Suomi tekee osansa ja toivoo muidenkin tekevän

17
Raimo Rahkonen. Kuva: Esko Lukkari

YK:n pääsihteerin 23.9.2019 koolle kutsumassa ilmastokokouksessa presidenttimme Sauli Niinistö esitteli Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Suomi pyrkii hiilineutraaliksi 2035 mennessä. Suomi kieltää kivihiilen käytön energiantuotannossa 2029 ja lopettaa fossiilisen öljyn käytön lämmityksessä vuoteen 2030 mennessä. ”Se on kova tavoite”, totesi Niinistö.

Ilmastonmuutos herättää huolta kaikissa ja erityisesti nuorissa. Elokuussa kirjoitin ilmastonmuutoksesta Suomen ja Helsingin näkökulmasta. Nyt tarkastelen asiaa globaalina ilmiönä.

Suomen tavoite on kova myös siksi, että eräillä aloilla, kuten lentoliikenteessä hiilidioksidipäästöt lisääntyvät liikenteen kasvun vuoksi lähivuosina noin neljä prosenttia vuodessa, vaikka korona on pysäyttänytkin kasvun tilapäisesti. Vaateteollisuus tuottaa paljon päästöjä. Sen päästöt ovat kasvaneet voimakkaasti ja kasvun ennustetaan jatkuvan.

Kuinka suuri haaste Suomen päästötavoite on Suomen kansantaloudelle, siitä on aika vähän laskelmia. Suomen päästöt ovat reilu promille maailman päästöistä. Ilmastonmuutos keskusteluissa pääpaino on ollut siinä, paljonko ilmasto lämpenee ja mitä seurauksia sillä on.

Suurimpia päästöjen tuottajia vuonna 2015 (hiilidioksidiekvivalenttikilotonnia) olivat

Kiina 13 067 691, Yhdysvallat 6 444 396, Euroopan unioni 4 499 851, Intia 3 346 954, Brasilia 1 229 246, Venäjän federaatio 2 233 876; Japani 1 359 553. Suomi päästöt olivat 55,6. Päästöjen määrä on suurissa valtioissa pääosin lisääntynyt vuoden 2020 loppuun mennessä. Suomi on ollut poikkeus.

Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat nousseet, koska uusia hiilivoimaloita on otettu käyttöön.

Erään selvityksen mukaan vuonna 2019  EU:ssa oli 468 hiilivoimalaa ja rakenteilla 27 lisää.

Turkilla on 56 hiilivoimalaa ja rakenteilla 93 lisää. Etelä-Afrikalla on 79 ja rakenteilla 24 uutta.

Intialla on 589 ja rakenteilla 446 uutta. Kiinalla on 2623 ja rakenteilla 1171 uutta

Japanilla on 90 ja rakenteilla 45 uutta jne.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan Kiina, Intia ja muut Aasian maat ja Afrikan maat saavat lisätä päästöjään vuoteen 2030 saakka. Mitä sen jälkeen tapahtuu ei ole tiedossa. Hiljattain tosin USA ja Kiina sopivat yhdessä päästöjen vähentämisestä. Hyvä niin.

Suomen vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Siksi ilmastonmuutoskeskustelu ja toimenpiteet vaativat harkintaa, analyysiä, realismia ja yhteishenkeä. Keskustelua pitäisi käydä isoista päästökohteista eikä detaljeista, jotka tosin ovat meitä jokaista lähellä.

Suomessa lämmitystarve on EU-maiden suurin. Helsingissä kiinteistöjen lämmityksen osuus hiilidioksidipäästöistä on noin 60 prosenttia ja yksityisautojen noin 10 prosenttia. Harvaan asutussa maassamme liikenteen osuus on suurempi kuin tiheästi asutuissa maissa.

Suomi on yksi harvoista maista, jotka ovat oikeasti vähentäneet päästöjään.

On huolestuttavaa, jos lapset ja nuoret ahdistuvat ja turhautuvat ilmastonmuutoksesta käydystä keskustelusta. Onneksi maailmallakin on herätty huomaamaan hiilidioksidipäästöjen haitallisuus ja ryhdytty moni paikoin niitä torjumaan. Yhteistoimin maailma pelastuu tältäkin tuholta, näin on syytä uskoa.

Mukavaa alkavaa kesää lukijoillemme.

Raimo Rahkonen
Pakila-Seuran pj