Luvassa on merkittäviä kohtaamisia vuoden ympäri. Muotoilua tehdään näkyväksi myös erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten julkaisujen avulla.

Kokonaisuus on rakennettu pääasiassa avoimen hankehaun kautta. Toteuttajien joukko on poikkeuksellisen laaja: muotoilun ammattilaisista esikoululaisiin, virkamiehistä kansalaisjärjestöihin ja yrityksistä opiskelijoihin. Hankkeita toteutetaan kaikkien viiden kaupungin alueella.

Ohjelmaan ja designpääkaupungin tekijöihin voi tutustua verkossa osoitteessa www.wdchelsinki2012.fi.

Ennen vuoden 2012 alkua tarjotaan älypuhelimiin ladattava helppokäyttöinen ohjelmasovellus. Ohjelma täydentyy edelleen loppuvuoden aikana.

Lisätiedot

– Johtaja Pekka Timonen, pekka.timonen[at]wdchelsinki2012.fi, 050 337 4386

– Ohjelmajohtaja Kaarina Gould, kaarina.gould[at]wdchelsinki2012.fi, 0400 350 505

Syyskuussa 2011 julkistettu Lähiö 2.0 – utopiaa ja totta -kirja on nyt saatavilla sähköisesti Ruohonkärjet-sivustolta. Kaupunkitutkija Timo Kopomaan kirjoittama kirja on keskusteleva puheenvuoro esikaupunkialueiden kehittämiseksi, jonka esimerkit kertovat kaupungista sekä urbaanista asumisen- ja elämäntavasta. Mahdollisina lähiöiden kehittämisstrategioina kirjataan neljä näkemystä ja tulevaisuudenkuvaa vuodelta 2015. Nämä ovat uusasumalähiö, retrolähiö, leppoistettu lähiökaupunginosa ja puolustettu lähiövyöhyke. Leppoisassa lähiössä kunnioitetaan alueen ominaispiirteitä ja kehitetään kaupunginosaa sen yhteisöjen ja ryhmien omarytmisyyttä tukien.

Painetun kirjan saa tilaamalla Timo Kopomaalta osoitteesta timo[at]kopomaa.com hintaan 16 euroa/kpl. Joitain kappaleita julkaisua on myynnissä Akateemisessa, Lasipalatsin Kirjakaupassa ja KSV:n Laiturissa. Timo Kopomaata voi myös tiedustella luennoimaan kirjan teemoista.

Suomen kansallismuseo julkaisi keväällä yhteistyössä Seurasaarisäätiön kanssa kyselyn, jonka avulla kerätään muistoja ja kokemuksia Seurasaaresta. Kyselyyn voi vastata 31.12.2011 saakka. Vastaukset talletetaan Kansallismuseoon tutkimuskäyttöön. Kysymykset ja vastausohjeet löytyvät Kansallismuseon verkkosivuilta suomeksi ja ruotsiksi. Kysymykset voi pyytää myös puhelimitse 040 128 6387/Pirkko Hakala tai 040 128 6368/Anne Laurila.

Lisätietoja kyselystä antaa Kansallismuseossa intendentti Pirkko Hakala, puh. 040 128 6387, pirkko.hakala[at]nba.fi ja Seurasaarisäätiössä pääsihteeri Aila Nieminen, puh. 09 484 511, aila.nieminen[at]seurasaarisaatio.fi.

Seurasaari on monille suomalaisille tuttu paikka. Seurasaaren ulkomuseossa voi tutustua Suomen maakunnille tyypillisiin rakennuksiin 1600-luvun lopulta 1900-luvulle. Karunan kirkossa on vihitty monta hääparia ja Seurasaaren juhannusjuhlat ja joulupolku ovat suosittuja vuosittaisia tapahtumia. Seurasaari on myös suosittu ulkoilualue; saaressa voi retkeillä, uida ja viettää vapaa-aikaa monella tavoin.

Seurasaaren ulkomuseon verkkosivut: http://www.nba.fi/fi/seurasaari

Seurasaarisäätiön verkkosivut: http://www.seurasaarisaatio.fi