Vehreän Pakilamme hyvin hoidetuilla pihoilla voi nähdä monenlaisia viherpeukaloiden taidonnäytteitä. Pakilan itäiseltä rajalta löytyy kuitenkin Pakilan yleisilmeestä poikkeava idyllinen kesäkyläalue, jonka miniatyyrimökkien asukkaat ovat kirjaimellisesti luoneet puutarhaunelmansa todeksi. Huolella vaalituilla palstoilla voi ihailla vertaansa vailla olevaa kukkien väriloistoa ja bongata kasviharvinaisuuksia. Alueen kujilla kulkiessaan voi kauneuden lisäksi aistia ainutlaatuista yhteisöllisyyden tunnelmaa.
Suomen suurin siirtolapuutarha
Helsinkiin perustettiin ensimmäiset
siirtolapuutarhat jo 1920-luvulla. Pakilan siirtolapuutarha on perustettu 1948.
Palstoja on yhteensä 320. Suurin osa tonteista on kooltaan 400 neliötä. Pakilan
siirtolapuutarha on koko maan suurin. Tontit omistaa Helsingin kaupunki, joka
on tehnyt vuokrasopimuksen omistamansa maa-alueen käytöstä Pakilan
siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa vuoteen 2026 asti.
Pakilan siirtolapuutarhayhdistys tekee edelleen vuokrasopimukset
yksityishenkilöiden kanssa. Ehtona on helsinkiläisyys. Kullakin vuokralaisella
on oikeus vain yhteen palstaan. Vuokralaisen on itse asutettava mökki, sitä ei
saa vuokrata eteenpäin. Vakinaisena asuntona mökkiä ei saa käyttää. Mökin voi
antaa perinnöksi ja vuokraoikeuden siirtää, edellyttäen, että perijä on
helsinkiläinen.
Alkuperäisen Pakilan siirtolapuutarhan viereen, Pakilan rantatien toiselle puolelle, rakennettiin 1977 toinen mökkialue, Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha. Uuden alueen 113 palstaa muodostavat itsenäisen yhdistyksen, mutta yhteistyö alueiden välillä on tiivistä.
Aidot mökkiolosuhteet
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on laatinut siirtolapuutarhoille mökkien tyyppikuvat ja rakennusohjeet. Mökin ulkopinnan väri on valittava hyväksytystä värikartasta. Mökin pinta-ala voi enimmillään olla 33 m2. Mökin ullakolla voi lisäksi olla matalaa nukkumatilaa. Tontille saa mökin lisäksi rakentaa varaston sekä grillikatoksen tai huoltokatoksen ja kasvihuoneen.
Pakilan mökit on rakennettu sotien jälkeen, jolloin oli pula kaikista rakennustarvikkeista. Mökkien uudistustöissä onkin tullut vastaan mitä erikoisimpia rakennusmateriaaleja, kuten hedelmälaatikoita. Nykyisin mökeillä näkee myös modernia rakennustekniikkaa ja -ratkaisuja, monilla on esim. ilmalämpöpumppu. Kaikki rakennus- ja korjaustyöt käsitellään rakennustoimikunnassa, joka pitää kirjaa alueen rakennuksista ja valvoo niiden kunnossapitoa. Rakennusluvan antaa siirtolapuutarhayhdistyksen hallitus.
Helsingin kaupungin vesijohto on vedetty tonttien rajalle, mistä tontin haltija saa sen halutessaan vetää sisälle asti. Vesijohto kytketään päälle säiden lämmettyä keväällä ja suljetaan syyskuun lopulla. Kasteluvesi nostetaan erikseen Vantaan joesta. Jätehuolto on järjestetty, mutta viemäriä ei alueella ole. Sähköverkko alueella on ollut alusta asti. Yhteisinä tiloina mökkiläisten käytössä ovat Vantaan joen rannassa sijaitseva sauna sekä kerhotalo, jossa on juhlatila ja kirjasto. Postia alueella ei jaeta, mutta sanomalehti tulee moniin somiin postilaatikoihin tonttien porteilla. Lähin kauppa on Yhdyskunnantien K-market.
Mökeillä saa oleskella läpi talven, mutta
mitään palveluita ei silloin ole saatavana eikä esim. teitä aurata. Siitä
huolimatta joillain perheillä on tapana esim. viettää joulua mökillä.
Puutarhaunelmia
Pakilan siirtolapuutarhan puutarhasuunnitelmat on ovat maineikkaan Elisabeth Kochin käsialaa. Alkuperäinen suunnitelma ei sido omistajaa, mutta ostaja sitoutuu noudattamaan kasvillisuuden hoitoon liittyviä kaupungin määräyksiä, mm. huolehtimaan pensaiden säännöllisestä leikkaamisesta ja aidan vieruksen rikkaruohojen kitkemisestä. Rakennusten lisäksi siirtolapuutarhayhdistys valvoo myös pihoja ja puutarhoja.
Siirtolapuutarhoihin hakeutuu monenlaisia ihmisiä, mutta kaikkia yhdistävänä tekijänä on kiinnostus puutarhaan ja pihalla puuhailuun. Lähes kaikilla pihoilla näkee alkuperäisen suunnitelman mukaisia omenapuita ja marjapensaita. Myös muita hyötykasveja viljellään ahkerasti, niin avomaalla kuin kasvihuoneissa. Kukkaloistoa voi ihailla läpi kesän. Joillain pihoilla on erikoistuttu ruusuihin, toisilla pioneihin tai kärhöihin. Kasviharvinaisuuksia hellitään, puutarhaneuvoja vaihdetaan eikä ”kilpavarustelua” ainakaan myönnetä.
Suosittu kesänviettotapa
Kesän vietto siirtolapuutarhamökillä on
hyvin suosittua. Kun joku päättää luopua mökistään, ostajaehdokkaita löytyy jo
valmiina mökkiläisten verkostoista. Niinpä mökit harvoin päätyvät julkiseen
myyntiin. Mökin hintaan vaikuttaa eniten mökin kunto ja varustelu. Tätä nykyä
Pakilan siirtolapuutarhan mökkien hinnat liikkuvat 50.000 euron molemmin puolin. Investoinnin
lisäksi tulevat hoitokulut, jotka muodostuvat tontin vuokrasta (nykyisin 500-800
e/v) ja ns. ryhmämaksusta (nykyisin 350 e/v), jolla katetaan yhteiset palvelut, kuten vesijohto,
jätehuolto, yhteisten alueiden ja rakennusten hoito sekä hallinto.
Mökit ovat pieniä ja useimmat kauniita kuin karamellit. Olosuhteet eivät ole
hulppeat, mutta sitäkin kodikkaammat. Monet viettävät mökissä koko kesän.
Kiistattomana etuna on, että sadekauden alkaessa tai kun muuten vain alkaa
kyllästyttää, on mahdollisuus päästä tuossa tuokiossa kaupungille.
Aktiivinen kyläyhteisö
Pakilan siirtolapuutarhayhdistys toimii vireästi, huolehtien yhteisten alueiden ja rakennusten kunnossapidosta sekä palveluiden tarjonnasta, mm. kesäkahvilasta ja kirjastosta, josta voi lainata lomalukemista tai jossa voi poiketa lukemassa aikakauslehtiä. Kerhotalolla järjestetään yhdistyksen yhteiset tilaisuudet, kuten viralliset kokoukset, juhannusjuhlat, liikuntatapahtumat jne. Tänä vuonna tarjolla on mm. joogaa ja karaokea. Kerhotaloa voi myös vuokrata perhejuhliin yms.
Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtajana toimii ensimmäistä kauttaan Kalevi Lehikoinen, jolla on ollut mökki alueella 27 vuotta. Hallitukseen kuuluu kahdeksan jäsentä, joista suurimmalla osalla on ollut mökki alueella pitkään. Käytännön toiminta jakautuu toimikuntiin, joita ovat mm. urheilu-, sauna-, tiedotus- ja kahvilatoimikunta.
Lehikoinen kertoo, että Pakilan mökeillä vuokralaisten keski-ikä on melko korkea. Lapsiperheitä alueella on vain noin 20-30. Tyypillinen mökin ostaja on eläkeikää lähestyvä pariskunta. Mökkien haltijoina myös yksin eläviä naisia, joita naapurit auttelevat tarvittaessa. Mökkiläiset edustavat laajasti eri ammattialoja. Suurin osa asuu vakinaisesti kerrostalossa, mutta joukkoon mahtuu myös rivi- ja omakotiasujia.
Yhteisöllisyyden tunne alueella on vahva ja naapurisopu on säilynyt pääosin hyvänä. – Täällä tutustuu ihmisiin ja pääsee halutessaan helposti mukaan yhteisön toimintaan, mutta saa toisaalta niin toivoessaan olla omassa rauhassaan, kiittelee Kalevi Lehikoinen.
Kesäkahvila kerhotalolla
Vaikka et havittelisikaan itsellesi siirtolapuutarhamökkiä, tee ihmeessä kesäinen kävelyretki Pakilan siirtolapuutarhaan ja tutustu kotikaupunginosamme tähänkin antiin. Erinomainen taukopaikka on kerhotalon kesäkahvila, joka on elokuun puoliväliin asti auki sunnuntaisin klo 10-14. Kerhotalon osoite on Vaahterapolku 2. tä e