Ajankohtaista

Pihlajamäen hiidenkirnut ovat Aarnipata ja Rauninmalja

Suomen vanhimmat hiidenkirnut on nimetty. Keskellä Helsinkiä sijaitsevien jättimäisten kirnujen nimet Aarnipata ja Rauninmalja julkistettiin kirnujen äärellä Helsinki-päivän iltana 12.6. 2008 järjestetyssä nimiäistilaisuudessa, johon osallistui yli 150 asukasta. 

Kirnujen saamat nimet viittaavat vahvasti sekä niiden sijaintiin Pihlajamäessä että suomalaisiin kansanuskomuksiin.

Pihlajamäki-Seura järjesti keväällä 2008 yhdessä Helsingin kaupungin kanssa nimikilpailun, johon tuli yli tuhat nimiehdotusta. Suurelle kirnulle nimeä Aarnipata oli ehdottanut sekä Pirjo Veijalainen että Marja-Terttu Vartiainen, molemmat Helsingistä. Aarni esiintyi eri muodoissaan myös 11 muussa ehdotuksessa. Aarnipadan rinnalle nimikilpailun raati loi Johanna Eerikäisen (Helsinki) ja Rauno Ruuhijärven (Vantaa) Rauni-ehdotuksen pohjalta nimen Rauninmalja.

Hiidenkirnujen nimet julkistettiin poikkeuksellisen torvisoittokunnan tahdittamana. Fanfaareista vastasi nimiäisväen muodostama suuri pillisoittokunta Mauri Tahvanaisen trumpetin tuella. Nimiäistilaisuudessa sai päivänvalon myös hiidenkirnujen uunituore esite, jonka voit lukea myös sähköisenä (pdf 270 kt).

Paikalliset ja mytologiset nimet

Sekä Aarnipata että Rauninmalja viittaavat Pihlajamäkeen. Arkkitehtuuristaan tunnettu Pihlajamäen lähiö rakennettiin 60-luvulla paljolti alueelle, joka tunnettiin Aarnikan nimellä. Kirnut sijaitsevat Aarnikanmäen juurella. Rauni on skandinaavinen laina, joka tarkoittaa pihlajaa, suomalaistenkin pyhää puuta.

Suomalaisessa kansanperinteessä aarteenhaltijasta on käytetty nimitystä Aarni. Sana viittaa myös alkuperäiseen, ikivanhaan ja suureen. Rauni liitetään kansanuskossa Ukko-jumalaan, jolle tavattiin juoda Ukon maljoja mm. hyvän sadon turvaamiseksi.

Nimikilpailun satoa

Useimmat Pihlajamäen hiidenkirnujen saamat nimiehdotukset liittyivät suomalaiseen kansanperinteeseen, ja nimissä esiintyivät hiidet, menninkäiset, ukot, louhet ja monet kalevalamittaisen runouden sankarihahmot. Monet myös viittasivat kirnujen muotoon, jolloin nimissä näkyivät kuilut, kiulut, maljat, lovet ja padat.

Oli myös ehdotettu nimiä, jotka viittaavat kirnujen löytäjään, arkkitehti Sulo Savolaiseen. Monissa nimissä Stadi oli läsnä, kun ehdotettiin kirnunimiä Skrode ja Buli tai Snadi skrubu. Monet populaarikulttuurin sankarit, Obelix ja Asterix, Retu ja Vilma sekä Kaiku ja Kieku, toistuivat myös ehdotusten joukossa.

Nimiraatiin kuuluivat tiedottaja Päivi Seikkula ja biologi Sampsa Lommi Pihlajamäki-Seurasta, geologi Antti Salla Helsingin ympäristökeskuksesta sekä folkloristi Karina Lukin Helsingin yliopistosta.

(hiidenkirnujen etusivulle

Viikin kauppakeskus avattu

riittahanninen.jpg
riittahanninen.jpg

HOK-Elannon hypermarket Prisma avattiin Viikissä torstaina 8.11.

–  Täältä löytyy koko perheelle kaikki tarvittava saman katon alta, kertoo Viikin Prisman johtaja Riitta Hänninen.

Prisman lisäksi tiloissa toimivat Alko, ravintola Chico’s, Yliopiston Apteekki, Marimekko, Kaivokukka, parturi-kampaamo Eka-Salongit, luontaistuotekauppa Ikivireä, Tiimari, Elisa Shopit, Silmäasema, Viikin eläintarvike, Lahjatalo Aarreaitta ja Uudenmaan autopesu.

Asiakkaita palvelevat myös S-Pankki, Veikkaus, RAY, HKL:n lipunmyynti ja pankkiautomaatti.

Kauppakeskuksen liiketilojen pinta-ala on 12 400 neliömetriä, josta kaksikerroksisen Prisman osuus on reilusti yli puolet. Autopaikkoja hypermarketissa on tuhat. Viikin Prisma on ketjun yhdestoista toimipaikka ja se on kolmanneksi suurin.

Prisma-keskus työllistää 180 henkeä, joista sata työskentelee Prismassa.

Pihlajamäen kyläjuhla rakastaa taas 1.9.

Boffaus kuvaKatriinaTarkkala

Syyskuun ensimmäisenä lauantaina on koko Pihlajamäki taas yksi iso happening aamusta iltaan. Tuttujen suosikkien lisäksi mukana on myös kaivonkansipainantaa, boffausta, jousiammuntaa, merirosvoja, ankkarodeo ja leffoja. Klikkaa ”osallistun” https://www.facebook.com/events/267855500446710/ ja pysyt perillä päivän tapahtumista. Ohjelma kasvaa ja tarkentuu kyläjuhlaan asti. #welovepihlis

 

Klo 17-20 Boffausnäytös ja turnajaiset Pihlajamäen nuorisopuistossa.

Klo 10-11 Synkronis-kvartetin aamukahvikonsertti. Täysromanttinen Verdin jousikvartetto saa parikseen Dvòrakin kesäisen kepeän ”Amerikkalaisen” kvarteton. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Pihlajamäen nuorisotalo.

klo 11-13 Avoin kattoterassi. Nyt näkymiä Helsingin yli katsellaan Vuolukiventien ikonisista tornitaloista. Vuolukiventie 6.

klo 11-15 Ruokatori. Tule maistelemaan herkullisia katuruokia, tekemään eettisiä ruokaostoksia ja nauttimaan aidosta toritunnelmasta. Veg-mexiä, hernefalafelia, sushia, kasslerkebabia, gourmethodareita, leivonnaisia, artesaanijäätelöä, uuden sadon vihanneksia, juureksia ja marjoja, luomulihaa, härkäpaputuotteita, hunajaa, mausteita,… Pihlajamäen tori. https://www.facebook.com/events/1286108451491865/

Klo 11-15 Lastenpuisto. Merirosvolaiva, pomppulinna, pingistä, kilpailuja, askartelupiste, kierrätysneuvontaa, vilttikirppiksiä, pop-up kirjasto,… Kahvilasta suolaista ja makeaa. Toimintarata klo 11-13, merirosvojen nukketyöpaja klo 12-14. Tervetuloa mukaan kirppismyyjäksi (kysy lisää: kati.railo(a)gmail.com). Maasälvänpuisto. https://www.facebook.com/events/539323053170029/

Klo 11-15 Musaa ja markkinahumua. Käsitöitä, tuote-esittelyjä, vohveleita, avoimia ovia. Stadin juhlaorkesteri stagella klo 12-13. Ilmoittaudu käsityömyyjäksi (kysy lisää: kati.railo(a)gmail.com). Pihlajamäen ostoskeskus.

Klo 11-15 Avoimet ovet lippukunta Aarnivalkean kololla. Pihlajamäen kirkko.

Klo 12-17 Katu-uskottava kaivonkansiprintti Pihlajamäessä. Ota paita, pyyhe, kassi tai pöytäliina, ja paina siihen pätkä Pihliksen rouheaa katupintaa. Tarvitset vain kangasta, kaikki muu on valmiina! Pihlajamäen tori. https://www.facebook.com/events/227026448008428/.

Klo 12.30-13.30. Longinoja – soliseva taimenpuromme. Longinoja on kunnostettu talkoovoimin vesistöksi, jossa uhanalainen taimen lisääntyy nyt luontaisesti. Puroaktiivi Juha Salonen kertoo purosta ja sen kunnostustyöstä. Pihlajamäen nuorisotalo. https://www.facebook.com/events/481122855681882/

Klo 13-16 Kokeile jousiammuntaa. Ammunnassa käytetään pehmustettuja nuolia ja jousen vetolujuus on säädetty normaalia pienemmälle. Järjestää Valdyr. Maasälvän leikkipuisto.

Klo 14-18 Ankkarodeo. Härkä on ihan passé, hyppää nyt selkään kesyttämään Suomen hurjin ja hauskin Ankka! Pihlajamäen nuorisotalon piha.

Klo 14-15.30 Ingress-peliesittely. Pihlajamäki täynnä portaaleja? Ingress-verkkopeli yhdistää lisättyä todellisuutta ja kaupunkisuunnistusta. Tule tutustumaan peliin ja kamppailemaan maailman johtajuudesta. Soveltuu yli 16-vuotiaille. Oma älylaite mukaan. Johdanto Pihlajamäen nuorisotalolla, pelidemo lähimaastossa. https://www.facebook.com/events/684714858587694/

Klo 15-16 Pihlis Goes Movies. Pihlajamäen kyläjuhla esittää parhaimmistoa Pihlis Goes Movies -elokuvakilpailun kilpailutöistä. Nämä lyhytelokuvat piirtävät moninaisen kuvan Pihlajamäen asukkaista, heille tärkeistä paikoista, heidän unelmistaan ja välillä riipaisevistakin kohtaloistaan. Nuorisotalon sali.

Klo 17-20 Boffausnäytös ja turnajaiset. Kilpiä, miekkoja, keihäitä ja jousia. Tekniikkaa, tarkkuuttaa, ketteryyttä ja voimaa. Tule katsomaan ja kokeilemaan, mitä kaikkea boffaus on. Vaikka boffauksen harrastajat on pääosin aikuisia, laji sopii kaikenikäisille. Helsingissä on tarjolla myös perheboffausta. Lajia esittelee vuoden 2018 mestarijoukkue Valdyr. Boffaajien muhkea näytös kello 17 alkaen, leikkimieliset non-stop turnajaiset ja vapaata lajitestausta sen jälkeen kello 20 asti. Tutustu lajiin https://sotahuuto.fi/boffaus.html.  Pihlajamäen nuorisopuisto.

klo 9-18 Junioriapu-turnaus ja buffet Pihlajamäen Areenan tekonurmella.

Klo 22- Ben Granfelt & Jasmine Wynants-Granfelt. Sisään 2 euron narikan hinnalla. Bar U2.

Puuttuuko jotain? Ihmettele ja ehdota, toivo ja toteuta! Ota yhteyttä tuottajaan, Fb Päivi Seikkula, paivi.seikkula (a) gmail.com. 

Myytkö käsitöitä? Vai etsitkö kirppistä? Kysy lisää: kati.railo(a)gmail.com

********************************

OSOITTEET

  • Bar U2 / Meripihkatie 1-3 
  • Maasälvänpuisto / Maasälväntie 3
  • Pihlajamäen tori / Meripihkatie 3
  • Pihlajamäen ostoskeskus / Meripihkatie 1-3
  • Pihlajamäen kirkko / Liusketie 1
  • Pihlajamäen nuorisopuisto / Jengipolku 8
  • Pihlajamäen nuorisotalo / Moreenitie 2
  • Pihlajamäen kenttä / Rapakiventie 16

We love Pihlis 2018: https://www.facebook.com/events/267855500446710/
We love Pihlis 2017: https://www.facebook.com/events/241703582996802/
We love Pihlis 2016: https://www.facebook.com/events/144426915965181/
We love Pihlis 2015: https://www.facebook.com/events/1077350882277921/
We love Pihlis 2014: https://www.facebook.com/events/312304882281918/
We love Pihlis 2013: https://www.facebook.com/events/541572305906947/
We love Pihlis 2012: https://www.facebook.com/events/256683904434498/ 

OmaStadi-äänestyksessä kolme hanketta Pihlajamäestä

Trail It Ukko 2 pieni

Äänestä kaupungin rahaa Pihlajamäkeen! Se onnistuu kannattamalla Pihlajamäkeen sijoittuvia OmaStadi-suunnitelmia (koillinen suurpiiri). Tarjolla on kolme ehdotusta – yhdessä kehitetään nuorisopuistosta oikea aktiviteettikeskus, toisessa elävöitetään Kiillepuistoa ja Sorsalampea, ja kolmannessa tuetaan ikäihmisten hyvinvointia. Voit äänestää näitä kaikkia ehdotuksia. Tässä suunnitelmat:

Liikuntaa ja hyvinvointia tukevia palveluita ikäihmisille Koillis-Helsinkiin – Lähelle kotia
Hankkeessa mm. järjestetään ikäihmisille liikunnallista ja hyvinvointia tukevaa matalan kynnyksen toimintaa, joka edistää toimintakykyä, kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta.

Save Savela – Pihlajamäen nuorisopuiston kehittäminen
Hankkeessa mm. pystytetään puistoon ulkokuntoiluvälineet sekä rakennettaan skeittipuiston viereen Pumptrack-rata (kuvassa yllä). Pumptrack on harrastajalle ilmainen laji, käyttöön riittää mikä tahansa polkupyörä, skuutti tai skeittilauta. Sopii kaikenikäisille!
Katso Pumptrack-esittely

Kiillepuiston ja Sorsalammen kehittäminen kulttuuri- ja luontokeitaaksi
Hankkeessa mm. kunnostetaan Sorsalampea ja pystytetään katettu ulkolava Kiillepuistoon.

Voit halutessasi äänestää kaikkia kolmea suunnitelmaa.

Äänestysaika on lokakuu. Voit äänestää Pihlajamäen lähiöasemalla (Liusketie 3A, avoinna: ma 10–16, ti–to 9–16 ja pe 9–15) henkilökortin kanssa.

Äänestä pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella:

1. Mene osoitteeseen https://omastadi.hel.fi/

2. Valitse OmaStadi – Helsingin osallistuva budjetointi

3. Kirjaudu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Koululaiset voivat kirjautua Wilma-tunnuksilla (ikäraja 12 v).

4. Valitse Koillinen suurpiiri (palvelu ehdottaa postinumerosi mukaista suurpiiriä, jonka voit halutessasi vaihtaa).

5. Valitse äänestys. Voit äänestää kahden alueen äänestyksissä eli suurpiirin sekä koko kaupungin äänestyksissä. Pihlajamäen suunnitelmia voit äänestää KOILLISEN suurpiirin äänestyksessä.

6. Valitse Pihlajamäen hanke/hankkeet (lueteltu yllä) ja vahvista valinta.

Eniten ääniä saaneet suunnitelmat toteutetaan.

Ravintola FAN hurmaa

ulkona min

Fan on kiinaa ja tarkoittaa ruokaa ja riisiä. Päätimme naapuriporukalla testata isänpäivän aattona Pihlajamäessä avatun ravintolan, jota on jo kovasti kehuttu. Ja kuinkas sitten kävikään?

Astumme sisään pieneen, viihtyisään ravintolaan, josta puuttuvat kaikki kiinalaisten ravintoloiden kliseet. Se vaikuttaa enemmän tunnelmalliselta sushi-ravintolalta. Asiakaspaikkoja on parikymmentä. Valitettavasti ulkopäin ravintola ei ole yhtä kutsuva. 

Toinen omistajista, Wang Yuan toivottaa tervetulleeksi ja ohjaa istumaan ikkunapöytään. Tilaamme aperitiiviksi pullon kuohuviiniä. Ruokalista on yhdistelmä korealaisia, kiinalaisia ja japanilaisia makuja. Arkisin lounaslistalta löytyy samoja annoksia.

Jätämme alkupalat väliin, sillä olemme kuulleet annosten olevan melko suuria. Hinnat ovat kuitenkin todella maltillisia, pääruoat vain 11 – 18 euroa. Ruokajuomaksi valitsemme japanilaista olutta. Ravintolassa on A-oikeudet ja se tarjoilee viinien lisäksi sekä aasialaisia oluita että väkevämpiä kuten sakea ja sojua. Yksi meistä ottaa teriyakilohta, toinen tulisen seesamikanan, kolmas possua osterikastikkeessa ja kaksi bibimbapin.

tilaamassa min

Mari Thure-Sivola, Tiina Thure-Toivanen, Outi Kostet ja Milja Parviainen tutkivat listaa, jolla on pääruokia juuri sopivasti kymmenkunta.  Wang Yuan tarjoilee kuohuviiniä.

Olen utelias, ja pääsen keittiöön katsomaan annosten valmistumista. Ravintolan kokki on toinen omistajista, Wangin aviomies Kaibo Lin, joka aiemmin on ollut kokkina hittiravintoloissa kuten Punavuoren Hokussa. Annoksemme syntyvät varmoin ottein.

Yhdessä suunniteltu

Fan on Kaibon ja Wangin ensimmäinen oma ravintola. He ovat kypsytelleet ajatusta jo useamman vuoden. Ruoka – fan – on heille sekä työ että harrastus ja yhteinen kiinnostuksen kohde. Fanin listan annokset ovatkin Kaibon ja Wangin omia reseptejä. Esimerkiksi bibimbap on perinteinen korealainen ruoka, mutta Fanissa sitä on fuusioitu japanilaisiin ruokiin. Kaibo ja Wang tekevät kaikki ravintolan maustesekoitteet ja – kastikkeet itse, samoin kimchin eli korealaisen hapatetun kaalin.

Helsingin keskustassa on pilvin pimein laaturavintoloita, mutta kantakaupungin ulkopuolella vain vähän. Kaibo ja Wang kertovat, että halusivat perustaa hyvän ravintolan paikkaan, jossa vastaavaa ei vielä ole. Pihlajamäen sijainti on otollinen, ja Viikki ja Malmi ovat aivan naapurissa. Ravintoloitsijat toivovat, että Fanista tulisi naapuruston yhteinen olohuone, missä ihmiset ruokailun ohessa tapaavat toisiaan ja hengähtävät hetkeksi.

Reilun viidentoista minuutin kuluttua annokset tulevat pöytään. Se saa seurueemme huudahtelemaan ihastuksesta – niin herkullisen näköisiä ja kauniisti aseteltuja ne ovat. Ja suuria. Erillisissä kipoissa jokaiselle tulee koristeltu riisi ja kimchi, elleivät ne muuten sisälly annokseen.

annos min

Fanin listan annokset ovat Kaibo Lin ja Wang Yuanin omia reseptejä ja kehitystyön tuloksia. Possu ja paprika osterikastikkeessa korianterin kera oli erinomainen. 

Lempeää ja tulistakin

Wang Yaunin resepti, chiliseesamikana, on listan ainoa tulinen annos. Se nostaa juuri sopivasti hien pintaan, joten sen kanssa kannattaa ottaa olutta. Muiden annosten maut ovat pehmeämpiä. Bibimbapin pääraaka-aineen ja kastikkeen voi itse valita – nyt pöytään tulee kanaa teriyakikastikkeessa ja naudan ulkofilettä gochujankastikkeessa. Bibimbapissa on jo valmiina kimchi, mikä maustekastikkeen kanssa antaa annokselle kivasti pientä potkua.

Japanilaisen teriyakikastikkeen ja pikkelöidyn inkiväärin, garin, yhdistelmä toimii hienosti. Niinpä lohi sulaa suussa. Osteripossussa on al dente wokattuja paprikoita, sieniä ja runsaasti korianteria. Annos on suorastaan loistava.

Seurueemme arviot annoksista ovat yksipuolisen ylistäviä kuten koko vierailu Fanissa. Ruoka on herkullista ja sen hinta-laatusuhde erinomainen, palvelu hyvää ja ystävällistä, ravintola viihtyisä. Ja mikä parasta, Fan löytyy ihan naapurissa, kivenheiton päässä kotiovelta. Olemme kaikki liikuttavan yksimielisiä siitä, että olemme tehneet loistavan ravintolalöydön.

Syötyämme jäämme pöytään jutustelemaan vielä joksikin aikaa. Puhe etenee ruoasta ja ruokakulttuureista koulumaailmaan, digitalisaatioon ja päivän politiikkaan. Lopulta syntyy haltioitunut idea uudesta naapurikerhosta. Kaikki siihen liittyvä on vielä sopimatta – paitsi yksi asia: kerho kokoontuu Fanissa.

ulkona2 min

Ravintola Fan on Kaibo Lin ja Wang Yuanin ensimmäinen oma ravintola. He ovat suunnitelleet sitä usean vuoden ajan. 

Ravintola Fan

– Korealaisia, kiinalaisia ja japanilaisia makuja

– Pihlajamäen ostoskeskus, Meripihkatie

– Avattu 7.11.2015

– www.ravintolafan.fi

– http://eat.fi/fi/helsinki/ravintola-fan

 

Teksti ja kuvat: Päivi Seikkula

Esimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset kiinnostivat Pihlajamäessä

linnoistteet

– Harvoin näkee niin keskittynyttä kuulijakuntaa, kommentoi yksi monista, joka oli tullut Pihlajamäki-seuran vuosikokoukseen 18.11. kuuntelemaan arkeologi John Lagerstedtin esitystä Pihlajamäen ensimmäisen maailmansodan linnoitteista. Näiden juoksuhautojen historiaan liittyy kiinalaisia rakentajia, rangaistusvankeja, kallioluolia,…

 

Juha Vuorela:

Esitelmä ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteista Pihlajamäessä

Pihlajamäki-seura järjesti keskiviikkona 18.11.2015 Pihlajamäen nuorisotalolla tilaisuuden, jossa Museoviraston arkeologi John Lagerstedt piti esitelmän. Esitelmän aiheena olivat Pihlajamäen ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet. Moni alueella liikkunut on varmasti huomannut Aarnikanmäellä ja muuallakin lähiympäristössä juoksuhautoja ja muita kummallisen näköisiä vanhoja rakennelmia. Näihin kaikkiin toi lisää tietoa Lagerstedtin erinomainen esitelmä. Näki selvästi, että hänellä on kokemusta ja tietoa aiheesta runsaasti. Lagerstedt kertoi, että hän on tutkinut pääkaupunkiseudun ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitteita jo noin kolmenkymmenen vuoden ajan. Silti noin 400:sta jäljellä olevasta kohteesta jokunen on vielä näkemättä.

Vuonna 1914 syttynyt ensimmäinen maailmansota mullisti Helsingin ja helsinkiläisten elämän. Venäläiset olivat sijoittaneet Itämeren laivastonsa parhaat alukset Kruunuvuorenselälle, ja he pelkäsivät saksalaisten hyökkäävän laivojen kimppuun. Laivastoaseman suojaksi rakennettiin vahva maa- ja merilinnoitus (venäjäksi Krepost Sveaborg, suomeksi Viaporin linnoitus). Linnoitusta ei siis tehty itse Helsingin, saatikka helsinkiläisten siviilien, suojaksi. Yksi osa tuota maarintamaa ovat Pihlajamäen linnoitteet, jotka rakennettiin vuosina 1915–1918. Linnoitustyön aloittivat aluksi venäläiset sotilaat, mutta suurimman osan tekivät tavalliset suomalaiset työmiehet ja -naiset. Heitä tuli kaupunkiin kauempaa maakunnistakin. Linnoitustyömaa oli erittäin suuri työllistäjä.

Aikanaan suurta huomiota herättivät kiinalaiset, joiden on huhujen mukaan väitetty jopa rakentaneen kaikki linnoitteet. Lagerstedtin mukaan vuonna 1916 työvoimapulan takia Suomeen tuotiin Venäjältä metsätöihin noin 3 000 kiinalaista (joidenkin lähteiden mukaan osa oli myös tataareja). Heistä osa saattoi olla rangaistusvankeja ja osa ilmeisesti vapaaehtoisesti mukaan lähteneitä. He eivät kuitenkaan olleet Suomessa kuin 3–6 kuukautta. Tämän jälkeen heidät siirrettiin takaisin Venäjälle, koska he olivat aiheuttaneet monia häiriöitä. Kuitenkin niiden muutaman kuukauden aikana he olivat tehneet lähtemättömän vaikutuksen kaupunkilaisiin, jotka eivät olleet koskaan ennen nähneet niin eksoottisten kansojen edustajia kotikonnuillaan niin suurissa määrin.

Pihlajamäen alueella sijaitsi aikanaan kaksi tykkipatteria, joista toinen on edelleen jotenkuten nähtävissä Rapakiventien pohjoispuolella Aarnikanmäkeä vasten. Tien vieressä on kellaria muistuttava tykkimiehistöjen betoninen suojahuone (”korsu”), jonka molemmilla puolilla on ollut kaksi jyrkkää kaaritulta ampuvaa mörssäriä. Tästä hieman eteenpäin Pihlajamäen ala-asteen koululle päin mentäessä samalla puolella tietä on luola, joka on louhittu 1. maailmansodan aikana. Se varustettiin betonisella ulkoseinällä v. 1938, ja oli aktiivisessa käytössä talvi- ja jatkosodan aikana.

Yhden paikalla olleen kuulijan muistojen mukaan siellä sijaitsi tuolloin ammuslataamo. Tien toisella puolella, hiidenkirnuja vastapäätä, oleva luola on taas uudempi. Se on 1960-luvulta ja liittyy viemäröinteihin. Vuolukiventien varrella sijaitsevien kerrostalojen takapihalla olevien betonisten perustusten tarkoitus taas jäi arvoitukseksi, johon luennoitsijakaan ei osannut vastata.
tsaarinporsaat

Vuolukivenpuistossa sijaitsevien 20 jättimäisen betonikuution käyttötarkoitus on mysteeri. 

Aarnikanmäellä on hyvin säilyneitä taistelu- ja yhdyshautoja, joita kansanomaisesti joskus kutsutaan juoksuhaudoiksi. Eri hautatyypit eroavat Lagerstedtin mukaan siitä, että taisteluhaudoissa on pohjalla toisella sivulla koroke jonka päälle sotilaat ovat voineet nousta ampumaan. Yhdyshaudat taas nimensä mukaisesti yhdistävät eri ampuma-asemat, tähystysasemat ja suojahuoneet yhdeksi suureksi verkostoksi. Aarnikanmäellä on eräs kohde, joka on ainutlaatuinen koko Helsingin maarintaman alueella. Missään muualla ei ole tavattu yhdyshautaa, jonka seinämät on erittäin siististi porrastettu. Lagerstedtin oma näkemys on, että porrastus on tehty haudan kattamista varten. Hauta on nimittäin rinteessä ja avoin vihollisen oletettuun hyökkäyssuuntaan päin.

Aikalaisen venäläisen linnoittamisohjesäännön mukaan tällainen vihollisen tähystykselle ja tulelle avoin hauta tuli kattaa. Haudan kattaminen on kuitenkin ehkä jäänyt aikanaan kesken. Tämä yhdyshauta ja koko Aarnikanmäen linnoituskokonaisuus muiden kulttuuri- ja luontoarvojen kanssa on hyvin vahva peruste sille, että alueella ei tulisi rakentaa taloja.

Eräs henkilö kommentoi, että harvoin näkee niin keskittyneesti esitelmöijää kuuntelevaa porukkaa! Eikä se mikään ihme ole, paikallishistoria on erittäin mielenkiintoista ja Lagerstedt oli erittäin hyvä puhuja. Oli suuri harmi, että nuorisotalon videotykki ei suostunut yhteistyöhän yhdenkään tietokoneen kanssa, joten esitelmän PowerPoint-esitystä ei nähty. Koska lukuisat valokuvat jäivät näkemättä, on Pihlajamäki-seura päättänyt järjestää esityksen uudelleen vuoden 2016 alkupuolella.

Lisätietoa kaipaaville voi varauksetta suositella John Lagerstedtin kirjaa Viaporin maarintama – retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille (Helsingin kaupunginmuseo, 2014) sekä Sirkku Laineen kirjaa Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä (Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 1996). Jälkimmäisestä löytyy Pihlajamäen alueen kartta, jossa näkyvät linnoitteet (s. 56-57).

Lisäksi John Lagerstedtin aiheeseen liittyvä gradu ja muuta mielenkiintoista aineistoa löytyy hänen nettisivuiltaan: http://helsinki.academia.edu/JohnLagerstedt

John Lagerstedt Kannattaa myös käydä katsomassa Lagerstedtin 1990-luvun lopulla tekemät www-sivut: http://www.novision.fi/viapori/avaus.htm

 

Pihlajamäen nuorisopuiston Freestylepark on huippuluokkaa

PihlajamaenNuorisopuistonFreestylepark

Pihlajamäen nuorisopuiston Freestyleparkin korjaustyöt ovat valmistuneet. Materiaalina käytetty vaneri, joka on esimerkiksi skoottaajille ja bmx-pyöräilijöille joustava ja toimiva, kuluu ulkokäytössä nopeasti ja vaatii jatkuvaa ylläpitoa.

Skeittipuisto on avattu ensimmäistä kertaa vuonna 1998. Alun perin Savelan skeittipuistona tunnettu alue laajennettiin Pihlajamäen nuorisopuistoksi vuonna 2009. Tällä hetkellä puistoa käyttävät helsinkiläiset bmx-pyöräilijät, scoottaajat, skeittaajat ja maastopyöräilijät. Freestylepark on erittäin suosittu ja puisto tunnetaan harrastajien keskuudessa ympäri Suomea.

Kuva: nuorisopalvelujen kuva-arkisto / Hannu Nieminen

Äänestä 31.10. mennessä nuorisopuistosta vieläkin upeampi!

Lokakuun ajan OmaStadi-äänestyksessä helsinkiläiset voivat laittaa puistoon lisää potkua, sillä jos ”Save Savela – Pihlajamäen nuorisopuiston kehittäminen” -suunnitelma saa riittävästi kannatusta, puistoon mm. pystytetään ulkokuntoilulaitteet sekä rakennettaan skeittipuiston viereen Pumptrack eli töyssyrata.

NÄIN VOIT ÄÄNESTÄÄ:

1. Siirry sivulle: https://omastadi.hel.fi/

2. Valitse OmaStadi – Helsingin osallistuva budjetointi

3. Kirjaudu verkkopankkitunnuksin tai mobiilivarmenteella. Koululaiset (ikäraja 12 v) voivat kirjautua Wilma-tunnuksilla. Klikkaa ”Jatka palveluun”.

4. Skrollaa sivun alalaitaan ja hyväksy käyttöehdot.

5. Valitse Koillinen suurpiiri (palvelu ehdottaa postinumerosi mukaista suurpiiriä, jonka voit vaihtaa).

6. Valitse äänestys. Voit äänestää sekä koko kaupungin että suurpiirin äänestyksissä. ”Save Savela – Pihlajamäen nuorisopuiston kehittäminen” -hanketta voit äänestää Koillisen suurpiirin äänestyksessä.

7. Koillisen suurpiirin äänestyksessä valitse suunnitelma/t klikkaamalla sitä. Voit halutessasi äänestää kaikkia kolmea Pihlajamäen suunnitelmaa: ”Save Savela – Pihlajamäen nuorisopuiston kehittäminen”, ”Liikuntaa ja hyvinvointia tukevia palveluita ikäihmisille Koillis-Helsinkiin – Lähelle kotia” ja ”Kiillepuiston ja Sorsalammen kehittäminen kulttuuri- ja luontokeitaaksi”.

8. Vahvista vielä valintasi ponnahdusikkunassa ja olet äänestänyt.

9. Voit siirtyä äänestämään Koko Helsingin alueen äänestykseen.

Tarkemmat ohjeet nettiäänestämiseen: https://omastadi.hel.fi/pages/aanestysohje

Jos tarvitset apua tai sinulla ei ole verkkopankkitunnuksia, voit äänestää esim. Pihlajamäen lähiöasemalla (Liusketie 3 A) ma 10–16, ti–to 9–16 ja pe 9–15. Ota henkilökortti mukaan.

Vain muutama eniten ääniä saanut suunnitelma toteutetaan – siis vaikuta eli ÄÄNESTÄ! Äänestys päättyy 31.10.

Nuorisopuistoon keinu- ja skeittipuisto

puisto.jpg
puisto.jpg

Pihlajamäki saa uuden nähtävyyden, kun Pihlajamäenpuistoon rakennetaan uusi nuorisopuisto. Pihlajamäen nuorisopuiston erikoisuus on yli 12-vuotiaille tarkoitettu keinupuisto, jossa on amfiteatteri, suojaisia oleskelupaikkoja ja -katoksia sekä pelinurmi.

Pihlajamäen nuorisopuisto sisältää myös toisen toiminnallisen puiston. Sinne rakennetaan alustat rullalautailijoiden sekä taito- ja maastopyöräilijöiden rakenteille ja välineille. Nämä toiminnot rajataan muusta puistosta istutuksin, maavallein ja aidoin.

 

 

Puistosuunnitelman havainnekuva, klikkaa suuremmaksi (Pdf, 1,81 Mt).

 

 

 

 

Puistoon rakennetaan kaksi uutta kevyen liikenteen siltaa. Suunnitelmassa vaalitaan puistoalueen avoimuutta ja laajoja näkymiä. Istutettua puustoa ja vesakkoa poistetaan osittain, ja uutta kasvillisuutta istutetaan vain vähän. Puiston käytävälinjoja tarkistetaan sujuvimmiksi ja käytävien varrella lisätään penkkejä.

Uusi nuorisopuisto rakennetaan vuosina 2007–2009 ja se valmistuu keväällä 2009. Hanke sai alkunsa 2003 nuorisoasiainkeskuksen järjestämistä nuorten Avoimista Foorumeista. Nuoret toivoivat monipuolista toiminnallista puistoa. Tytöt kritisoivat pojille suunnattujen skeittipaikkojen rakentamista ja toivoivat erityisesti heille suunniteltua puistoa – näin käynnistyi Helsingin ensimmäinen "tyttöjenpuisto".

Lisätietoja rakennusvirastosta, Lotta Kontula, puh. (09) 310 38 434
sekä rakennusviraston verkkosivuilta Pihlajamäen työkohteet -sivuilta.

Pihlajamäen arkkitehtuuripolku

kaava.jpg
kaava.jpg

Pihlajamäkeen valmistui syksyllä 2008 Suomen ensimmäinen arkkitehtuuripolku. Se polveilee Saton alueella Graniittitiellä ja Vuolukiventiellä ja Hakan alueella Maasälväntiellä ja Liusketiellä. Arkkitehtuuripolku kiertää liki kaikki Pihlajamäen 60-luvun miljööt ja arkkitehtuurikohteet. Nyt Pihlajamäen upeata arkkitehtuuripolkua voi astella myös sähköisin askelin > .

 

Klikkaa kuvaa ja tutustu arkkitehtuuripolkuun verkossa

Arkkitehtuuripolun varteen on pystytetty kuvallisia opastauluja, joissa kerrotaan alueen suunnitteluhistoriasta, suunnittelijoista ja rakentamisesta. Vanhoista valokuvista voi nähdä, miten rakennukset ja miljööt ovat säilyneet tai muuttuneet vuosien saatossa. Opasteet palvelevat sekä Pihlajamäkeen tutustuvia matkailijoita että täällä jo asuvia pihlajamäkeläisiä.

Pihlajamäen arkkitehtuuripolun esikuvia ovat Pohjois-Italian Ivreassa sijaitseva 30-luvulla rakennettu funktionalistinen Olivetti-yhtiöiden asuinalue ja Berliinissä sijaitseva modernin arkkitehtuurin merkkikohde Siemensstadt. Molemmilla alueilla kerrotaan opastauluin alueen ja rakennusten merkityksestä arkkitehtuurihistoriassa.

medium_1197322614_Kiilletie5.jpg

 

 

Saton lamellitalo Kiilletiellä. Arkkitehti Lauri Silvennoinen. Kuva: Mikko Tainio.

 

 

 

Kirjauutuus: Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä

nkalapaikka

Pihlajamäestä kertovassa valokuvakirjassa kuuluu nyt asukkaiden ääni. Toimittaja Kristiina Markkasen haastatteluista ja valokuvaaja Lidia Tirrin kuvista koottu kirja antaa puheenvuoron ihmisille, jotka elävät näiden komeiden modernien julkisivujen takana. Uutta kirjaa saa pian ostaa 25 euron paikallishintaan Pihlajamäki-seuralta paikallisissa tapahtumissa sekä lähiöasemalta sen aukio-oloaikoina.

Helsingin kaupunginmuseon julkaisema Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä sekä sen pohjalta koostettava näyttely ovat osa Helsingin designpääkaupunkivuoden ohjelmaa.

Näköalapaikka-kirjassa Helsingin kaupunginmuseo suuntaa katseensa Helsingin esikaupunkeihin. Tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Pihlajamäki on esimerkki alueesta, jota kielteissävyinen lähiökeskustelu on koskettanut läheltä. Sen asukkaiden näkökulma puolestaan on usein jäänyt piiloon. Tällä kertaa niin ei käy, sillä Näköalapaikka-kirjassa asukkaiden oma kokemus on pääasia.

Pihlajamäki rakennettiin 1960-luvun alussa. Se oli yksi ensimmäisistä kokonaisuuksina suunnitelluista kaupunginosista, joissa uudella elementtitekniikalla tuotettiin edullisesti laadukasta ja luonnonläheistä asumista. Arkkitehtonisesti arvokas alue on suojeltu asemakaavalla ja valittu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi.

Toimittaja Kristiina Markkasen haastatteluista ja valokuvaaja Lidia Tirrin kuvista koottu kirja antaa puheenvuoron ihmisille, jotka elävät arkeaan modernien julkisivujen takana. Markkanen ja Tirri halusivat selvittää, mitä pihlajamäkeläiset itse ajattelevat keskustelua herättäneestä asuinalueestaan. Kirjan kuvat vievät avariin ja valoisiin koteihin, joissa mitä ilmeisimmin viihdytään, ja asukkaiden haastatteluista avautuu uusi näkökulma arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun. Professori Kirsi Saarikangas on kirjoittanut kirjaan artikkelin muistin paikoista lähiötilassa. Kirjan tekstit ovat suomeksi ja englanniksi.

Näyttely esillä Pihlajamäessä, Viikissä ja Sederholmin talossa Kirjan kuvista ja teksteistä koostetaan valokuvanäyttely, josta osa on esillä Pihlajamäen ostoskeskuksessa helmikuussa ja Viikin kirjastossa maalis-huhtikuussa. Kokonaisuudessaan näyttely nähdään Sederholmin talossa toukokuusta alkaen. Silloin voi satunnainen turistikin päästä näkemään, miten design ympäröi helsinkiläisiä myös kantakaupungin ulkopuolella.

Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä
Pihlajamäen ostoskeskuksessa 4.2.–26.2.2012, ke–to 13–20, la–su 11–17
Viikin kirjastossa 8.3.–18.4.2012 ma–to 9–20, pe 9–18, la 10–16
Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 18, 12.5.–26.8.2012 ke–su 11–17, to 11–19

Kristiina Markkanen & Lidia Tirri: Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä. Helsingin kaupunginmuseo 2011. 128 sivua, sidottu. ISBN 978-952-272-101-3. Hinta 28 e (sis. alv). Hinta on 28 euroa (sis. alv). Kirjaa saa Museokaupasta, Sofiankatu 4.