Hyvän Paimenen kirkko on yhdistelmä eri aikakausien arkkitehtuuria

602
Hyvan Paimenen alttari

Pakilassa ei ole tarjolla liiaksi nähtävyyksiä, mutta Pakilan Hyvän Paimenen kirkko on ehdottomasti sellainen. Lähellä Kehätien ja Tuusulanväylän risteystä mutta kuitenkin omassa rauhassaan seisoo Hyvän Paimenen kirkko, jonka alttariseinän ikkunarivistöstä siivilöityy kirkkosaliin valon ja varjon leikki. Kirkkoon käy vuosittain tutustumassa myös ryhmiä, joille arkkitehtuuri on kirkon varsinaista tarkoitusta tärkeämpi.

Hyvan Paimenen alttari

Kirkon historia

Pakilaan, joka oli liitetty Helsinkiin 1946, rakennettiin kirkko vuonna 1950. Pienkirkkoyhdistys oli kerännyt varoja kirkon rakentamiseksi vuosikymmenien ajan. Valtio pakkolunasti yhdistykseltä työväentalon, nykyisin nuorisotalona toimivan Lepolantien kiinteistön. Lunastuksesta saaduilla varoilla hankittiin kirkon tontti. Kirkko rakennettiin lähinnä talkootyönä, sen suunnitteli arkkitehti Yrjö A. Vaskinen. Allkuperäinen kirkko palveli seurakuntaa puoli vuosisataa.

Uusi kirkko

Vuonna 2002 valmistui vanhan kirkon laajennus. Rakennuskokonaisuus on käytännössä uusi kirkko, jonka osaksi vanha kirkkorakennus on liitetty. Kirkon laajennuksen suunnitteli erityisesti kirkkoarkkitehtina tunnettu akateemikko Juha Leiviskä. Nimen Hyvän Paimenen kirkko rakennus sai vanhassa kirkkosalissa sijainneesta ja nykyisen seurakuntasalin seinää koristavasta reliefistä. Pakilan seurakunnan alue käsittää kirkon sijaintipaikan Länsi-Pakilan lisäksi Paloheinän, Torpparinmäen ja Itä-Pakilan. Kirkon nimen valinnalla haluttiin vahvistaa myös muidenkin kuin Länsi-Pakilassa asuvien mahdollisuutta kokea kirkko omakseen.

Valosta rakennettu kirkko

Hyvän Paimenen kirkkosalin keskeinen rakennuselementti on valo. Suunnittelijan tyyli näkyy myös valaisimissa ja vertikaalissa ikkunarivistössä. Akateemikko Leiviskä itse on kuvannut alttariseinän olemusta seuraavasti: ”Valon saarna, suomalainen mäntymetsä, jossa valo siivilöityy puiden lomitse”.

Entisestä kirkkosalista tuli seurakuntasali. Kirkon yhteydessä toimii myös lastenkappeli. Ikkunarivistöstä hentoa väriä ja spektrien heijastamaa väriloistoa kirkkosaliin heittää taidemaalari Markku Pääkkösen alttaritaideteos Gabrielin siipi. Kirkon entisen pääoven yläpuolella oleva reliefi Sinapinsiemen on kuvanveistäjä Taisto Martiskaisen käsialaa. Seurakuntasalin, niin kutsutun Paimensalin, seinällä olevan vanhan kirkon alttarilta periytyneen Hyvä paimen -reliefin on tehnyt kuvanveistäjä Yrjö Rosola. Kirkon alttaritekstiilit ja hopeakudoksisen taideteoksen lastenkappeliin on tehnyt tekstiilitaiteilija Agneta Hobin. Kirkkorakennuksessa on myös taidemaalari Juri Saarikosken maalauksia.

Ranskalaistyyliset Andreas Silbermann -urut on rakentanut urkurakentamo Martti Porthan vuonna 2003. Vanhat urkurakentamo Veikko Virtasen rakentamat urut on sijoitettu Paimensaliin. Säveltäjä Tuomo Teirilän toteuttamat kellosävelmät kirkon seitsemälle kellolle vaihtelevat kirkkovuoden mukaan.

Juhlat kirkolla

Kastejuhlan, häiden tai hautajaisten järjestäminen Hyvän Paimenen kirkon tiloissa on maksutonta. Kirkkosalissa on 350 istumapaikkaa. Jos siihen liitetään seurakuntasali, istumapaikkoja on 550. Pöytäpaikkoja seurakuntasalissa on 120. Keittiö ja 120 hengen ruoka- ja kahviastiasto ovat juhlan järjestäjän käytettävissä.

Voit tutustua Hyvän Paimenen kirkkoon panoraamakävelyllä.