Kesämökillä Pakilassa

514
portti.jpg
portti.jpg

portti.jpg
Pakila on vehreä puutarhakaupunginosa, jonka hyvin hoidetuilla pihoilla voi nähdä monenlaisia viherpeukaloiden taidonnäytteitä. Pakilan itäiseltä rajalta löytyy kuitenkin Pakilan yleisilmeestä poikkeava idyllinen kesäkyläalue, jonka miniatyyrimökkien asukkaat ovat kirjaimellisesti luoneet puutarhaunelmansa todeksi. Huolella vaalituilla pikkupihoilla voi ihailla vertaansa vailla olevaa kukkien väriloistoa ja bongata kasviharvinaisuuksia. Alueen kujilla kulkiessaan voi kauneuden lisäksi aistia ainutlaatuista yhteisöllisyyden tunnelmaa.  

Helsingin suurin siirtolapuutarha    

Helsinkiin perustettiin ensimmäiset siirtolapuutarhat jo 1920-luvulla. Pakilan siirtolapuutarha on perustettu 1948 ja se on Helsingin kaupungin yhdeksästä siirtolapuutarhasta suurin. Palstoja on yhteensä 320. Suurin osa tonteista on kooltaan 400 neliötä, noin 20 tonttia alueen pohjoislaidalla ovat pinta-alaltaan 850 neliötä. Tontit omistaa Helsingin kaupunki, joka on tehnyt vuokra-sopimuksen omistamansa maa-alueen käytöstä Pakilan siirtolapuutarha-yhdistyksen kanssa. Vuokrasopimuksen edellytyksenä on, että yhdistys vastaa siitä, että alueen vuokralaiset noudattavat kaupungin antamia ohjeita ja määräyksiä, jotta puutarhan ulkonäkö pysyy kaupungin arkkitehtien suunnitelmien mukaisena.  

Pakilan siirtolapuutarhayhdistys tekee edelleen vuokrasopimukset yksityishenkilöiden kanssa. Ehtona on helsinkiläisyys. Kullakin vuokralaisella on oikeus vain yhteen palstaan. Vuokralaisen on itse asutettava mökki, sitä ei saa vuokrata eteenpäin, mutta vakinaisena asuntona mökkiä ei voi käyttää. Mökin voi antaa perinnöksi ja vuokraoikeuden siirtää, edellyttäen, että perijä on helsinkiläinen.

Aidot mökkiolosuhteet

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on tehnyt mm. Pakilan siirtolapuutarhaa varten mökkien tyyppikuvat ja rakennusohjeet. Mökkien pinta-ala voi enimmillään olla 33 m2.  Mökin ullakolla on lisäksi matalaa nukkumatilaa. Tontille on mahdollista rakentaa myös varastoja, vajoja ja leikkimökkejä. Kaikki rakennus- ja korjaustyöt tulee hyväksyttää rakennustoimikunnalla, joka pitää kirjaa alueen rakennuksista ja valvoo niiden kunnossapitoa. 

Helsingin kaupungin vesijohto on vedetty tonttien rajalle, mistä tontin haltija saa sen halutessaan vetää sisälle asti. Vesijohto kytketään päälle säiden lämmettyä keväällä ja suljetaan syyskuun lopulla. Kasteluvesi nostetaan erikseen Vantaan joesta. Jätehuolto on järjestetty, mutta viemäriä ei alueella ole. Alueen sähköt uudistettiin 2003. Yhteisinä tiloina mökkiläisten käytössä on sauna ja kerhotalo, jossa toimii mm. kahvila ja kirjasto. Postin jakelu alueella lopetettiin pari vuotta sitten, mutta Helsingin Sanomat jaetaan moniin somiin postilaatikoihin tonttien porteilla. Kauppaa tai kioskia alueella ei ole, mutta kesäkuukausina myymäläauto pysähtyy alueen pääportilla jokaisena arkipäivänä. Mökeillä oleskelu ei ole kielletty talvisaikaan, mutta mitään palveluita ei silloin ole saatava eikä esim. teitä aurata.

Pakilan mökit on rakennettu sotien jälkeen, jolloin oli pula kaikista rakennustarvikkeista. Mökkien uudistustöissä onkin tullut vastaan mitä erikoisimpia rakennusmateriaaleja, kuten hedelmälaatikoita.

Aktiivinen kyläyhteisö

Pakilan siirtolapuutarhayhdistys toimii vireästi, huolehtien yhteisten alueiden ja rakennusten kunnossapidosta sekä palveluiden tarjonnasta. Yhdistys pitää kesäsunnuntaisin kesäkahvilaa kerhotalolla. Talossa on yhdistyksen toimesta myös kirjasto, josta voi lainata lomalukemista tai jossa voi poiketa lukemassa päivän lehdet. Kerhotalolla järjestetään yhdistyksen yhteiset tilaisuudet, kuten viralliset kokoukset, juhannusjuhlat, liikuntatapahtumat jne.  Tänä kesänä järjestetään säännöllisesti mm. tanssiharjoituksia ja petankki-iltoja.

marteva.jpgPakilan siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtajana toimii ensimmäistä kauttaan Seija Marteva, jolla on ollut mökki alueella jo 20 vuotta. Hän kertoo, että Pakilan mökeillä on meneillään sukupolvenvaihdos. Vanhimmat vuokralaiset, jotka olivat rakentamassa mökkejä 1940- ja 1950-lukujen taitteessa, ovat jo kahdeksankymppisiä ja luopumassa mökeistään. Vuokralaisten keski-ikä on melko korkea, ja alueella iloitaankin kovasti siitä, että uusien vuokralaisten joukossa on lapsiperheitä. Lapset on toivotettu lämpimästi tervetulleiksi ja heitä varten on mm. rakennettu uusi leikkipaikka.  Martevan mukaan alueen yhteisöllisyyden tunne on vahva. Mukana on laajasti eri ammattialojen edustajia, ihmiset tuntevat toisensa etunimeltä.  Suurin osa mökkiläisistä asuu vakinaisesti kerrostaloissa, mutta joukkoon mahtuu myös rivi- ja omakotiasujia – jopa Pakilasta. Mökkien haltijoina myös eläkeikäisiä yksin eläviä naisia, joita naapurit auttelevat tarvittaessa. Naapurisopu on säilynyt hyvänä. – Täällä tutustuu ihmisiin ja pääsee halutessaan helposti mukaan yhteisön toimintaan, mutta saa toisaalta niin toivoessaan olla omassa rauhassaan, kiittelee Seija Marteva.

Suosittu kesänviettotapa

Kesän vietto siirtolapuutarhamökillä on hyvin suosittua. Kun joku päättää luopua mökistään, hän yleensä mainitsee siitä naapurilleen, joka jo viimeistään tietää ostajaehdokkaan. Niinpä mökit hyvin harvoin päätyvät julkiseen myyntiin. Mökin hintaan vaikuttaa eniten mökin kunto ja varustelu. Tänään vuonna 2010 Pakilan siirtolapuutarhan mökkien hinnat liikkuvat 45.000 euron molemmin puolin. Ostaja sitoutuu noudattamaan siirtolapuutarhan sääntöjä, pitämään tontin ja rakennuksen kunnossa ja mm. huolehtimaan säännöllisesti pensasaidan leikkauksesta. Investoinnin lisäksi tulevat hoitokulut, jotka muodostuvat tontin vuokrasta (nykyisin 500 e/v) ja ns. ryhmämaksusta (nykyisin 200 e/v), jolla katetaan yhteiset palvelut, kuten vesijohto, jätehuolto, yhteisten alueiden ja rakennusten hoito sekä hallinto. 

Mökit ovat pieniä ja useimmat kauniita kuin karamellit. Olosuhteet eivät ole hulppeat, mutta sitäkin kodikkaammat. Siirtolapuutarhoihin hakeutuu hyvin monenlaisia ihmisiä, mutta yhdistävänä tekijänä on kiinnostus puutarhaan ja pihalla puuhailuun. Monet viettävät mökissä koko kesän, mutta ehdottomana etuna on se, että sadekauden alkaessa tai kun muuten vain alkaa kyllästyttää, on mahdollisuus päästä tuossa tuokiossa kaupungille. 

Seija Martevan mielestä parasta siirtolapuutarhassa on luonto. Hyvin tärkeää ovat myös samanmieliset kanssaihmiset, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.

Laajennussuunnitelma

Pakilan siirtolapuutarhan pohjoiselle rajalle Tuomarinkylän puolelle ollaan suunnittelemassa n. 50 uutta siirtolapuutarhatonttia. Hanke liittyy Helsingin kaupungin yleiseen siirtolapuutarha-alueiden laajennushankkeeseen. Näillä näkymin nykyiset viljelypalstat jäisivät uusien mökkien alle.  Kaavoitusta suunnitellaan ensi vuodelle, mutta konkreettinen laajennus toteutunee aikaisintaan n. viiden vuoden kuluttua. Laajennus puhuttaa nykyisiä tonttien haltijoita Pakilan siirtolapuutarhassa, sillä uudet mökit vaikuttavat myös hallinnoinnin vaatimuksiin ja esim. saunan ja kerhotalon käyttöön.

Vaikka et havittelisikaan itsellesi mökkiä Pakilasta, tee ihmeessä kesäinen kävelyretki alueelle ja tutustu kotikaupunginosamme tähänkin antiin.  Lisää kuvia löydät yläpalkin kuvagalleriasta.  Lisätietoa Pakilan siirtolapuutarhasta osoitteessa www.siirtolapuutarhat.net./pakila.

Teksti ja kuvat: Erja Vuorio
Kirjoitus perustuu Seija Martevan haastatteluun 27.6.2010