Kanien määrä on rakennusviraston kaniseurannan mukaan viime vuosina edelleen lisääntynyt koko pääkaupunkiseudulla. Myös Pakilassa, Paloheinässä ja Torpparinmäessä kanit ovat lähes jokapäiväinen näky. Alkunsa Helsingin villikanikanta on saanut luontoon jätetyistä lemmikkikaneista. Villikani on luokiteltu riistaeläimeksi ja haitalliseksi vieraslajiksi.
Villikani vahingoittaa kasvillisuutta
Villikani laiduntaa nurmialueilla ja syö pensaita, puita ja muita istutuksia. Toisin kuin muut Suomessa esiintyvät jäniseläimet, metsäjänis ja rusakko, villikani kaivaa itselleen pesän tai majailee jonkin rakennuksen tai muun rakenteen alla.
Villikanit ovat erittäin sopeutuvaisia erilaisiin ilmasto-olosuhteisiin. Kun vihreä kasvillisuus jää lumipeitteen alle, kanit siirtyvät käyttämään puuvartista kasvillisuutta ravintonaan. Pahimmat kanien aiheuttamat kasvivahingot syntyvätkin juuri lumisena aikana.
Kaupungin toimet kanien torjumiseksi
Stara suunnittelee ja järjestää villikanikannan rajoitustoimintaa rakennusviraston hallinnoimilla julkisilla puisto- ja viheralueilla, joilla villikaneja pyydystetään elävänä pyytävillä loukuilla, ajoverkoilla, hillerin avulla sekä metsästysjousilla. Käytettävät menetelmät valitaan kohteen ja vuodenajan mukaan.
Mitään tahoa ei voi kuitenkaan pitää vastuullisena kanien aiheuttamiin syöntituhoihin tai maaperän kaivamisesta aiheutuneisiin ongelmiin. Tuhot jäävät tontin tai maa-alueen omistajan tai haltijan vastuulle.
Mitä kaupunkilainen voi tehdä?
Halvin, helpoin ja tehokkain tapa välttyä kanien aiheuttamilta ongelmilta on kasvien ja rakenteiden suojaaminen esimerkiksi metalliverkolla. Kaikki pihan arvokkaat puuvartiset kasvit kannattaa suojata, etenkin rungolliset sekä hidaskasvuiset lajit. Puiden taimet on hyvä suojata kasvilajista riippumatta. Suojan tulisi olla runsaan metrin korkuinen. Kasvit voi suojata joko yksittäin tai ryhmänä.
Koska kanit mielellään käyttävät rakennuksia ja rakenteita pesänsä suojana, suojaamalla rakennusten ja rakenteiden alustat voi estää kanien pesiytymisen pihapiiriin. Alustojen suojaamiseen sopii pienisilmäinen vahva metalliverkko, esim. minkkiverkko.
Joskus pelkkä kasvien suojaaminen ei riitä, vaan kanikantaa täytyy rajoittaa vahinkojen estämiseksi. Villikanien pyydystäminen luokitellaan lainsäädännössämme metsästämiseksi. Metsästyksen harjoittamiseen vaaditaan metsästyskortti ja maanomistajan antama metsästyslupa. Esimerkiksi siis loukun virittäminen pyyntikuntoon puutarhaan luokitellaan metsästämiseksi. Kani käy myös ihmisravinnoksi.
Helsingin kaupungin vuokratonttien tapauksessa kiinteistövirasto on tehnyt päätöksen, jonka mukaan tontin vuokralaisella on oikeus metsästää villikaneja kiinteistövirastolta vuokraamallaan maa-alueella. Lisätietoja voi kysyä kiinteistöviraston tonttiosastolta.
Lisätietoja kanivahinkojen torjunnasta saa mm. rakennusviraston julkaisusta Kanit Helsingissä ja kanivahinkojen torjunta.
Lähde: Helsingin kaupungin rakennusvirasto