Sähköä tuottavia aurinkopaneeleita hankitaan yhä enemmän Pakilaan, Oulunkylään ja Pirkkolaan. Eniten talojen katoille asennetaan 3-5 Wp:n paneelijärjestelmiä. Helsingissä aurinkoenergiaa itse tuottavien talouksien määrä kaksinkertaistui vuoden 2017 aikana ja vauhdin uskotaan vain kiihtyvän.
Pientalon keskimääräisen kokoluokan aurinkovoimalat maksavat noin 6 000 – 11 000 euroa. Investoinnin kuoletusaika on 10-15 vuotta. Katolla asennetun aurinkovoimalan on todettu nostavan kiinteistön arvoa jopa investointihintaa enemmän. Siksi se ei ole vain trenditietoinen valinta. ”Aurinkovoimalan hankkija käyttää yleensä itse kaiken paneeleiden tuottaman sähkön eli sähköä ei myydä ulos”, sanoo Helen Oy:ssa uusien energiaratkaisujen myynnistä vastaava Timo Huolman.
Pakilan Kiinteistönomistajat ja Pakila-Seura järjestivät 20.3. Pakilan yläasteen auditoriossa asukastilaisuuden, jonka aiheena oli ”Kaukolämpö ja aurinko pientalon energialähteenä”. Paikalle saapui reilut 50 kuulijaa ja keskustelu oli vilkasta.
Kiinnostus aurinkoenergiaan on kovassa kasvussa. Helen on tarjonnut muutaman vuoden ajan helsinkiläisille vuokrattaviksi Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimaloista yksittäisiä aurinkopaneeleja ja kaikki paneelit on saatu vuokrattua. Heleniltä myönnetään, että yhden aurinkopaneelin vuokraaminen on toki vain symbolinen ele uusiutuvan energian puolesta. Paneelin kuukausivuokra on 4,40 euroa. ”Tulemme tarjoamaan lisääkin vuokrattavia yksittäispaneeleja niille, joita aurinkovoima kiinnostaa, mutta jotka eivät halua hankkia sitä omaan kiinteistöönsä”, Huolman sanoo.
Pientaloissa aurinkovoimaloiden asennuksissa on jo sellainen vauhti, että Helen on joutunut siirtymään verkkokauppaan. Kun Helen aiemmin kävi paikan päällä jokaisessa kiinteistössä tarkistamassa aurinkopaneelien sijoittamisen, niin nyt tarjous tehdään kyselyn perusteella.
”Avaimet käteen toimitus”
Helen tarjoaa aurinkovoimalaa asiakkailleen ”avaimet käteen -periaatteella”. Paketti sisältää paneelit, invertterin, telineet, asennustarvikkeet ja itse asennustyön. ”Voimala asennetaan yleensä päivässä tai enintään kahdessa”, Huolman sanoo.
Jotkut hankkivat aurinkovoimalan yhteyteen myös sähkövaraston. Se on noin 10 000 euroa maksava ison pakastekaapin kokoinen sähköakku, johon paneelien keräämää sähkö voidaan varastoida. Ilman akkua päivittäin kerätty sähkö on käytettävä seuraavan yön aikana.
Aurinkovoimalat ovat Huolmanin mukaan toimineet erittäin luotettavasti. Paneelin hän tietää rikkoutuneen vain kerran ja senkin aiheutti paneelin päälle lentänyt kivi. Inverttereissä on ollut jonkin verran pikkuvikoja. ”Esimerkiksi lumi ei niitä haittaa eikä sitä kannata poistaa niiden päältä. Ihan sydäntalvella niiden sähköntuotto on jonkin aikaa sitä paitsi nollatasoa. Muutenhan Etelä-Suomessa auringosta saa energiaa yhtä paljon kuin Saksassa”, hän sanoo.
Kaukolämpö vihertyy
Helsingin kaukolämmöstä reilut puolet tuotetaan yhä kivihiilellä. Helen on kuitenkin vähentämässä sen osuutta ja Hanasaaren voimalan poistuessa käytöstä vuonna 2024 kivihiilen osuus putoaa jo 40 prosenttiin.
Helenin osastopäällikkö Tuomas Ojanperä sanoo, että Helenin pientalossa asuva keskiarvoasiakas maksaa kaukolämmöstään tällä hetkellä hieman reilut 2 000 euroa vuodessa. ”Helsingin kaukolämpö on yksi Suomen edullisimmista”, hän vakuuttaa.
Helen on lisäämässä pellettien osuutta kaukolämmön tuotannossa. Kun Ojanperältä kysyttiin, käyttääkö Helen kotimaista pellettiä, niin vastaus oli, että kotimainen ei riitä Helsingin kokoiselle käyttäjälle. ”Ennen Salmisaaren pellettikattilaa käytimme jo kolmanneksen koko Suomen pellettituotannosta ja sen jälkeen jo puolet. Jatkossa tarvitaan myös tuontipellettejä”, hän sanoo.
Helen aikoo rakentaa Mustikkamaalle kolmeen vanhaan öljyluolaan jättimäiset kuumavesilämpövarastot vuoteen 2021 mennessä. Investointi maksaa 15 miljoonaa euroa.
Lämmönvaihtimien ikä ja korjaustarve kiinnosti pakilalaisia illan tilaisuudessa. Ojanperän mukaan lämminvaihtimen keski-ikä on 25 vuotta. Helen tarjoaa apuaan lämmönvaihtimien uusimisessa ja on valmis tarkistamaan jopa urakkatarjousten laskelmat asiakkaan puolesta.
Teksti ja kuva: Esko Lukkari