Pakin talolla siirryttiin ajassa lähes sata taaksepäin vapun jälkeisellä viikolla. Savutuvassa puuhastelivat vuonna 1915 taloa asuttaneet Pakin ukko Viktor Winberg sekä hänen kaksi naimatonta sisarustaan. Pari Vantaanjoella tukkia uittanutta miestä sekä linnoitustöihin tullut venäläinen sotamies saivat majoituksen tuvan puolelta. Kirvesmies Kokkonen käväisi ohi kulkiessaan hakemassa tinkimaitoa, ja aitan verannalla ruotiukko punoi tuohesta vakkaa Winbergien neitien tarpeeseen. Välskäri Jussila oli juuri parantanut tilan hevosen, ja lähiseudun lapset kirmasivat pihaleikkien parissa.
Näitä ja monia muita 1900-luvun alussa Pakin tilalla ja lähiympäristössä eläneitä ihmisiä näyttelivät Pakilan yläasteen oppilaat. Kyseessä oli ilmaisutaidon projekti, jossa samalla kotiseutukasvatuksen nimissä tutustuttiin lähiseudun paikkoihin ja historiaan. Projektillakin alkaa olla oma historiansa: se käynnistettiin 12 vuotta sitten Tuomarinkylän kartanosta, ja nyt tapahtumat sijoitettiin ensimmäistä kertaa Pakin talolle.
Näyttelijöitä oli yhteensä kuutisenkymmentä 8.-luokkalaista. Projekti loi yhteishenkeä ja toimi mukavana vastapainona arkisemmalle opiskelulle. Edes sade ja kylmyys eivät lannistaneet, vaan oppilaat eläytyivät ja todella panostivat rooleihinsa.
Yleisönä toimivat kaikki Pakilan yläasteen seitsemäsluokkalaiset. He tutustuivat opastetun draamakierroksen aikana tilan rakennuksiin, historiaan, elämänmenoon, 1900-luvun alkupuolen vaatetukseen sekä vanhaan esineistöön, joista tutuksi tulivat mm. rännäri, peilari, härkin, karstat, kaulauslauta ja –tukki ja pesupalju. Pakila Seura ry:tä on suuri kiittäminen siitä, että oppilaat pääsivät esiintymään tässä kauniissa, historiallisessa miljöössä.
Teksti ja kuvat: Meeri Koponen
Katso lisää kuvia tapahtumasta Kuvagalleriasta.