Julkaisimme Pakila-Seuran Instagram-sivuilla 10 päivän aikana kotialueeltamme (Pakila, Paloheinä, Tuomarinkylä) 10 kuvaa, joiden avulla voi testata ja kasvattaa kotiseututuntemustaan. Mitään kilpailua emme julistaneet eikä palkintoja ole jaossa. Iloitsemme saamastamme palautteesta ja kuvien herättämästä positiivisesta huomiosta.
Nyt kuvakisa on päättynyt. Tässä otosten julkaisupaikat ja taustatiedot.
Kuva 1. Kuvan Tonttula-niminen huvila Pakilan ja naapurikaupunginosan Maunulan rajakadulla, osoitteessa Papinmäentie 31, on valmistunut 1910 Suomen Teosofisen seuran päämajaksi. Sen rakennutti Pekka Ervast, joka toimi seuran johtajana ja asui itse talossa. Pakinkylän huvilat olivat yleensä käytössä vain kesäisin, mutta oli teosofi Ervast asui Pakinkylässä ympäri vuoden.
Alkutien länsipäähän syntyi pieni teosofien yhdyskunta, jota alettiin kutsua Tuonenkyläksi. Teosofinen liike kuitenkin luopui vuonna 1924 Tuonenkylän alueesta, myös Tonttulasta. Talon osti professori, kielitieteilijä Lauri Kettunen. Tonttulan rakennus pääsi ajan myötä varsin huonoon kuntoon, ja Kettuset myivät sen teosofiselle Ruusu-Risti-yhdistykselle 1970-luvun alussa.
Nykyisin rakennus toimii päiväkoti Pikku-Marjatta. Perimätiedon mukaan rakennus olisi Lars Sonckin piirtämä.
Kuva 2. Kuvan siirtolapuutarhamökki sijaitsee Pakilan siirtolapuutarhassa Itä-Pakilassa Kuusipolun varrella. Pakilan siirtolapuutarhan pääsisäänkäynti on osoitteessa Pakilan rantatie 2.
Helsinkiin perustettiin ensimmäiset siirtolapuutarhat jo 1920-luvulla. Pakilan siirtolapuutarha on perustettu 1948. Palstoja on yhteensä 320. Suurin osa tonteista on kooltaan 400 neliötä. Pakilan siirtolapuutarha on Suomen suurin. Tontit omistaa Helsingin kaupunki, joka on tehnyt vuokrasopimuksen omistamansa maa-alueen käytöstä Pakilan siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa. Yhdistys vuokraa tontit edelleen yksityishenkilöille. Ehtona on helsinkiläisyys. Vuokralaisella on oikeus vain yhteen palstaan ja hänen on itse asutettava mökki, sitä ei saa vuokrata eteenpäin. Vakinaisena asuntona mökkiä ei saa käyttää. Mökin voi antaa perinnöksi ja vuokraoikeuden siirtää, edellyttäen, että perijä on helsinkiläinen.
Alkuperäisen Pakilan siirtolapuutarhan viereen, Pakilan rantatien toiselle puolelle, rakennettiin 1977 toinen mökkialue, Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha. Uuden alueen 113 palstaa muodostavat itsenäisen yhdistyksen, mutta yhteistyö alueiden välillä on tiivistä.
Kuva 3. Tässä rakennuksessa kokoontuu harrastuksiensa parissa pakilalaisia jo kolmannessa tai ehkäpä neljännessäkin polvessa. Kuvassa on Pakilan Partiomaja osoitteessa Palosuontie 4. Maja toimii Vuorenhaltiat-lippukunnan kokouspaikkana. Vuorenhaltiat on perustettu 1977, jolloin kaksi pakilalaista lippukuntaa, Haltiavuoren tytöt ja Pakilan kotkanpojat yhdistyivät yhdeksi lippukunnaksi.
Partiomaja rakennettiin perustetun vanhempainyhdistyksen tuella ja monilla talkoilla. Maja vihittiin käyttöön huhtikuussa 1958 eli on palvellut pakilalaisia jo 65 vuotta. Vuonna 1969 majalla vieraili partioliikkeen perustajan Baden-Powellin tytär Betty Clay. Samana vuonna majaa kohtasi ikävä tulipalo, jota epäiltiin tuhopoltoksi. Lue lisää partiomajan historiasta: Pakilan Partiomaja – Vuorenhaltiat
Kuva 4. Kuvassa on Tuomarinkylän kartanon huvimaja nähtynä Vantaanjoen suunnalta. Rakennus sijaitsee kartanon päärakennuksen kaakkoispuolisessa Weckströmin puistossa. Huvimaja on rakennettu 1960-luvun alussa käyttäen kartanon päärakennuksesta puretun, siihen 1800-luvulla rakennetun lasikuistin ikkunoita majan seinien yläosina.
Paikannimenä Tuomarinkylä mainitaan historiankirjoissa ensimmäisen kerran 1417. Kartanon päärakennus rakennettiin kivestä 1790-luvulla kustavilaiseen tyyliin sotakamreeri Johannes Weckströmin toimesta. Kartanoon kuuluu tuolta ajalta periytyvä ruutupuutarha sekä puisto 1800-luvun alusta.
Weckströmin suvulta kartano siirtyi venäläiselle Kavaleff-kauppiassuvulle vuonna 1845. Helsingin kaupunki osti kartanon 1917. Kartanon päärakennus toimi Helsingin kaupunginmuseon näyttelytilana 1962-2013. Lisätietoa Tuomarinkylän kartanon historiasta: Tuomarinkylän kartanon historia – Vihreät sylit (vihreatsylit.fi)
Kuva 5. Kuvan liikerakennus sijaitsi osoitteessa Pakilantie 85. Talo valmistui 1954. Siinä toimivat kauppias Irma Isrikin maito-, liha- ja siirtomaatavarakauppa sekä tekstiili-kemikalio aina vuoteen 1989 asti. Vuonna 2020 tontille valmistui asuinkerrostalo.
Irma Isrikin tarinan voit lukea täältä: Yli 60 vuotta toimintaa aktiivisena pakilalaisena – Pakila (kaupunginosat.fi)
Kuva 6. Kuvan rakennus osoitteessa Repovuorentie 12 valmistui Pakilan seurakunnan seurakuntakodiksi 1963. Rakennuksen virallinen nimi muutettiin Paloheinän kirkoksi 1971.
Nimestään huolimatta rakennus ei ollut kirkkolain määritelmän mukainen kirkko, mutta toimi Pakilan seurakunnan toisena kirkkona 50 vuotta. Pakilan seurakuntaneuvosto päätti syksyllä 2008 keskittää toimintansa Hyvän Paimenen kirkkoon ja luopua Paloheinän kirkon käytöstä. Kirkon toiminta rakennuksessa päättyi 2013. Hoitokoti Päiväkumpu aloitti toimintansa rakennuksessa 2016.
Kuva 7. Kauppapuutarhatoiminta oli Pakilassa näkyvää ja vilkasta useiden vuosikymmenten ajan. Pakilan kauppapuutarhoista viimeisenä toimintansa lopetti Kokkosen puutarha, jonka kasvihuoneet purettiin vuonna 2017. Kasvihuoneet sijaitsivat Lepolantien ja Kyläkunnantien välissä, käyntiosoite oli Kyläkunnantie 28.
Kokkosen puutarhan elinkaari on kiinteä osa kotialueemme historiaa. Toiminta sai alkunsa Pekko ja Ilma Kokkosen 1930-luvulla varsinaisen leipätyönsä ohella aloittamasta tupakan ja juuresten kasvattamisesta kotipihalla. Alusta asti tuotteita myytiin myös Kauppatorilla, Hakaniemen torilla ja Töölön torilla. 1950-luvulle tultaessa Kokkosen puutarhan liiketoiminta oli vakiintunut ja laajentui edelleen 1960-luvulla. Toiminnan lopettamiseen saakka puutarha oli saman perheen omistuksessa.
Lue lisää: Kokkosen puutarha oli yksi Pakilan pitkäaikaisimmista yrityksistä – Pakila (kaupunginosat.fi)
Kuva 8. Kioski osoitteessa Välitalontie 72 oli tontilla asuneen Kiurun perheen omistuksessa. Kioski oli toiminnassa 1950- ja 1960-luvuilla. Asiakaspalvelusta vastasivat perheen äiti ja tyttäret, jo koululaisina. Kioski aukesi yleensä iltapäivällä. Silloin oli kuhinaa. Lapset ostivat taskurahoillaan limonadia, jäätelöpuikkoja ja nallekarkkeja. Läheisellä bussipysäkillä pois jääneet kotiin palaajat ostivat iltapäivälehden, kenties virvoitusjuomankin. Myöhemmin illalla teinit kokoontuivat kioskin edustalle selailemaan ostamaansa sarjakuvalehteä tai Elokuva-Aitan uusinta numeroa.
Kuva 9. Ensimmäinen Pakilassa sijainnut Alkon myymälä avattiin huhtikuussa 1969 juuri valmistuneeseen liikerakennukseen osoitteessa Lepolantie 14.
Alkon sijainti Lepolantiellä nostatti kritiikkiä asukkaissa, erityisesti kapealle kadulle muodostuneiden liikenneruuhkien vuoksi. Monet asukasryhmät kirjelmöivät toiminnan lopettamiseksi. Lepolantien Alko suljettiin marraskuun lopussa 1982. Hiukan tätä aiemmin oli avattu pitkään remontissa ollut Käpylän Alko, johon Pakilan asiakkaiden odotettiin pääosin siirtyvän. Pakila oli ilman omaa Alkoa 20 vuotta. Alkon myymälä Lidlin yhteydessä Alkutien ja Pakilantien risteyksessä avattiin syyskuussa 2012.
Kuva 10. Kun ensimmäinen maailmansota alkoi 1914, Suomi oli osa Venäjää. Venäläiset rakennuttivat Helsingin ympärille vankan linnoitusketjun.
Linnoitusketju kiertää kehänä Helsingin niemeä. Se ulottuu Espoon Haukilahdesta Helsingin Vuosaareen ja noudattelee löyhästi nykyisen Kehä I -tien linjausta. Bunkkereiden ja juoksuhautojen rakentaminen oli aikanaan Suomen suurin rakennustyömaa, jossa töitä teki 10-15000 miestä; näistä osa oli venäläisten tuomia vankeja, tataareja ja aasialaisia.
Kuvan puolustusasema sijaitsee Nuotiopuistossa, Paloheinäntien ja Repovuorentien risteyksen eteläpuolella. Se rakennettiin 1914-17. Helsingin kaupungin rakennusvirasto raivasi Paloheinän linnoitteet esille 1997-2002. Kohde on muinaismuistolain mukainen muinaisjäännös. Aiheesta lisää: Helsinkiä kiertää 1. maailmansodan linnoitusketju – katso kartta! | Tiede | yle.fi
Kuva 5. Irma Isrikin perhealbumi
Kuva 7. Kokkosen perhealbumi
Kuva 9. Pentti Koskinen
Muut kuvat: Erja Vuorio
Mikäli lukijoillamme on lisätietoa jutun kuviin liittyen, otamme niitä mielellämme vastaan osoitteella pakilansivut@gmail.com. Kiitos mielenkiinnostanne!