Pakilan historia

Pakilan – aiemmin Pakinkylän tai Baggbölen – nimi esiintyy ensimmäisen kerran historiankirjoissa vuonna 1417 annetussa tuomiossa. 1700- ja 1800-luvuilla Pakinkylä oli pieni kylä, jonka pääelinkeinona olivat...

Pakila-Seuran ja Paloheinän kirjaston yhteistyönä syntyneen Pakilan, Paloheinän, Torpparinmäen ja Tuomarinkylän historiaa esittelevän valokuvanäyttelyn avajaisia vietettiin noin 30 kutsuvieraan voimin Paloheinän kirjastossa tiistaina 3.12....

Yksi kotiseututoiminnan tehtävistä on alueen historian ja kulttuuriperinnön vaaliminen, näin myös kaupunginosayhdistyksissä. Pakila-Seura käynnistää yhteistyössä Paloheinän kirjaston kanssa vanhojen valokuvien keräyksen toimialueeltamme eli Pakilasta, Paloheinästä, Torpparinmäestä ja Tuomarinkylästä. ...

Pakin talon sijainti (Etupellontie 2) Pakin talo Helsingin Itä-Pakilassa on 1700-luvulta peräisin oleva hirsinen maalaistalo, joka on kunnostettu 1800-luvun asuunsa. Talo on Helsingin vanhimpia alkuperäisellä...

Nykyisen Pakilantien varrella vain ani harva rakennus muistuttaa menneistä vuosikymmenistä eikä monikaan tiellä kulkija tunne tien historiaa. Kurkistetaanpa hieman menneisyyden verhon taakse.

Pakilantie oli alkuperäiseltä nimeltään Lepolantie. Nimensä Lepolantie oli saanut noin sata vuotta sitten ensimmäisen Pakinkylään perustetun asunto-osuuskunnan mukaan. Pakilantien nimi otettiin käyttöön alueen muuttuessa virallisesti Pakilaksi 1946, jolloin alue liitettiin Helsingin kaupunkiin. Tällöin nimi Lepolantie annettiin nykyiselle Lepolantielle, joka oli siihen asti ollut Puistotie. Postikortti vuodelta 1939 kertoo, että Pakila oli kuitenkin aluenimenä ja jakeluosoitteena käytössä jo ennen nimen virallistamista. 

Länsi-Pakilan Jakokunnantiellä, Kehä I:n ja Tuusulantien risteyksen tuntumassa, on kadun varressa melko vaatimaton kyltti Tilaus Oy.  Ohikulkija kenties miettii mielessään, mitähän tilauksia yritys toimittaa – nimi kun ei kerro oikein mitään. Harmaa arkisen näköinen teollisuusrakennus sijaitsee liittymien kainalossa, hieman piilossa ja ikään kuin omassa rauhassaan. Taustalta kuuluu vaimeana työn ääniä. Käydäänpä peremmälle. 

Pakila-Seuran logo on ollut yhdistyksen tunnuskuviona käytössä yli neljännesvuosisadan ja tullut jäsenille tuttuakin tutummaksi. Monet muutkin tunnistavat merkin ja osaavat yhdistää sen Pakila-Seuran toimintaan. Logoa käytetään Pakila-Seuran huomionosoituksina annettavissa viireissä ja muissa lahjaesineissä ja luonnollisesti yhdistyksen viestinnässä. Mutta miten logo syntyi?

Irma Isrikin, 86, pitkä värikäs elämä kauppiaana ja kotiseutuaktiivina Pakilassa ja Paloheinässä hakee vertaistaan. Irma ja Niilo Isrikin liikeyritys Pakilantiellä oli yli 30 vuotta osa pakilalaista arkea. Irma Isrikki on nähnyt ja kokenut pakilalaisen elämänpiirin muutokset kuudella vuosikymmenellä.  Ikivireä energiapakkaus toimii ja vaikuttaa edelleen mm. Pakila-Seurassa, omakotiyhdistyksessä ja Kaupan naiset ry:ssä.

 

Isrikin kauppa toimi Pakilantiella vuosina 1954-1989.

Kerromme Irma Isrikin elämäntarinan, joka liittyy vahvasti kaupunginosamme historiaan.

Itä-Pakilassa Pakin talon naapurissa sijaitseva Toivolan oppilaskoti on nykyisin suurin Helsingin lastenkodeista. Toivolassa on 10 osastoa, joissa on 65 paikkaa sijaishuoltoa tarvitseville lapsille. Toivolassa toimii myös nykyaikainen erityiskoulu.

Toivolan koulukoti perustettiin 1922 kansalaissodan orvoille. Toivolan mäellä ja rinteillä oli useita kauniita vanhoja huviloita ja puutaloja. Toivolan aluetta kiersivät aidat Etupellontien ja Solakalliontien puolelta. Maisema oli avointa peltoa. Toivolan pehtoori perheineen asui Pakin talossa, jonka päädyssä oli suutarin verstas. Toivola oli 1930-1950-luvuilla omavarainen yhteisö. Toivolan laidunta ja peltoja oli Länsi-Pakilassa asti. Pakin talon vaaleassa tuvassa asuneen pehtoorin lisäksi palveluksessa oli karjakko ja useita maatyöntekijöitä huolehtimassa karjasta ja hevosista. Tummassa tuvassa työskennelleen suutarin lisäksi oli oma puuseppä ja ompelija. 

13-vuotias Eino Valkeinen tuli Toivolaan alkutalvesta 1945.

Yrittäjä Seppo Sievän, 66, juuret ovat syvällä Pakilan historiassa. Sievän isoisä Gabriel Sievä osti maata Pakilasta Välitalontien Tuusulantien puoleisesta päästä jo vuonna 1905. Seuraavana vuonna Gabriel rakensi 10.000 m² tontille talon perheelleen. Aluksi talossa oli vain keittiö ja kamari. Kuten siihen aikaan oli tapana, taloa laajennettiin perheen kasvaessa. Ilmeikäs talo on rakennettu Gabriel Sievän omaan arkkitehtuuriin perustuen. Nykyisen laajuutensa, kymmenisen huonetta, talo sai 1935. Sievän perhe on vuosikymmenien varrella asunut talossa monenlaisissa kokoonpanoissa, ja talon sisätiloja on muuttuneiden tarpeiden mukaan moneen kertaan remontoitu ja järjestelty uudelleen. Nykyisin suuressa talossa asuvat Seppo Sievä, hänen vaimonsa Tuula sekä Sepon sisar Sirpa. Kaunis ja hyvin hoidettu mäellä seisova mansardikattoinen talo kuuluu vanhimpiin Pakilassa säilyneisiin rakennuksiin. Talo on enemmänkin komea kuin sievä.