Pakilan kadunnimistön historiaa

1241

Pakila eli Pakinkylä oli Helsingin perustamisen aikoihin yksi Helsingin pitäjän kylistä. Isossajaossa 1700-luvulla merkittiin kylään neljä maakirjataloa: Erikas, Murmästars, Landtmätars ja Prästbacka. Näistä muodostettiin myöhemmin kolme uutta tilaa: Björkbacka, Nystyga ja Mellangård. Ensimmäiset maanosittamiset esikaupunkiasutusta varten tapahtuivat vuosina 1906-1908, jolloin tilat Mellangård, Prästbacka ja Landtmätars palstoitettiin.

 

Pakinkylä julistettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi 1908. Näin syntynyt huvilayhdyskunta järjestäytyi vuoden 1931 alusta itsehallinnon pohjalle, edelleen Helsingin maalaiskuntaan kuuluen. Rakennustoiminta alueella oli vapaata vuoden 1932 alkuun asti, jolloin uusi asemakaavalaki astui voimaan. Ensimmäinen rakennussuunnitelma Pakinkylää varten valmistui Helsingin kaupungin toimesta 1930-luvulla, ja maaherra vahvisti sen nimistöineen 1938. Pakinkylä liitettiin Helsinkiin vuoden 1946 alussa, jolloin myös Pakila-nimi otettiin käyttöön. Alueen uusi tarkistettu rakennussuunnitelma vahvistettiin 1949 ja lopullinen asemakaava 1960. Tässä yhteydessä vahvistettiin myös alueen kadunnimistö, johon sisällytettiin käyttökelpoiset nimet siihenastisesta Pakinkylän nimistöstä.

 

Pakila-nimen tausta

 

Alueen alkuperäinen keskiaikainen nimi Baggböle johtuu henkilön nimestä. Nimi Baggböle esiintyi ensimmäisen kerran vuodelta 1417 peräisin olevassa tuomiossa, jossa kahdentoista lautamiehen luettelossa mainitaan Magnus i Byggiabola. Kylännimen merkintämuoto näyttää 1500-luvulla vakiintuneen muotoon Baggböle. Nimen määriteosana on sana bagge, joka skandinaavisissa kielissä ja murteissa yleisesti merkitsee jotain paksua ja kömpelöä. Sanaa on 1600-luvulla käytetty kömpelöiden eläinten (kuten pässin) nimityksenä, mutta aiemmin myös henkilöiden nimityksenä. Baggböle-nimen juontumien henkilön lisänimestä näkyy merkinnöistä kylän jouduttua huomion kohteeksi Tallinnan perinnön yhteydessä 1443, jolloin asianosaisiksi oli kirjattu talonpojat Magnus Bagge ja Jon Magnusson Bagge. Lisäksi vuonna 1491 on Helsingin pitäjän lautamiehenä toiminut muuan Olof Bagge.

 

Suomalainen vastine nimelle Baggböle on äänteellisenä mukaelmana tullut käyttöön 1900-luvun alussa, ensin asussa Pakinkylä, myöhemmin Pakila, joka tuli viralliseksi nimeksi 1946. Kaupunginosan nimeksi Pakila-Baggböle vahvistettiin 1959; samalla alue jaettiin Itä- ja Länsi-Pakilaksi.

 

Joidenkin Pakilan kadunnimien alkuperästä

 

Alkutie. Pakinkylän huvilayhdyskunnan historiaan liittyvän Alku-nimisen palstoitusosuuskunnan mukaan. Alku perustettiin 1905 vanhojen Prästbacka- ja Björkbacka-tilojen maille.

Elontie. Pakinkylän huvilayhdyskunnan historiaan liittyvän Elo-nimisen palstoitusosuuskunnan mukaan. Elo perustettiin Landtmätars-tilan maille.

Ervastinkuja. Pakinkylässä asuneen tunnetun teosofin Pekka Ervastin (1875-1934) mukaan. Aiemmin Pekka Ervastin tie.

Eskelinsuo. Vanhasta paikannimestä Eskilsmossen.

Etupellontie. Vanhasta paikannimestä Framåker.  

Halkosuontie. Vanhasta paikannimestä Vedakärr.

Heimokuja. Katu on Kansantien poikkikuja nimi liittyy samaan aihepiiriin.

Heinämiehentie. Maanviljelystä. Aiemmin Heinätie.

Jakokunnantie. Keksitty nimi, joka liittyy kaupunginosan muihin kunta-päätteisiin nimiin. Aiemmin Rajatie.

Joronpolku. Vanhasta paikannimestä Jorosäng (myös muodoissa Jorusäng ja Jurusäng).

Kamppiaistie. Maanviljelyksestä. Nimi johdettu läheisestä Elontiestä. Kamppiaiset tarkoitti elonkorjuun lopettajaisia.

Kansantie. Sepitetty nimi.

Ketjukuja. Katu on Maanmittarintien poikkikuja. Ketju- eli vitjamies liittyy maanmittarin työhön.

Kivimäentie. Läheisestä palstanimestä Stenbacka.

Klaukkalantie. Vanhasta talonpoikaistalon nimestä Klasas, jota käytettiin Erikas-tilan rinnakkaisnimenä. Aiempi nimi Peltotie.

Koivumäentie. Vanhasta talonpoikaistalon nimestä Björkbacka.

Kotasuontie. Vanhasta paikannimesta Skålkärr, jossa alkuosan tulkintana mahdolliseste skåle = kota. Aiempi nimi Kotitie.

Kotipellontie. Keksitty nimi.

Koulumestarintie. Ryhmänimi (koulun aihepiiri). Aiempi nimi Koulutie.

Kyläkunnantie. Keksitty nimi, viittaa vanhaan kyläasutukseen. Aiempi nimi Koivumäentie.

Kylänpää. Viereisen huvilapalstan alkuperäisestä nimestä Kylänpää.

Lastatie. Keksitty nimi. Liittyy läheiseen Muurimestarintiehen.

Lepolantie. Pakinkylän historiaan liittyvän Lepola-nimisen palstoitusosuuskunnan mukaan. Osuuskunta oli perustettu 1907 vanhan Prästbackan tilan maille. Nimi ollut ennen nykyisen Pakilantien nimenä. Uusi Lepolantie yhdistetty 1949 kolmesta tiestä: Puistotie, Huvilatie ja Uusi Huvilatie.

Lukkarinmäentie. Vanhasta paikannimestä Klockarbacka.

Lukupolku. Ryhmänimi (koulun aihepiiri). Osa aiempia teitä Kunnantie ja Mäkitie.

Lähdepolku. Vesiperäisen maaston mukaan.

Maanmittarintie. Vanhasta talonpoikaistalon nimestä Landtmätars.

Manttaalitie. Katu on Kyläkunnantien poikkikatu ja liittyy sen aihepiiriin.

Markelininpolku. Markelin-nimenomaksuneen talonpoikaissuvun mukaan. Suku omisti 1700- ja 1800-luvuilla noin sadan vuoden ajan Pakilassa sijainneen Prästbackan tilan.

Muurimestarintie. Vanhasta talonpoikaistalon nimestä Murmästars.

Niittyluhdantie.  Vanhasta paikannimestä Slåttermossen. Aiempi nimi Luhtatie.

Ohrahuhdantie. Vanhasta pellon nimestä Kornfall.

Osuuskunnantie. Liittyy yhdyskunnan syntyhistoriaan, jossa palstoitusosuuskunnat esittivät tärkeää osaa.

Pakilantie. Paikkakunnan nimestä. Aikaisempi nimi Lepolantie, joka siirretty toiselle kolmesta tiestä muodostetulle tielle 1938.

Palosuontie. Vanhasta paikannimestä Brännkärr.

Papinmäentie. Vanhasta talonpoikaistalon nimestä Prästbacka.

Perhekuja. Katu on Kansantien poikkikatu ja nimi liittyy samaan aihepiiriin.

Piikintie. Vanhasta paikannimestä Piksängen, jonka lähtökohtana ollut Pik-nimisen sotilaan torppa.

Punatuvantie. Vanhasta torpan nimestä Rödstu.

Päivänsalontie. Tienoolla asuneen Kaupunkilähetyksen tehtävissä ansioituneen teologian tohtori B.H. Päivänsalon (1875-1933) mukaan.

Rakennusmestarintie. Tien rakennuttaneen ja sen varrella asuneen rakennusmestari Willhard Taipaleen mukaan. Aiempi  nimi Taipaleentie.

Rapparintie. Sepitetty nimi, liittyy läheiseen Muurimestarintiehen.

Ripusuontie. Vanhasta paikannimestä Ripuskärr.

Rohkatie. Maanviljelystä. Rohka tarkoitaa pellavariivintä.

Saarnaajantie. Läheisistä Päiväsalontiestä ja Ervastinkujasta johdettu. Osa aiemmasta pidemmästä Papinmäentiestä.

Solakalliontie. Vanhasta paikannimestä Svalusten, jonka alkuosa äänteellisenä mukaelmana suomenkielisessä nimessä. Osa aiemmasta tiestä Kunnantie.

Suovatie. Maanviljelystä (heinäsuova).

Suurkaski. Vanhasta paikannimestä Storsved.

Sysimiehentie. Kasken- ja tervanpoltosta.

Talkootie. Maanviljelyksestä.

Tuohimäentie. Vanhasta rajapyykistä Näverbacka rå.

Työkunnankuja. Sepitetty nimi. Liittyy paikkakunnan muihin kunta-päätteisiin nimiin.

Urakkatie. Liittyy Rakennusmestarintien aihepiiriin.

Uudentuvantie. Vanhasta talonpoikaistalon nimestä Nystu.

Vähäkaski. Sepitetty nimi. Liittyy läheiseen tiennimeen Suurkaski.

Välitalontie. Vanhasta talonpoikaistalon nimestä Mellangård.

Yhdyskunnantie. Entisen Pakinkylän yhdyskunnan päätie. Osa aiemmasta tiestä Kunnantie.

Äijänpolku. Vanhasta paikannimestä Bisaåkern.

 

Lähde: Kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja 24. Helsinki 1992. Valtion painatuskeskus.