Ajankohtaista

Pihlajamäen Puurojuhla nuorisotalolla 8.12. kello 17–19.30

Puurojuhla2017 Fbevent

Puurotarjoilu kello 17 alkaen – niin kauan kuin puuroa riittää.

Perinteinen Pihlajamäen Puurojuhla järjestetään yhteistyössä alueen asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa Pihlajamäen nuorisotalolla, Moreenitie 2.

Ohjelmassa itsenäisyyden juhlavuonna painottuu Pihlajamäen alueen historia unohtamatta perinteisiä joululauluja ja Joulupukin vierailua.

Ohjelma 2017

klo 17.00 Puhallinorkesteri Wiipuri
klo 17.15 Tervetuliaissanat – 100 vuotiaan Suomen Pihlajamäki
klo 17.30 Susanna Sahrlund & Maire Kulmala & yllätysesiintyjä
klo 17.40 Lähiöaseman Lauluryhmä laulaa & laulattaa
klo 18.00 Joulupukin vierailu
klo 18.20 Mielihyvä – musiikkiesitys
klo 18.35 Fungo – musiikkiesitys
klo 18.50 Ulla Welin – runoja
klo 19.00 Seppo Luusalo, Vesa Taivalantti & Ärri

Pihlajamäki100–valokuvanäyttely, nuorisotalon 2. kerroksessa.
Puuro- sekä glögi- ja piparitarjoilu salissa klo 17 alkaen.
Suomi100-kakkutarjoilu klo 18.20 alkaen niin kauan kuin kakkua riittää!
Pipareiden leivontaa nuorisotalon keittiössä ja jouluisat askartelut koko perheelle nuorisotalon Ateljeessa, 2.kerros.
Arpajaiset.

Tervetuloa nauttimaan joulutunnelmasta koko perheen voimin!

Puurojuhlan yhdessä järjestävät: Pihlajamäen lähiöasema, Pihlajamäen nuorisotalo, Pihlajamäen kirkko, Pihlajamäki-seura, MLL Pihlajamäki, Lions Club Pihlajamäki ja Pihlajamäki-Pihlajiston eläkeläiset.

Pihlajamäki.info 3/2017 esittelee 100-vuotiaan Suomen rikasilmeistä Pihlajamäkeä

Lehti3 Info

Suomen 100-vuotispäivän edellä kysyimme gallupissa pihlajamäkeläisten itsenäisyyspäivän perinteistä. Kävimme kurkkaamassa Pihlajamäen ala-asteen satavuotisjuhlavalmisteluihin.

Helsingin Uuden yhteiskoulun (HUYK) kasiluokkalaiset ovat mukana Suomi100-ohjelmaan kuuluvassa Taidetestaajissa. Perinteistä Pihlajamäen Puurojuhlaakin on sävytetty historilla, kaikki tervetuloa nuorisotalolle 8.12.2017 klo 17–19.30!

”Maailma on tullut tänne!”, toteaa Pihlajamäen kirkon diakonissa Helena Pietinen. Pihlajamäen ala-asteella opiskellaan suomen lisäksi omana äidinkielenä viroa, venäjää ja somalia; kaikkiaan koulun lapset puhuvat 30 eri äidinkieltä. Monikulttuurinen Graniitti-toimintakeskus tukee maahanmuuttajien kotoutumista sekä oman kielen ja kulttuurin säilymistä. HUYK:ssa tehdään kansainvälistä yhteistyötä kiusaamisen ehkäisemiseksi.

Miten Pihlajamäen nuorisotalon päivä rullaa ja mitä voi loppusyksyllä bongata lähipurosta, selviää myös lehdestä. Lue kuinka Pihlajamäki on esillä ääninäyttelyssä. Kuva-arvoitukseen voi osallistua 8.12. saakka. Takasivulta löytyy Pihlajamäen joulukalenteri luukut avattuina.

http://pihlajamaki.info/images/Lehti/Pihlajamaki_3_2017_kevyt.pdf

Longinojan taimenten kudun tarkkailu 30.10.

kudunseuraajatIMG 2102 pieni

Pihlajamäen ja Savelan välissä Vantaanjokeen laskeva Longinoja on talkoovoimin muuttunut puroksi, jossa uhanalainen taimenen lisääntyy. Lokakuun loppupuolella suuret emotaimenet nousevat Vantaanjoen kautta puroon kutemaan.

Lähdemme seuraamaan tätä uskomatonta luontonäytelmää ma 30.10. klo 18. Aloitamme kudun tarkkailun Savelan Koirapuistonkoskelta, eli Savelan koirapuiston viereiseltä sillalta. Etenemme tilanteen mukaan puron vartta kevyen liikenteen väyliä pitkin.

Asiantuntevana oppaana toimii SKES ry:n Longinoja -projektin vetäjä Juha Salonen.

Retkelle kannattaa pukeutua lämpimästi ja ottaa mukaan juotavaa sekä taskulamppu.

Kutupuuhien tarkkailu sopii kaiken ikäisille, vapaa pääsy.

Syksyt eivät ole samanlaisia, joten voi käydä myös niin ettei kaloja näy. Retkellä saadaan valmiudet löytää purosta kutevia kaloja ja nähdään millaista jälkeä talkookunnostuksilla on saatu aikaiseksi.

Liity Fb-tapahtumaan ja kutsu kaverit mukaan: https://www.facebook.com/events/271740990012334/

Ohjeita kudun tarkkailuun: http://longinoja.fi/longinojan-luonnon-vuosi/taimenten-kuduntarkkailu/

Tervetuloa!

Pihlajamäen kyläjuhla lauantaina 2.9. – kuhinaa aamusta yöhön

kyläjuhla2017

Pihlajamäen oma kyläjuhla on ruokaa, musiikkia, sirkusta ja taidetta. Näköaloja ja kädentaitoja. Saippukuplia ja pomppulinnoja. Lue koko ohjelma, mutta älä hengästy!

  • klo 9-16 Junnuturnaus Aava Areenalla, tuotto taloudellista tukea tarvitsevien junnujen harrastukseen.
  • klo 10-10.30 Aamukahvikonsertti. Jousikvartetti Synkronis tuo lavalle Aulis Sallisen Aspekteja Hintriikin surumarssista ja Einojuhani Rautavaaran jousikvarteton no 1. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Nuorisotalon sali.
  • klo 10-12 Kattoterassit auki! Nyt tarjolla uudet hulppeat näkymät 60-luvun Pihliksen vanhimman talon katolta. Ylöskäynti A-rapusta. Maasälväntie 14.
  • klo 11-15 Ruokatori – katuruokamarkkinat ja maatilatori. Luomua ja lähiruokaa, lihaa ja kasviksia, gourmethodareita ja vegaaniherkkuja, sormiruokaa ja toritunnelmaa. Pihlajamäen tori. https://www.facebook.com/events/1080956958701335/
  • klo 11-15 Puistojuhla, Maasälvänpuisto.
    = Lasten puistojuhlassa taikuri, akrobatianäytöksiä, perheliikuntarastit, pomppulinna, pellesuunnistusta, kasvomaalausta, pelastuskoiria, saippuakuplia ja roskapoliisi. Lavalla taikuri Sami Paavola klo 12.30-13, Pukinmäen taidetalon akrobatianäytökset klo 12 ja 13.30 alkaen.
    = Piknikpuistossa bluesia, leivonnaisia ja vilttikirppiksiä. Ruokatorilta ruuat, puistokahvilasta jälkkärit, lavalla Pedro Sanchez sekä Robbie Hill & Emilia Heinonen.
    Pst! Tule kirppismyyjäksi! Ei paikkamaksuja eikä -varauksia, saavu paikalle kello 10.30 alkaen. Lisätietoja Katilta, kati.railo(a)gmail.com.
  • klo 11-15 Markkinat ostarilla. Tarjouksia, käsitöitä, tuote-esittelyjä,… Käsityömyyjä – ilmoittaudu Katille, kati.railo(a)gmail.com. Ei paikkamaksuja.
  • klo 11-15 Avoimet ovet partiolippukunta Aarnivalkean uusissa tiloissa ”kirkon vintillä”. Käynti kirkon takapihalta.
  • klo 15-17 ”Kaupunkiluonto”. Anna Seppälän teosten aiheina ovat ihmisen rakentama ympäristö ja luonnon läsnäolo kaupunkiympäristössä. Toisinaan maisemat ovat todellisia paikkoja, toisinaan yhdistelmiä monesta näkymästä. Teoksissa orgaaniset muodot yhdistyvät geometrisiin kuvioihin jossakin kuvituksellisen ja abstraktin välimaastossa. Akryylimaalauksia ja tussipiirroksia vanerille ja paperille. Näyttely avoinna 2.–17.9. 2017, ti-pe klo 9–18, la–su klo 10-18. Taiteilija tavattavissa la 2.9. klo15-17. Kahvila Muruseni.
  • klo 16-03 Kesäyön jamit II, Bar & Saloon Ralli Pihlajamäki bluussaa ja jamittelee taas. Tule soolona, ryhmänä tai kehittele housebandin kanssa uusia kokoonpanoja. Grillistä hamppareita ja nachoja.
    Lavalla:
    klo 16– Andreas Nicola Ravizzoni
    klo 18– Syyttömät
    klo 22.30–02 Kesäyön jamit, housebandina ja jami-isäntänä Neimo Blues Band. https://www.facebook.com/events/109158346464209/
  • klo 16-03 Iltabileet, Bar U2 Tarjouksia ja pientä purtavaa pitkin iltaa, ​arvonta klo 20 ​- arvat mynnissä 31.8 alkaen.
    Lavalla:
    klo 20.15-21 ja klo 22-23 Pauli Kurahaara & Gran Canaria duo.
    klo 21-22 ja 23-24 karaokekisa, päävoittona Bar U2:n 100 euron lahjakortti.
  • klo 18.30-20 A-junioreiden AMS-sarjan ottelu PK.35 – JJK. Aava Areena.
  • klo 21-01 Karaokekisa, Bar 71 Palkintona Bar 71:n 100 euron lahjakortti, arpajaiset tasatunnein. Grilli kuumana klo 13 alkaen!
  • klo 21-21.20 Valosirkus Spektrin vannetanssi valaisee pimenevän illan! Spektri tekee LED-välineillä värikkäitä ja näyttäviä koreografioita. Sopii kaiken ikäisille, vapaa pääsy. Pihlajamäen tori.

Kyläjuhlan ohjelma täydentyy ja tarkentuu tapahtumapäivään asti. #welovepihlis

OSOITTEET

  • Aava Areena / Rapakiventie 16
  • Bar & Saloon Ralli / Meripihkatie 1-3
  • Bar U2 / Meripihkatie 1-3
  • Bar 71 / Meripihkatie 1-3
  • Kahvila Muruseni / Kivipyykintie 6
  • Maasälvänpuisto / Maasälväntie 3
  • Maasälväntie 14 / Maasälväntie 14
  • Pihlajamäen tori / Meripihkatie 3
  • Pihlajamäen ostoskeskus / Meripihkatie 1-3
  • Pihlajamäen kirkko / Liusketie 1
  • Pihlajamäen nuorisotalo / Moreenitie 2

Pihlajamäen kyläjuhla on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Euroopan_kulttuuriymparistopaivat

Kyläjuhla Facebookissa https://www.facebook.com/events/241703582996802/

 

Pihlajamäki goes Blues täyttää 10 vuotta ja tuo lavalle Dumarin ja Spuget 3.6.

PgB

Kymmenen vuotta sitten tehtiin historiaa, kun Helsingin ensimmäinen vain yhdelle musiikkityylille omistautunut festivaali järjestettiin kantakaupungin ulkopuolella. Syntyi Pihlajamäki goes Blues!

Nyt Kiillepuiston lavalla lauantaina 3.6. klo 14-18 nähdään Eeva Äärelä Band, Experienced?, Jo’ Buddy’s Trio Riot sekä Dumari ja Spuget

  • Klo 14- Eeva Äärelä Band
  • Klo 15- Experienced?
  • Klo 16- Jo’ Buddy’s Trio Riot
  • Klo 17- Dumari & Spuget

– Pihlajamäki goes Blues on alusta asti asukasvoimin järjestetty ja päihteettömäksi julistautunut korkealaatuinen, tyylilleen omistautunut maksuton musafestari, tapahtuman tuottaja Sini Heino-Mouhu kertoo.

Dumarit ja Spuget tuo Kiillepuistoon 28. huhtikuuta julkaistavan Dumarillumarein eli täyslaidallisen kadunmiehen filosofiaa läskibasson, kitaran ja rumpujen tahdissa. Bluesia ja jenkkaa, soulia ja humppaa ja räppiä, itää ja länttä.

Emma-ehdokkuuden pari vuotta sitten napannut Jo’ Buddy tulee Pihlajamäkeen räiskyvän Riot-trion kanssa. Jo’ Buddy’s Trio Riot tuo lavalle juurevan rock’n’roll ja down-home soundin.

Experienced? kumartaa Jimi Hendrixille. Pumpussa vaikuttavat näyttävän uran tehneet kitaristi Samu Leminen ja Kingston Wallista tuttu basisti Jukka Jylli.

Aikaisempina kesinä Pihlajamäessä monituhatpäiselle yleisölle ovat esiintyneet Melrose, Honey B & T-bones, 22-Pistepirkko, Jo Stance, Hurriganes, Robbie Hill, The Bad Ass Brass Band, Little Willie & Night Train, Frank Zappa Memorial Pancake Breakfast, Marjo Leinonen & Balls, Maarit, Dave Lindhoĺm ja moni muu.

Ohjelmassa on musiikin lisäksi katuruokakojuja sekä ohjelmaa lapsille ja lapsenmielisille – hennoja, kasvomaalausta ja frisbeegolfin saloja. Pihlajamäki-seuran musatiimi järjesti tapahtuman ensimmäisen kerran vuonna 2007. Kesällä 2014 ja 2016 tapahtuma oli tauolla.

– Tänä vuonna kulttuurikeskuksen tuki kattaa kolmanneksen tapahtuman kuluista. Muilta osin tapahtuman koko budjetti on kerätty useiden tukitapahtumien avulla parin viime vuoden aikana, Heino-Mouhu sanoo.

  • Aika: Lauantai 3.6. Kello 14-18
  • Paikka: Pihlajamäki, Kiillepuisto, Kiilletie 6
  • Saapuminen: Bussit Pihlajamäkeen 71, 70T, 73, 74, 75. Junat P, I ja N (Pukinmäen asema).

VAPAA PÄÄSY

Pihlajamarkkinat täyttää ostarin 20.5. klo 10-15

MARKKINAT

Pihlajamarkkinat tuo ostarille taas monipuolisen ohjelman kaiken ikäisille. Lavalla nähdään mm. loistava lastenmusiikkiorkesti Hovinarri, vauhdikasta Bollywood-tanssia ja ihan oikea huutokauppa. Pihlajamarkkinat järjestää Lions Club Pihlajamäki. 

 

Osallistu Helsingin uuden strategian laadintaan

KAUPUNKISTRATEGIA

Helsinki kutsuu asukkaat mukaan luomaan uutta kaupunkistrategiaa. Millainen on sinun Helsinkisi – luova tietokaupunki, asukkaiden jakamiskaupunki, joustava hyvinvointikaupunki, fiksu palvelukaupunki? Ota kantaa Helsingin tulevaisuuden skenaarioihin, tarjolla on neljä eri tapaa vaikuttaa http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/strategia-ja-talous/kaupunkistrategia/

1) Kerro kantasi -palvelussa on kysely avoinna 13.4.–5.5.2017 Vaihtoehtoisten skenaarioiden kommentointi. Kevyt ja nopea kysely. Kerro Kantasi -kyselyyn https://kerrokantasi.hel.fi/kaupunkistrategia

2) Osallistu Tulevaisuuden Helsinki -verkkoaivoriiheen, ilmoittautuminen 13.–19.4.2017 Skenaarioiden jalostaminen kahden viikon aikana. Verkkoaivoriihi kestää 24.4.–5.5. ja edellyttää aktiivista osallistumista useampana päivänä. Ilmoittautuminen verkkoaivoriiheen https://survey.interquest.com/cgi/view?sid=a3f850fa4f113705&lan=fi

3) Osallistu kyselyyn paperisella lomakkeella kirjastoissa. Kyselyssä on Kerro kantasi -palvelun kysymykset paperilla niille, jotka eivät halua osallistua netissä. (Kirjastot ovat Kirjasto 10, Käpylä, Maunula, Oulunkylä, Töölö, Kontula, Malmi, Kallio, Pohjois-Haaga, Herttoniemi, Itäkeskus ja Vuosaari.) Kysely kirjastoissa toteutetaan 24.4. – 5.5.2017 välisenä aikana.

4) Asukasilta tiistaina 2.5.2017 klo 17.30 kaupungintalon juhlasalissa, Pohjoisesplanadi 11–13. Tilaisuudessa kerrotaan kaupunkistrategiatyöstä. Paikalla on kansliapäällikkö Sami Sarvilinna sekä toimialajohtajia.

Pihlajamäen siivoustalkoot 4.5.

siivoustalkoot

Pihlis on siisti, kun se taas talkoillaan vapun jäljiltä kesäkuntoon. Tänä vuonna siivoustalkoot järjestetään torstaina 4.5. kello 15-19. Talkoiden hermokeskus on tuttuun tapaan nuorisotalo (Moreenitie 2), josta saa mm. jätesäkkejä ja roskapihtejä, ja jonne kerätyt roinat voi roudata. Talkoissa mukana myös Roskapoliisi kello 16-18.

Näissä talkoissa kerätään viheralueilta ja kaduilta pois vain luontoon kuulumatonta jätettä – ei siis risuja ja oksia. Talkookeskuksesta saat lainaksi siivousvälineet, mutta tuothan omat hanskat mukanasi. Talkoojärjestelyistä vastaa Pihlajamäki-seura. 

Roskapoliisi paikalla klo 16-18:
– Kysy lajittelusta ja kierrätyksestä.
– Testaa lajittelutaitosi.
– Tule oppimaan uutta. 

Kuntavaalipaneelin 2017 satoa

kuntavaalipaneeli Fb 784x295

Pihlajamäen kuntavaalipaneeli keräsi keskiviikkona 22.3.2017 nuorisotalolle runsaat sata ihmistä. Nuorisotalon salissa istui paikallisesta politiikasta ja Helsingin ja Pihlajamäen kehittämisestä kiinnostuneita, runsaasti kysymyksiä esittäneitä kansalaisia ja kuulijoita. Keskustelu oli ajoittain hyvinkin vilkasta. Kuntavaalikandidaatit saivat vastattavakseen visaisia kysymyksiä, jotka käsittelivät niin rakentamista kuin kaavoitusta, liikennettä, koulutusta, eriarvoistumista sekä maahanmuuttoa.

Paikalle kutsuttiin edustajat kaikista virallisista puolueista ja seuraavat ehdokkaat tulivat panelisteiksi: 

SDP, Hanna Varis, 476, Viikinmäki
Vasemmisto, Marianna Siltala, 340, Pihlajamäki
Keskusta, Riitta Korhonen, 909, Viikki
Kokoomus, Eija-Riitta Aakio, 27, Viikinmäki
Vihreät, Meri Haahtela, 626, Myllypuro
Kristilliset, Tuulikki Tepora, 589, Pihlajamäki
Perussuomalaiset, Jarmo Keto, 785, Pihlajamäki
Piraattipuolue, Jani Somero, 1056, Pihlajamäki
Feministinen puolue, Heidi Ahola, 2, Kumpula
Itsenäisyyspuolue, Jorma Luotonen, 873, Roihuvuori
SKP, Heikki Ketoharju, 1011,  Kallio

Lyhyen esittelykierroksen jälkeen panelisteille esitettiin vuorotellen väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Väittämiin piti vastata samaa mieltä tai eri mieltä. Avoimiin kysymyksiin annettiin vastausaikaa puolisen minuuttia. Vastausaika piti rajoittaa lyhyeksi, koska paneelille oli varattu aikaa vain kaksi tuntia ja panelisteja oli 11.
Mielenkiintoista keskustelua saatiin aikaiseksi ja yleisö oli kiinnostunut panelistien näkemyksistä ja kannanotoista. Paljon kysymyksiä jäi esittämättä, mutta juontajat valitsivat kysymyspatteristosta sellaisia aiheita, joiden arvioitiin kiinnostavan suurta osaa yleisöstä, ja jotka ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä julkisuudessa. Aiheet koskivat enemmän tai vähemmän Pihlajamäkeä ja sen asukkaita. Tilaisuuden lopuksi kukin panelisti sai muutamalla lauseella kertoa, miksi ylipäänsä kannattaa äänestää ja miksi juuri kyseinen henkilö olisi paras mahdollinen vaihtoehto pääsemään valtuustoon seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Kysymykset ja väittämät oli jaettu teemoittain seuraavalla tavalla:
Lapset ja nuoret
Kaavoitus ja Pihlajamäki
Eriarvoistuminen
Terveys- ja sosiaalipalvelut
Sähköiset palvelut

Pomintoja paneelissa esitetyistä väittämistä ja kysymyksistä

Lähikouluperiaate puhuttaa vuosi vuodelta yhä enemmän pienten lasten vanhempia ja varsinkin vaalien alla esiin nousee, pitääkö vanhempien saada mahdollisimman vapaasti valita lapsensa koulupaikka.
Vanhempien on saatava valita mahdollisimman vapaasti lapsensa koulupaikka.
Yhdestätoista panelistista 7 oli samaa mieltä, koulupaikka pitää saada itse valita. Lähikouluun ei tarvitse mennä ellei halua.  Neljän puolueen edustajat olivat eri mieltä (SDP, KOK, feministinen puolue ja SKP), lapset pitää laittaa lähikouluun sen mukaan, missä perhe asuu.

Päivähoitopaikka pitää tarjota lapselle myös silloin, kun toinen vanhemmista on kotona.
Vasemmistoliitto, vihreät, kokoomus, keskusta, SDP, feministinen puolue ja SKP olivat sitä mieltä, että päivähoitopaikka pitää tarjota lapselle myös silloin, kun toinen vanhemmista on kotona. Perussuomalaiset ja kristilliset vastustivat, piraattipuolue ja itsenäisyyspuolue eivät sanoneet juuta eikä jaata. Erilaisia selityksiä tuli kaikilta puolueilta ja korostettiin sitä, että kysymyksessä on lapsen oikeus, ei vanhempien. Myös hoidon maksuttomuutta tai maksullisuutta sivuttiin, sitä ei kuitenkaan tässä kohtaa kysytty.

Kasvisruuan osuutta kouluissa pitää lisätä.
Kaikki panelistit perussuomalaisia lukuun ottamatta olivat samaa mieltä. Kommenteissa nousi esille lähiruuan merkitys, jonka osuutta haluttaisiin kasvattaa.

Millä toimilla ehkäisisit lasten ja nuorten perheen köyhyydestä johtuvaa syrjäytymistä?
Tosiasia on, että perheen köyhyys syrjäyttää lapsia ja nuoria. Jos perheellä ei ole varaa osallistua maksullisiin rientoihin, lapsi tai nuori voi syrjäytyä hyvinkin nopeasti kaveriporukasta.
Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, että kaupungin pitää huolehtia maksuttomista harrastusmahdollisuuksista, iltaisin tyhjillään olevien koulujen käyttöastetta pitää lisätä ja että lapsiin ja nuoriin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta syrjäytymisen ehkäisemiseen päästään kiinni mahdollisimman varhain.

Millaista uudisrakentamista kannatatte Pihlajamäkeen ja mihin?
Uudessa yleiskaavassa Pihlajamäki on osoitettu tiiviille täydennysrakentamiselle, mikä on ristiriidassa sekä suojelukaavan että alueen luontoarvojen kanssa.
Pihlajamäen ainutlaatuisen lähiluonnon merkitys ymmärrettiin panelistien keskuudessa erinomaisen hyvin. Yleisesti ottaen rakentamista ylöspäin kannatettiin etenkin uusilla alueilla. Myös vanhojen ostoskeskusten kehittämistä kannatettiin.

Malmin lentokenttä tulee säilyttää lentokäytössä.
Kaikki muut puolueet haluavat säilyttää Malmin lentokentän lentokäytössä paitsi SDP ja feministinen puolue, jotka nekin haluavat jättää suojellun päärakennuksen paikoilleen.   
Malmin kentästä viriää aina vilkas keskustelu, niin nytkin. Helsingin kasvava väestömäärä, asuntotarve sekä julkinen liikenne olivat osa Malmin kenttää koskevaa keskustelua.

Maksuton joukkoliikenne helsinkiläisille Helsinkiin.
Euroopassa on jo tehty joitakin kokeiluja siitä, että joukkoliikenteestä tehdään kunnan asukkaille maksuton palvelu. Myös Helsingissä on väläytelty tällaista mahdollisuutta. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset vastustavat maksuttomuutta, muiden puolueiden mielestä se olisi yksi vaihtoehto. Toki eräänlaisia välimuotoja kannatettiin ja pidettiin ehkä parempina vaihtoehtoina, esimerkiksi maksuttomuutta eläkeläisille ja erityisesti sellaisille eläkeläisille, joilla on hyvin pieni eläke.
Maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä oli pari kappaletta, suurmoskeija sen sijaan oli jätetty kysymyspatteristosta pois asian keskeneräisyyden vuoksi. Todennäköisesti kyseistä aihetta kuitenkin olisi kaivattu mukaan, koska jälkikäteen ihmeteltiin, miksi se oli jätetty pois.

Jos valtio pyytää, Helsinkiin pitää perustaa vastaanottokeskus.
Kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että kyllä, näin on, paitsi perussuomalaiset.
Suomessa on mahdollisesti jopa tuhansia henkilöitä, jotka oleskelevat maassa ilman papereita lähinnä sen vuoksi, että he eivät ole saaneet oleskelulupaa. Asiasta käydään vilkasta julkista keskustelua.

Paperittomille pitää tarjota kunnalliset sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kokoomus vastasi, että ei pidä, samoin perussuomalaiset ja piraattipuolue. Kristilliset eivät sanoneet mitään. Muiden mielestä palvelut pitää tarjota, on henkilöllä lupa olla maassa tai ei. Moni panelisti aprikoi, mitä palveluja pitäisi tarjota ja mitä ei ja sen perusteella voisi ajatella, että myös supistetut palvelut voisivat tulla kysymykseen. Eli koko laajan palvelutarjonnan ei tarvitse olla mahdollista, ainoastaan peruspalvelut, esimerkiksi perusterveydenhoitopalvelut.

Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy koko ajan. Osa asukkaista ei kuitenkaan halua, osaa tai muuten vaan kykene täyttämään esimerkiksi sähköisiä lomakkeita. Jo nyt on ollut selviä merkkejä siitä, että osa ihmisistä putoaa kokonaan tukien ulkopuolelle, kun niiden hakeminen on tehty liian vaikeaksi.
Miten panelistit ratkaisevat tämän digitalisoinnista johtuvan ongelman?
Kaikki kandidaatit olivat sitä mieltä, että palveluita ja niihin liittyviä kysymyksiä pitää voida hoitaa myös muulla tavoin, esim. puhelimitse tai asioimalla palvelupisteissä. Miten tämä sitten rahoitetaan, on eri asia, ja siihen ei pyydetty ottamaan kantaa.

Mikä on paikallisesti saatavien palveluiden tulevaisuus?
Pihlajamäessä on oma terveyskeskus, joka palvelee Pihlajamäen lisäksi Pihlajiston, Viikinmäen, Viikin ja Latokartanon asukkaita. Pihlajamäen terveyskeskusta pidetään toimivana ja hyvänä terveyskeskuksena, josta saa asiantuntevaa palvelua. Tämän vuoksi kaupungin suunnitelmat keskittää hyvinvointipalvelut muutamaan isoon keskukseen ei herättänyt innostusta alueellamme. Myös panelistit olivat sitä mieltä, että paikallisia palveluja tarvitaan.

Pihlajamäessä on vaalien alla järjestetty paneelikeskusteluja myös aiempina vuosina, se on jo melkein vakiintunut tapa alueellamme. Se on hienoa, koska mikäs sen parempaa kuin tuoda ehdokkaat paikan päälle keskustelemaan juuri oman kaupunginosamme kysymyksistä ja vielä saada paikalle sellaisia ehdokkaita, jotka asuvat ainakin lähellä Pihlistä. Silloin ainakin keskustelemassa on ihmisiä, jotka tuntevat alueen arvot sekä plussat ja miinukset. Me haluamme kehittää Pihlajamäkeä entistä paremmaksi paikaksi elää ja asua ja siihen me tarvitsemme tukea.

Järjestävät tahot kiittävät panelisteja mielenkiinnosta ja toivottavat heille menestystä tulevissa vaaleissa!

Tilaisuutta isännöivät Pihlajamäki-seura Ulla Artten johdolla sekä Lähiöasema ja Satu Punju henkilökuntineen.

Teksti: Ulla Artte

 

Pihlajamäessä halutaan säilyttää arvokas kulttuuriympäristö ja lähiluonto

Helsingin uusi yleiskaava on tuomassa 60-luvulla rakennetun Pihlajamäen täyteen asuinrakentamista. Myös luonnonsuojelulain ja muinaismuistolain nojalla suojellut herkät luontokohteet on merkitty tiiviille asuinrakentamiselle. Siksi Pihlajamäki-seura on valittanut yleiskaavapäätöksestä.

– Toivotamme uudisrakentamisen Pihlajamäkeen tervetulleeksi ilman muuta, mutta emme tässä mittakaavassa. Yleiskaava myös mahdollistaa asukkaille tärkeiden viherreittien tuhoamisen, Pihlajamäki-seuran puheenjohtaja Ulla Artte sanoo.

Artte kertoo, että on hyvin kyseenalaista, noudattaako yleiskaava lainkaan maakuntakaavaa, missä Pihlajamäki kuuluu valtakunnallisesti suojeltuihin ja merkittäviin rakennetun ympäristön kohteisiin. Maakuntakaavassa on myös erikseen mainittu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettua ympäristönä Lahdentien varressa oleva Porraskallio. Yleiskaavassa Porraskallio on tiivistä rakentamisen aluetta.

– Yleiskaavassa ei ole lainkaan huomioitu sitä, että Pihlajamäen vanha puoli on juuri suojeltu ja että se kuuluu arvostettuun kansainväliseen DoCoMoMo -aluekokonaisuuteen ainoana 1960-luvun asuinalueena koko Suomessa. Vanha ja suojeltu 1960-luvun rakennuskanta on merkitty korttelitehokkuudeltaan tiheästi rakennettavaksi alueeksi eli käytännössä liki kaikkiin mahdollisiin koloihin on suunniteltu täydennysrakentamista, Artte korostaa.

Pihlajamäki-seura muistuttaa valituksessaan, että yleiskaava on myös luonnonsuojelulain vastainen. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen inventoinnissa on havaittu liito-oravia Pihlajamäen pohjoisosassa sijaitsevassa metsässä eli Aarnikanmäellä. Voimassa olevassa asemakaavassa Aarnikanmäen pohjoisrinteen lehtometsä on suojeltu, ja se on luokiteltu arvometsäksi.

Samaisella Aarnikanmäellä on Museoviraston muinaismuistorekisteriin merkittyjä ja muinaismuistolain suojelemia kiinteitä ensimmäisen maailmansodan aikaisia Helsingin maalinnoituksen tukikohtia ja niitä yhdistäviä juoksuhautoja – myös hyvin säilynyt porrastettu juoksuhauta, jollaista ei ole missään muualla Helsingin maalinnoituksen alueella.

– Kaiken kukkuraksi Aarnikanmäen länsirinteessä on kaksi vanhaa hiidenkirnua, jotka on rauhoitettu luonnonmuistomerkkeinä vuonna 1995. Kaikki tämä on yleiskaavassa tiiviin asuinrakentamisen aluetta, Ulla Artte kertoo.

Pihlajamäen koko 1960-luvun rakennuskanta ja sitä ympäröivä miljöö on suojeltu asemakaavalla vuodesta 2010 alkaen. Asemakaavan alue kattaa myös Aarnikanmäen, joka on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen arvokas ja jossa sijaitsevat linnoituslaitteet ja hiidenkirnut.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin yleiskaavan 26.10.2016. Kaava on vilkkaan julkisen keskustelun ja vastustuksen sekä annettujen lausuntojen lisäksi poikinut myös valituksia Helsingin hallinto-oikeuteen. Yksi valituksen tekijöistä on Pihlajamäki-seura.