maanantai, heinäkuu 22, 2019
Koti Blogi

Pakila-Seura ry

0

Pakila-Seura on keskeinen toimija, vaikuttamiskanava ja tiedonjakaja kotialueemme asioissa. Mitä Pakila-Seura tekee?

  • Missiomme on kehittää alueen palveluita, edistää turvallisuutta ja parantaa asuinympäristön viihtyisyyttä.
  • Toimimme kaupunginosan äänenä ja yhteistyön mahdollistajana kokoamalla alueen toimijoita ja aktiiveja vaikuttamaan yhdessä kotialueemme hyväksi.
  • Pyrimme luomaan ja vaalimaan yhteisöllisyyttä ja paikallista kulttuuria.
  • Käytännössä työmme näkyy mm. aktiivisena vaikuttamisena asuinalueemme kaavoitukseen, viheralueisiin, liikenneasioihin sekä monenlaisina yleisötapahtumina.
  • Pakila-Seuran toimialue kattaa Länsi- ja Itä-Pakilan, Paloheinän, Torpparinmäen ja Tuomarinkylän.
  • Yhdistyksenä olemme Helkan eli Helsingin kaupunginosayhdistykset ry:n sekä Suomen Kotiseutuliiton jäsen.
  • Pakila-Seura on perustettu 1962.

Kesämökillä Pakilassa

0

Vehreän Pakilamme hyvin hoidetuilla pihoilla voi nähdä monenlaisia viherpeukaloiden taidonnäytteitä. Pakilan itäiseltä rajalta löytyy kuitenkin Pakilan yleisilmeestä poikkeava idyllinen kesäkyläalue, jonka miniatyyrimökkien asukkaat ovat kirjaimellisesti luoneet puutarhaunelmansa todeksi. Huolella vaalituilla palstoilla voi ihailla vertaansa vailla olevaa kukkien väriloistoa ja bongata kasviharvinaisuuksia. Alueen kujilla kulkiessaan voi kauneuden lisäksi aistia ainutlaatuista yhteisöllisyyden tunnelmaa.  

Suomen suurin siirtolapuutarha    

Helsinkiin perustettiin ensimmäiset siirtolapuutarhat jo 1920-luvulla. Pakilan siirtolapuutarha on perustettu 1948. Palstoja on yhteensä 320. Suurin osa tonteista on kooltaan 400 neliötä. Pakilan siirtolapuutarha on koko maan suurin. Tontit omistaa Helsingin kaupunki, joka on tehnyt vuokrasopimuksen omistamansa maa-alueen käytöstä Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa vuoteen 2026 asti.

Pakilan siirtolapuutarhayhdistys tekee edelleen vuokrasopimukset yksityishenkilöiden kanssa. Ehtona on helsinkiläisyys. Kullakin vuokralaisella on oikeus vain yhteen palstaan. Vuokralaisen on itse asutettava mökki, sitä ei saa vuokrata eteenpäin. Vakinaisena asuntona mökkiä ei saa käyttää. Mökin voi antaa perinnöksi ja vuokraoikeuden siirtää, edellyttäen, että perijä on helsinkiläinen.

Alkuperäisen Pakilan siirtolapuutarhan viereen, Pakilan rantatien toiselle puolelle, rakennettiin 1977 toinen mökkialue, Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha. Uuden alueen 113 palstaa muodostavat itsenäisen yhdistyksen, mutta yhteistyö alueiden välillä on tiivistä.    

Aidot mökkiolosuhteet

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on laatinut siirtolapuutarhoille mökkien tyyppikuvat ja rakennusohjeet. Mökin ulkopinnan väri on valittava hyväksytystä värikartasta. Mökin pinta-ala voi enimmillään olla 33 m2. Mökin ullakolla voi lisäksi olla matalaa nukkumatilaa. Tontille saa mökin lisäksi rakentaa varaston sekä grillikatoksen tai huoltokatoksen ja kasvihuoneen.

Pakilan mökit on rakennettu sotien jälkeen, jolloin oli pula kaikista rakennustarvikkeista. Mökkien uudistustöissä onkin tullut vastaan mitä erikoisimpia rakennusmateriaaleja, kuten hedelmälaatikoita. Nykyisin mökeillä näkee myös modernia rakennustekniikkaa ja -ratkaisuja, monilla on esim. ilmalämpöpumppu. Kaikki rakennus- ja korjaustyöt käsitellään rakennustoimikunnassa, joka pitää kirjaa alueen rakennuksista ja valvoo niiden kunnossapitoa. Rakennusluvan antaa siirtolapuutarhayhdistyksen hallitus.

Helsingin kaupungin vesijohto on vedetty tonttien rajalle, mistä tontin haltija saa sen halutessaan vetää sisälle asti. Vesijohto kytketään päälle säiden lämmettyä keväällä ja suljetaan syyskuun lopulla. Kasteluvesi nostetaan erikseen Vantaan joesta. Jätehuolto on järjestetty, mutta viemäriä ei alueella ole. Sähköverkko alueella on ollut alusta asti. Yhteisinä tiloina mökkiläisten käytössä ovat Vantaan joen rannassa sijaitseva sauna sekä kerhotalo, jossa on juhlatila ja kirjasto. Postia alueella ei jaeta, mutta sanomalehti tulee moniin somiin postilaatikoihin tonttien porteilla. Lähin kauppa on Yhdyskunnantien K-market.

Mökeillä saa oleskella läpi talven, mutta mitään palveluita ei silloin ole saatavana eikä esim. teitä aurata. Siitä huolimatta joillain perheillä on tapana esim. viettää joulua mökillä.


Puutarhaunelmia

Pakilan siirtolapuutarhan puutarhasuunnitelmat on ovat maineikkaan Elisabeth Kochin käsialaa. Alkuperäinen suunnitelma ei sido omistajaa, mutta ostaja sitoutuu noudattamaan kasvillisuuden hoitoon liittyviä kaupungin määräyksiä, mm. huolehtimaan pensaiden säännöllisestä leikkaamisesta ja aidan vieruksen rikkaruohojen kitkemisestä. Rakennusten lisäksi siirtolapuutarhayhdistys valvoo myös pihoja ja puutarhoja.

Siirtolapuutarhoihin hakeutuu monenlaisia ihmisiä, mutta kaikkia yhdistävänä tekijänä on kiinnostus puutarhaan ja pihalla puuhailuun. Lähes kaikilla pihoilla näkee alkuperäisen suunnitelman mukaisia omenapuita ja marjapensaita. Myös muita hyötykasveja viljellään ahkerasti, niin avomaalla kuin kasvihuoneissa. Kukkaloistoa voi ihailla läpi kesän. Joillain pihoilla on erikoistuttu ruusuihin, toisilla pioneihin tai kärhöihin. Kasviharvinaisuuksia hellitään, puutarhaneuvoja vaihdetaan eikä ”kilpavarustelua” ainakaan myönnetä.

Suosittu kesänviettotapa

Kesän vietto siirtolapuutarhamökillä on hyvin suosittua. Kun joku päättää luopua mökistään, ostajaehdokkaita löytyy jo valmiina mökkiläisten verkostoista. Niinpä mökit harvoin päätyvät julkiseen myyntiin. Mökin hintaan vaikuttaa eniten mökin kunto ja varustelu. Tätä nykyä Pakilan siirtolapuutarhan mökkien hinnat liikkuvat 50.000 euron molemmin puolin. Investoinnin lisäksi tulevat hoitokulut, jotka muodostuvat tontin vuokrasta (nykyisin 500-800 e/v) ja ns. ryhmämaksusta (nykyisin 350 e/v), jolla katetaan yhteiset palvelut, kuten vesijohto, jätehuolto, yhteisten alueiden ja rakennusten hoito sekä hallinto. 

Mökit ovat pieniä ja useimmat kauniita kuin karamellit. Olosuhteet eivät ole hulppeat, mutta sitäkin kodikkaammat. Monet viettävät mökissä koko kesän. Kiistattomana etuna on, että sadekauden alkaessa tai kun muuten vain alkaa kyllästyttää, on mahdollisuus päästä tuossa tuokiossa kaupungille. 

Aktiivinen kyläyhteisö

Pakilan siirtolapuutarhayhdistys toimii vireästi, huolehtien yhteisten alueiden ja rakennusten kunnossapidosta sekä palveluiden tarjonnasta, mm. kesäkahvilasta ja kirjastosta, josta voi lainata lomalukemista tai jossa voi poiketa lukemassa aikakauslehtiä. Kerhotalolla järjestetään yhdistyksen yhteiset tilaisuudet, kuten viralliset kokoukset, juhannusjuhlat, liikuntatapahtumat jne. Tänä vuonna tarjolla on mm. joogaa ja karaokea. Kerhotaloa voi myös vuokrata perhejuhliin yms.

Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtajana toimii ensimmäistä kauttaan Kalevi Lehikoinen, jolla on ollut mökki alueella 27 vuotta. Hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista suurimmalla osalla on ollut mökki alueella pitkään. Käytännön toiminta jakautuu toimikuntiin, joita ovat mm. urheilu-, sauna-, tiedotus- ja kahvilatoimikunta.

Lehikoinen kertoo, että Pakilan mökeillä vuokralaisten keski-ikä on melko korkea. Lapsiperheitä alueella on vain noin 20-30. Tyypillinen mökin ostaja on eläkeikää lähestyvä pariskunta. Mökkien haltijoina myös yksin eläviä naisia, joita naapurit auttelevat tarvittaessa. Mökkiläiset edustavat laajasti eri ammattialoja. Suurin osa asuu vakinaisesti kerrostalossa, mutta joukkoon mahtuu myös rivi- ja omakotiasujia.  

Yhteisöllisyyden tunne alueella on vahva ja naapurisopu on säilynyt pääosin hyvänä. – Täällä tutustuu ihmisiin ja pääsee halutessaan helposti mukaan yhteisön toimintaan, mutta saa toisaalta niin toivoessaan olla omassa rauhassaan, kiittelee Kalevi Lehikoinen.


Kesäkahvila kerhotalolla

Vaikka et havittelisikaan itsellesi siirtolapuutarhamökkiä, tee ihmeessä kesäinen kävelyretki Pakilan siirtolapuutarhaan ja tutustu kotikaupunginosamme tähänkin antiin. Erinomainen taukopaikka on kerhotalon kesäkahvila, joka on elokuun puoliväliin asti auki sunnuntaisin klo 10-14. Kerhotalon osoite on Vaahterapolku 2. tä e

Tapahtumat

0

Tälle sivulle on koottu alueen merkittävimmät tapahtumat, jotka toistuvat vuosittain ja ovat avoimia kaikille:

Äitienpäiväkonsertti

Pakilan Lions Clubit järjestävät perinteisen äitienpäiväkonsertin Hyvän Paimenen kirkolla äitienpäiväsunnuntaina iltapäivällä.

Itä-Pakila-päivä

Toukokuun lopulla arki-iltana koko perheelle suunnatun kevättapahtuman pääjärjestäjät ovat Pakila-Seura, Pakilan nuorisotalo ja Etupellon leikkipuisto. Tapahtuma tarjoaa laajan ohjelmakattauksen erityisesti lapsiperheille. Ohjelmassa on vaihtuvan vetovoimaisen pääesiintyjän lisäksi eri lajien musiikkiesityksiä, liikunnallista ohjelmaa, taikuri, koiravaljakoita, arpoja, kilpailuja, ruoka- ja juomamyyntiä, kirppis jne. Tapahtumapaikkana on Etupellon leikkipuiston pihapiiri.

Pakilan kylätapahtuma

Lions Club Pakilan järjestämä kylätapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa koko perheelle. Pääjärjestäjän ohella tapahtuman taustalla on suuri joukko alueen yhteisöjä ja yrityksiä. Kylätapahtuma järjestetään syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina Pakilan yläasteen koulun tiloissa, pihapiirissä ja urheilukentällä. Tilaisuudessa julkistetaan Pakila-Seuran nimeämän vuoden pakilalaisen valinta.

Kekritapahtuma

Sadonkorjuujuhla kekri järjestetään 1700-luvulta peräisin olevalla kotiseututalo Pakin talolla ja sen historiallisessa pihapiirissä. Sjökullan kalastajatorppa edustaa Vuosaaren vanhinta jäljellä olevaa rakennuskantaa. Toukokuussa vietettävä Sjökulla-päivä on tapa juhlistaa vuosaarelaista kotiseutuhistoriaa. Teema vaihtuu vuosittain, mutta paikkana säilyy Sjökullan torppa.  Tapahtuman järjestää Pakila-Seura.

Pakilan joulun avaus

Pakilan joulukausi avataan eri toimijoiden yhteisessä tapahtumassa Pakilantien liikekiinteistön pihalla. Tapahtuma järjestetään 1. adventin viikonloppuna. Tavoitteena on saada erityisesti alueen asukkaat liikkeelle yhteisille kohtaamispaikoille ja luoda joulumieltä. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat Pakila-Seura ja Pakilan seurakunta. Tapahtumassa alueen yhdistykset, harrastusryhmät ja muut yhteisöt pääsevät esittelemään toimintaansa.

Itsenäisyyspäivän juhla

Lions Club Pakinkylä ja Lions Club Pakila järjestävät Pakilan, Paloheinän ja Torpparinmäen yhteisen itsenäisyyspäivän juhlan. Ohjelmassa on… . Paikallisten kuoro- ym. harrastusryhmien ohella myös partiolaisilla on tärkeä roolinsa juhlassa.

Pakilan työkeskus tunnetaan ”Pakila-kalusteistaan”

0

Pakilassa sijaitsee yksi kolmesta Helsingin kaupungin omasta kuntouttavaa työtoimintaa järjestävästä toimintapaikasta. Pakilan työkeskus on toiminut vuodesta 1984 lähtien Jakokunnantie 26-28:ssa, aiemmin Sirolan Liikenteen varikkona toimineessa tilassa.  

”Me on täällä harjoitettu kiertotaloutta ennen kuin sana edes tuli yleiseen käyttöön”, sanoo Pakilan Työkeskuksen johtaja Tapani Teurokoski. Hän on espoolainen, mutta kehuu estoitta Pakilaa työkeskuksen sijoituspaikkana. Paikka on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa, toimitilat ovat asianmukaisia ja alue viihtyisä. Teurokoski on ollut johtajana Pakilan työkeskusta vuodesta 2013 lähtien. Sitä ennen hän vastasi saman tyyppisestä toiminnasta Vihdin Nummelassa.

Vanhan kunnostusta ja uuden valmistusta

Pakilan työkeskus vastaa esimerkiksi Helsingin kaupungin poistokalusteiden käsittelystä. Osa kalusteista kunnostetaan tai kierrätetään sellaisenaan uudelleenkäyttöön kaupungin eri toimialoille. Keskus kunnostaa vuosittain tuhansia kalusteita, myös arvokalusteita, kuten Artekit ja Billnäsit, kaupungille jatkokäyttöä varten. Referenssilistalta löytyy muun muassa Ateneumin neljä metriä korkea alkuperäinen arvokas tammikaappi. Keskus on kunnostanut myös Finlandia-talon Finlandia-salin Helsinki-salin 300 istuinpenkkiä, Helsingin työväenopiston juhlasalin n. 500 istumapaikkaa jne.

Kunnostuksen lisäksi Pakilan työkeskus valmistaa noin 5 000 uutta kalustetta vuodessa esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimialan tarpeisiin. Työkeskuksella on myös oma kuljetuspalvelu eli kaupungin omat kuljetukset hoidetaan itse.

Arkkuja ja uurnia

Työkeskuksessa tehdään myös Helsingin kaupungin velvoitehautauksissa käyttämät ruumisarkut ja tuhkauurnat. Niitä on kumpiakin tehty noin 500 vuodessa.

Lisäksi keskuksessa tehdään metallitöitä, kuten lasten kolmipyöriä, verhoillaan vaikkapa auton penkkejä, kudotaan mattoja, tehdään patakintaita, pehmoleluja, pöytäliinoja ja puristetaan myyntiin polttobrikettejä tuotannossa syntyvästä purusta. ”Toimitusaikamme ovat sellaisia, että tilaustöille pitää varata aikaa”, Teurokoski sanoo.

Tuotemyynti laajaa

Kunnostetut tai valmistetut kalusteet ja tuotteet, joille ei löydy käyttöä kaupungin omassa toiminnassa, myydään työkeskuksen myymälästä kaikille kaupunkilaisille. ”Meillä on myynnissä tuoleja, pöytiä, sänkyjä, kaappeja hyllyjä jne.”, Teurokoski sanoo.

Julkisessa myynnissä olevia tuotteita ovat poistokalusteet ja työtoiminnassa valmistetut erilaiset käyttöesineet ja lahjatuotteet, joiden raaka-aine on saatu poistoon tulevista kalusteista tai tuotannossa raaka-aineen jäämistä. Pakilan tuotteita tai poistokalusteita voi kuka tahansa käydä ostamassa liki joka arkipäivä klo 8-16 auki olevasta keskuksen myymälästä Jakokunnantiellä.

Yksi kolmesta Helsingissä

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan alla toimiva Pakilan työkeskus on yksi kolmesta kaupungin kuntouttavaa toimintaa harjoittavasta kaupungin omasta toimijasta. Kaksi muuta ovat Uusix-verstaita eli Uusix Kyläsaari ja Uusix Suvilahti, joissa on kerrallaan yhteensä 400- 500 kuntoutettavaa asiakasta.

Pakilassa on kuntouttavassa työnomaisessa työssä kerralla keskimäärin 160-170 henkeä. Heitä valmennetaan ja tavoitteena on palaaminen työmarkkinoille. ”Meillä on Pakilassa vajaat parikymmentä henkilökuntaa kuuluvaa työnjohtajaa ja ohjaajaa, kaksi työvalmentajaa kuntoutusohjaaja”, sanoo Teurokoski.

Muita työkeskuksessa työskenteleviä ryhmiä ovat työmarkkinoille paluuta tavoittelevat työesteiset (tällä hetkellä 22), Rikosseuraamuslaitoksen lähettämät yhdyskuntapalvelua suorittavat henkilö (1-2 kerrallaan) sekä henkilöt, joille keskuksen toiminnalla tarjotaan päivittäistä mielekästä sisältöä elämään. Yhteensä Pakilan työkeskuksessa on tällä hetkellä erilaisessa kuntoutuksessa noin 210 henkeä. Koko palkallisen henkilöstön määrä on noin 30 henkeä.

Teurokosken mukaan hänen työnsä on antoisaa ja palkitsevaa: ”Paras palkinto on, kun saa ja voi auttaa valmentamalla ihmisiä takaisin työelämään. Täältä lähtevät menevät yleensä ns. matalan kynnyksen töihin, joita onneksi yhteiskunnassa on vieläkin tarjolla”. Suomen viime vuosien talouskasvu on heijastunut Pakilan työkeskukseenkin. ”Töitä täältä lähteville on ollut aikaisempaa paremmin tarjolla, mikä on hienoa asia”, Teurokoski sanoo.

Teksti ja kuvat: Esko Lukkari

Kesän paras lapsiperheravintola alueella – puistoruokaa tarjolla Etupellon leikkipuistossa koko kesän!

0

Tänä kesänä Leikkipuisto Etupelto palvelee arkisin eli maanantaista perjantaihin kello 9-16 välillä. Ohjelmatuokioita puistossa järjestetään aamupäiväisin. Luvassa on ainakin saippuakuplatemppuilua, kitaranmaalausta, juhannusohjelmaa sekä paljon muuta mukavaa.

Yksi tärkeimmistä ohjelmanumeroista on kuitenkin puistoruokailu, joka Etupellon puistossa kuten muissakin puistoissa tarjoillaan alle 16-vuotiaille maksutta. Ilmaisen aterian saadakseen lapsella tai nuorella tulee olla mukana omat ruokailuvälineet. Jos välineet ovat kuitenkin jääneet kotiin, voi niitä tiedustella ruokailun ajaksi lainaan leikkipuiston henkilökunnalta.

Puistoruokailulla pitkät perinteet ja tutut suosikit

1940-luvulla aloitetulla puistoruokailulla on pitkät perinteet. Sen tarkoitus on kuitenkin taata lapsille myös koulujen loma-aikoina ravitsevaa ja monipuolista lounasta. Leikkipuiston ohjaaja leikkipuisto Etupellosta kertoo, että keskimäärin noin sata lasta syö puistossa. Huonolla ilmalla ja kasvisruokapäivinä jonoa kertyy vähemmän, joten työntekijöillä on haasteita arvioida, paljonko seuraavalle päivälle tilattaisiin ruokaa.

 ”Joskus voi olla 50 syöjää enemmän kuin edellisenä päivänä” ohjaaja mainitsee, ja muistuttaa, että suositumpia ruokia menee aina enemmän. ”Perusruuat vetävät koululaisia” ohjaaja kertoo ja luettelee menekin perusteella suosikkiruuiksi jauhelihakeiton, makkarakeiton, italianpadan sekä ruokalistalle palanneen perinteisen hernekeiton ”Siis sen, jossa on lihaa, ei vain porkkanaa” ohjaaja tarkentaa. Kasvisruokapäivä on linjattu Helsingissä ja se koskee puistoruokailuakin. ”Monesti kasvisruokapäivinä on enemmän pieniä lapsia syömässä” ohjaaja huomaa.

 Ruokalistoihin voit tutustua tästä linkistä https://ruokalistat.azurewebsites.net/#/cec864f4-193a-e711-8109-00215a9c1b6d

 ”Ihan parasta lihakeittoa”

Testipäivä on kuuma ja aurinkoinen. Puisto on täyttynyt hyvissä ajoin, touhutuokiossa on musisoitu ja sen jälkeen maalattu yhdessä. Puoli kahdentoista jälkeen kippoja, kuppeja ja lusikoita ilmestyy enenevissä määrin puistoon. Kahluuallas hiljenee ja yhtäkkiä jono on muodostunut perinteiselle paikalle – jota me keltanokkaensikertalaiset emme toki tienneet. Ei muuta kuin jonoon jatkeeksi!

Kun soppatykki aukeaa, seuraa valtava pettymys: sieltä ei ammutakaan keittoa, vaan puiston ohjaajat jakavat sitä kauhalla. Tänään jonoa on paljon, joten vaatii ohjaajilta pelisilmää annostella niin, että mahat saadaan täyteen kaikilta osallistujilta. Reilulle sadalle jaettu keittokierros päättyy 12.07. Paikalle viisitoista yli 12 saapuneet katselevat ihmeissään ympärille. Joko kaikki meni? Puistossa on rauhallista: pöytäpaikkoja riittää lähemmäs kolmelle kymmenelle, lisäksi nurmikko, istutusten reunat ja muut luovat ratkaisut, kuten keinut, kutsuvat lounastamaan ulos. Tämän on oltava paras lapsiperheravintola, jossa tälle kesälle olen käynyt!

Omat seuralaiseni ovat innoissaan. Jonottaminen sujuu puistossa mallikkaasti ja pöytäpaikka löytyy. Keitto on höyryävän kuumaa ja jo ensimmäisen lusikan jälkeen neljävuotias kommentoi, että ”Tämä on ihan parasta lihakeittoa”. Vastapäinen lapsi syö hyvin, vaikka hänen vanhempansa kertoo lapsen usein kotona syövän vähemmän. Ulkona syömisessä on taikaa!

Tullaan uudestaan!

 ”Jos olisit lapsi, suosittelisin tätä keittoa sinulle” kertoo asiantuntevasti kohta viisivuotias. ”Tämä on tosi hyvää, tosi, tosi hyvää” summaa kuusivuotias ja kysyy, joko keittoa saa lisää. Valitettavasti ei, sillä suuren suosion myötä keitto on tältä päivältä loppunut.

”Me tullaan toisenkin kerran” tietää testijoukkio ja miettii, millaiset välineet sitten otetaan mukaan. Oma vesipullo ainakin, kippo ja lusikka. Ei edes tarvitse olla lautanen, vaan mikä tahansa korkeareunainen astia käy. Monella näyttääkin olevan esimerkiksi kannellinen pakasterasia mukana. Näin keiton saa läikkymättä vaikka toiselle puolelle puistoa.

Sieltä täältä kuuluu ”kiitos” ja puistossa vallinnut rauhallinen tunnelma vaihtuu kesäpäivän riehakkaaseen ilakointiin. Vesi alkaa räiskyä ja nauru raikaa. Kiitos Helsinki puistoruokailusta!

Teksti ja kuva: Peppi Tervo-Hiltula

Paloheinässä, Torpparinmäessä ja Pakilassa on turvallista asua

0

Tuoreimpien tutkimustulosten mukaan kotialueellamme asuinympäristön turvallisuus koetaan erittäin hyväksi. Pääkaupungin turvallisuustilastoa johtaa Tuomarinkylä, johon Helsingin peruspiirijaossa sisältyy Paloheinä ja Torpparinmäki. Turvallisuuden kokemus on Helsingin kymmenen parhaan alueen joukossa myös Itä- ja Länsi-Pakilassa. 

Asukkaiden kokema turvallisuus omalla asuinalueella on Helsingissä ollut koko 2000-luvun erittäin hyvällä tasolla. Tuoreimman turvallisuuskyselyn (2018) mukaan turvallisuus oli parantunut edellisestä tutkimuskerrasta (2015) ja asuinalueiden väliset erot olivat supistuneet.

Helsingissä on turvallisuuskokemuksen kehitystä seurattu vuodesta 2003 lähtien kolmen vuoden välein toteutetuilla turvallisuustutkimuksilla. Alueellisten erojen tarkastelu on nähty tarpeelliseksi, sillä turvallisuuden tunne vaikuttaa hyvinvointiin, päivittäisiin liikkumisvalintoihin ja jopa muuttopäätöksiin ja siten laajemmin kaupunkikehitykseen. Koetun turvattomuuden alueellista vaihtelua tarkastellaan Helsingin turvallisuustutkimuksessa 34 peruspiiriä vertaillen.

Koetun turvallisuuden alue-erot näyttävät tutkimuksen mukaan varsin pysyviltä. Kymmenen turvallisimmaksi koettua peruspiiriä ovat yhtä lukuun ottamatta samat vuosina 2015 ja 2018. Samoin turvattomimmiksi koettujen kymmenen alueen joukossa on molempina tutkimuskertoina ollut samoja peruspiirejä.

Turvallisimmiksi koetut alueet Helsingissä ovat Tuomarinkylä, Itä-Pakila, Ullanlinna, Lauttasaari, Vanhakaupunki, Vironniemi, Länsi-Pakila, Östersundom, Reijoja ja Munkkiniemi. Omalla alueellamme turvattomuuden kokemus on vähentynyt Tuomarinkylässä (-5,4 %) ja Itä-Pakilassa (-3,2%), mutta hieman lisääntynyt Länsi-Pakilassa (+2,5%).

Vastaavasti turvallisuudeltaan heikoimmiksi koetut alueet ovat Kaarela, Vuosaari, Myllypuro, Mellunkylä, Pukinmäki, Vartiokylä, Malmi, Puistola, Jakomäki ja Oulunkylä. Näistä turvattomuuden kokemus on merkittävästi vähentynyt Mellunkylässä (-11,2 %), Malmilla (-11,5%) ja Jakomäessä (-7,4%).

Lue lisää.

Ajankohtaisia kaavoitushankkeita Pakilassa ja Paloheinässä

0

Helsingin kaupungin asemakaavoituspalvelussa valmistellaan kahta uutta asemakaavan muutosta alueellemme: Pakilantien varren tiiviimpää rakentamista ja Ylätuvantien ympäristön täydennysrakentamista.

  • Pakilantien ympäristöä pyritään tulevaisuudessa kehittämään Länsi-Pakilan eläväksi keskuskaduksi, jonka varrella on ympäristöä tiiviimpää rakentamista, palveluita ja asumista. Asemakaavamuutos koskee viittä Pakilantien varren tonttia (Pakilantie 54, 71, 76, 77 ja 78). Tonteille suunnitellaan pääosin nelikerroksisia asuinkerrostaloja, joiden katutasoon tulisi liiketiloja. Tonteilla olemassa olevat rakennukset on tarkoitus purkaa.
  • Torpparinmäentie 1:ssä sijaitsevaan päivittäistavarakauppaan suunnitellaan laajennusta ja pysäköintialueen uudelleen järjestelyitä. Laajennustarve on noin 500 kerrosneliötä. Tontille osoitteessa Ylätuvanpolku 3 sekä sen eteläpuoleiselle pysäköintialueelle suunnitellaan täydentävää pientalorakentamista. Sihteerinpolun ja Ylätuvantien välisen kapean puistokaistaleen ja Sihteerinpolun katualueen muuttamista korttelialueeksi tutkitaan. Uusia kääntöpaikkoja suunnitellaan Ylätuvantien ja Sihteerintien päätteeksi. Ylätuvantien kääntöpaikan yhteyteen tutkitaan yleisiä pysäköintipaikkoja. Päivittäistavarakaupan läheisyydessä sijaitsevien yleisten autopaikkojen siirtämistä Pykäläpolun varteen tutkitaan.

Molempia kaavamuutoksia koskien järjestetään asukastilaisuus keskiviikkona 19.6.2019 klo 17.30 – 19.00 Paloheinän kirjastolla, Paloheinäntie 22, Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ja kaavan valmisteluaineisto on esillä 10.6.–16.8.2019 Paloheinän kirjastossa ja verkkosivuilla: www.hel.fi/suunnitelmat.

Pakilan koulu- ja päiväkotitilojen hanke etenee

0
koulu1

Pakilan ala- ja yläasteen ja päiväkotien Havukka ja Pakila tilojen uudistushanke etenee. Tiistaina 21.5. kokoontui Pakilan yläkoululle noin 130 ihmistä kuulemaan ja pohtimaan alueen hankkeen etenemistä. Edellinen tilaisuus aiheesta oli pidetty joulukuussa 2018, minkä jälkeen kiinteistöjen sijainteihin on tullut tarkennuksia ja osaan liikennejärjestelyistä uusia suunnitelmia. Hankkeen tavoiteaikataulun mukaisesti rakentaminen alkaa kesällä 2020 ja hankkeen valmistuttua tilat otetaan kokonaisuudessaan käyttöön elokuussa 2023.

Nyt on päätetty, että rakentaminen alkaa Kytöniitystä: Aulikin puistona tunnetulle kentälle rakennetaan väistötilat noin 500 oppilaalle. Ensin väistötiloihin siirtyvät alakoululaiset (luokat 1-9). Alakoulun peruskorjauksen ja yläkoulun laajennuksen valmistumisen jälkeen ”isot ” 3-9-luokkalaiset palaavat nykyisen alakoulun tontille ja päiväkoti sekä 1-2-luokkalaiset jäävät odottamaan Havukan tontille valmistuvaa tilaa. Havukan tontille tulee 2-kerroksinen rakennus, johon tulee päiväkodin ja 1-2 luokan lisäksi monivammaisten koululaisten ryhmä.

Halkosuontielle ja Ripusuontielle on tarkoitus rakentaa tienylityskorokkeita. Jalkakäytävättömiä sivuttaissuuntaisia katuja ei aiota leventää, eikä niihin rakenneta jalkakäytäviä. Huoli turvallisesta koulumatkasta sekä varsinkin iltapäiväkerhojen tiloista nousi kysymyksissä ja työpajoissa keskiöön. Paikalla olleet kaupungin edustajat lupasivat, että mikäli koulumatkan pituus on yli 2 km, syntyy oikeus bussilippuun. Tämä voi ymmärrettävästi olla pienille eka- ja tokaluokkalaisille hyvinkin haasteellinen tapa taittaa koulumatka.

Tilaisuudessa keskustelua herätti myös huoli Ripusuontien liikenteen lisääntymisestä ja päiväkoti Havukan tontille rakennettavan lisärakennuksen aiheuttamasta käyttäjämäärän noususta. Keskustelua jatketaan varsinkin liikennesuunnittelun osalta.

Käydyt keskustelut heijastelevat alueen arvoja: Pakilassa halutaan liikkua autoilla, sillä julkinen liikenne heikkoa. Suunnitelmat uhkaavat puistoja ja sitä vehreyttä, joka pakilalaisille on tärkeää. Pientä epämukavuutta on toki kestettävä hyvienkin uudistusten aikaansaamiseksi. Heikoimmassa asemassa uudistuksessa ovat pienet 1-3 luokan oppilaat ja heidän vanhempansa.

Lisää tietoa: hel.fi/pakilan-tilat

Teksti: Peppi Tervo-Hiltula

Monipuolista ohjelmaa Itä-Pakila-päivässä

0

Keskiviikkoiltana 22.5.19 järjestetty jo vuosittaiseksi perinteeksi muodostunut Itä-Pakila-päivä keräsi Leikkipuisto Etupeltoon lähes 800 kävijää. Tapahtumassa oli runsas ohjelmatarjonta ja erilaisia toiminnallisia pisteitä. Tapahtumassa esiteltiin myös alueen harrastustoimintaa painottuen varsinkin lapsiperheille suunnattuihin, liikunnallisiin harrastuksiin. Tapahtuman järjestämisestä vastasivat Pakila-Seura, Pakilan nuorisotalo sekä Leikkipuisto Etupelto yhdessä alueen muiden toimijoiden ja yrittäjien kanssa. 

Lumikuningatar

Itä-Pakila-päivän upeina esiintyjinä olivat Juhlaprinsessan Lumikuningatar, taikuri Sami Paavola, Tanssilan tanssijat Iiris Salmenmaan johdolla, Liiku, leiki, loista Johanna Luttisen johdolla, Pakilan voimistelijoiden ”Dance”-esitys sekä Pakilan seurakunnan Vox Sonora -kuoro.

Menoa tarjosivat myös Lastenliiton temppurata, Keppari eli keppihevosharrastajat, MLL:n tarkkuusheitto, K-Supermarket Torpparinmäen tuoma pomppulinna, halikoirat ja koirakärry, hevosajelut, poniratsastus, partiolaiset sekä useat muut toimijat.

Suuren suosion saavuttanut vilttikirppis ei säikähtänyt edes tapahtumaa kohdanneesta kuurosateesta, vaan kauppaa niin herkkukojujen kuin kirpparipöytienkin äärellä käytiin koko kolmituntisen tapahtuman ajan.

Herkuista vastasivat Pakila-Seura, Pakilan nuorisotalon nuoret yhdessä ohjaajiensa kanssa sekä Lions Club Aurora poppareiden ja jäätelön kanssa. Kirppiksen lisäksi myynnissä oli hunajaa, kukkia sekä Kikapin vaatemuotia. Perhepyöräilyyn pääsi tutustumaan Liikkuvan laatikon Paulin johdolla, joka oli ottanut lasten pyörien lisäksi laatikkopyöriä. 

Kiitos kaikille mukana olleille. Ensi vuonna taas tavataan!

Laita nyt jo kalenteriin seuraava tapahtuma, jossa Pakila-Seura on mukana: Kyläpäivä 8.9. Pakilan yläkoululla. Tarkemmasta sisällöstä ja aikataulusta tiedotetaan myöhemmin – seuraa sivujamme!

Teksti ja kuvat: Peppi Tervo-Hiltula

Ehdota vuoden pakilalaista

0

Tunnetko henkilön tai yhteisön, joka on mielestäsi toiminut esimerkillisesti Pakilan, Paloheinän, Torpparinmäen tai Tuomarinkylän alueen asioiden edistämiseksi? Kenties olet kiinnittänyt huomioita jonkin henkilön, yhteisön tai yrityksen toimintaan alueemme hyväksi tai havainnut jokin yksittäisen merkittävän teon kotiseutumme asioiden edistämiseksi? Jos olet, anna se ilmi! 

Pakila-Seura nimeää vuoden pakilalaiseksi alueella asuvan tai asuneen henkilön tai yhteisön, joka on aktiivisella tavalla vaikuttanut kotialueen kehitykseen, toiminut alueen asioiden edistäjänä tai ansioitunut yhteistyön edistäjänä. Pakila-Seura nimeää vuoden pakilalaisen pääsääntöisesti kerran vuodessa. Vuoden pakilalaisiksi on valittu mm. muusikko Seppo Hovi, kirjailija Kari Hotakainen, taitelija Paul Envalds, Pakilan Voimistelijoiden puheenjohtaja Kerttu Valve ja viime vuonna erityisesti alueen musiikillisten tapahtumien järjestäjänä kunnostautunut Hannele Soljander-Halme.

Vuoden pakilalaisesta päättää Pakila-Seuran hallitus. Ehdotuksia voivat tehdä niin yhdistykset, yritykset kuin yksityishenkilötkin. Kirjalliset vapaamuotoiset Pakila-Seuran hallitukselle osoitetut ehdotukset (ketä ehdotetaan ja millä perusteella) voi lähettää sähköpostitse osoitteella pakilaseura@gmail.com.  Ehdotukset tulee tehdä viimeistään 15.8.2019.

Vuoden pakilalaiselle luovutetaan kiertopalkinto, pronssimalja, joka on ollut Pakila-Seuran hallussa vuodesta 1987. Lisäksi vuoden pakilalainen saa kunniakirjan ja muistoesineen. Palkintoja paljon tärkeämpää on kuitenkin myönteinen huomion kiinnittäminen asuinalueemme asioiden edistämiseen. d0 List Table