Pakila-Seura

Nykyisen Pakilantien varrella vain ani harva rakennus muistuttaa menneistä vuosikymmenistä eikä monikaan tiellä kulkija tunne tien historiaa. Kurkistetaanpa hieman menneisyyden verhon taakse.

Pakilantie oli alkuperäiseltä nimeltään Lepolantie. Nimensä Lepolantie oli saanut noin sata vuotta sitten ensimmäisen Pakinkylään perustetun asunto-osuuskunnan mukaan. Pakilantien nimi otettiin käyttöön alueen muuttuessa virallisesti Pakilaksi 1946, jolloin alue liitettiin Helsingin kaupunkiin. Tällöin nimi Lepolantie annettiin nykyiselle Lepolantielle, joka oli siihen asti ollut Puistotie. Postikortti vuodelta 1939 kertoo, että Pakila oli kuitenkin aluenimenä ja jakeluosoitteena käytössä jo ennen nimen virallistamista. 

Yrittäjä Seppo Sievän, 66, juuret ovat syvällä Pakilan historiassa. Sievän isoisä Gabriel Sievä osti maata Pakilasta Välitalontien Tuusulantien puoleisesta päästä jo vuonna 1905. Seuraavana vuonna Gabriel rakensi 10.000 m² tontille talon perheelleen. Aluksi talossa oli vain keittiö ja kamari. Kuten siihen aikaan oli tapana, taloa laajennettiin perheen kasvaessa. Ilmeikäs talo on rakennettu Gabriel Sievän omaan arkkitehtuuriin perustuen. Nykyisen laajuutensa, kymmenisen huonetta, talo sai 1935. Sievän perhe on vuosikymmenien varrella asunut talossa monenlaisissa kokoonpanoissa, ja talon sisätiloja on muuttuneiden tarpeiden mukaan moneen kertaan remontoitu ja järjestelty uudelleen. Nykyisin suuressa talossa asuvat Seppo Sievä, hänen vaimonsa Tuula sekä Sepon sisar Sirpa. Kaunis ja hyvin hoidettu mäellä seisova mansardikattoinen talo kuuluu vanhimpiin Pakilassa säilyneisiin rakennuksiin. Talo on enemmänkin komea kuin sievä.   

Itä-Pakilassa Pakin talon naapurissa sijaitseva Toivolan oppilaskoti on nykyisin suurin Helsingin lastenkodeista. Toivolassa on 10 osastoa, joissa on 65 paikkaa sijaishuoltoa tarvitseville lapsille. Toivolassa toimii myös nykyaikainen erityiskoulu.

Toivolan koulukoti perustettiin 1922 kansalaissodan orvoille. Toivolan mäellä ja rinteillä oli useita kauniita vanhoja huviloita ja puutaloja. Toivolan aluetta kiersivät aidat Etupellontien ja Solakalliontien puolelta. Maisema oli avointa peltoa. Toivolan pehtoori perheineen asui Pakin talossa, jonka päädyssä oli suutarin verstas. Toivola oli 1930-1950-luvuilla omavarainen yhteisö. Toivolan laidunta ja peltoja oli Länsi-Pakilassa asti. Pakin talon vaaleassa tuvassa asuneen pehtoorin lisäksi palveluksessa oli karjakko ja useita maatyöntekijöitä huolehtimassa karjasta ja hevosista. Tummassa tuvassa työskennelleen suutarin lisäksi oli oma puuseppä ja ompelija. 

13-vuotias Eino Valkeinen tuli Toivolaan alkutalvesta 1945.

Pakila eli Pakinkylä oli Helsingin perustamisen aikoihin yksi Helsingin pitäjän kylistä. Isossajaossa 1700-luvulla merkittiin kylään neljä maakirjataloa: Erikas, Murmästars, Landtmätars ja Prästbacka. Näistä muodostettiin myöhemmin kolme uutta tilaa: Björkbacka, Nystyga ja Mellangård. Ensimmäiset maanosittamiset esikaupunkiasutusta varten tapahtuivat vuosina 1906-1908, jolloin tilat Mellangård, Prästbacka ja Landtmätars palstoitettiin.