Pitäjänmäki on perinteitä ja historiaa täynnä vaikkei sitä heti muomaisikaan. Niin vihreää ja rauhallista, ja kuitenkin aivan Helsingin keskustan tuntumassa.
Marttilan-Reimarlan Nuolipuistossa oli aika käytännöllisesti katsoen pysähdyksissä toukokuisena viikonloppuna 2018. Kymmenet arkeologit, useimmat harrastajia, etsivät tiiviisti ja innokkaasti esineitä ja jälkiä joita kivikauden kyläläiset jättivät tänne noin 5,000 vuotta sitten.
Kaivuut sijoittuivat kukkulalle aivan leikkipuiston kupeessa. Aikoja sitten se oli ollut pieni saari jonne läheisen kylän ihmiset tulivat hylkeenpyyntiin ja muhin toimiin. Siihen aikaan maa oli alempana, sinne painuneena jääkauden paksun ja painavan jääpeitteen voimasta. Suurin osa Pitäjänmäestäkin oli veden peitossa.
Johtava suomalainen arkeologi Jan Fast toteutti kaivausprojektia tällä samalla paikalla jo 15 vuotta sitten. Hän siis tiesi mitä odottaa. Jo suunnitteluvaiheessa hän kertoikin minulle että ongelmaksi saattaa itse asiassa tulla se että löydetään liikaa esineitä. Tämä vahvistuikin tänään ja selvästi hyvin iloisena hyvästä tuloksesta hän huokasi ja sanoi jo miettivänsä seuraavaa vaihetta jolloin hän työtovereineen aloittaa löytöjen puhdistamisen ja luetteloimisen.
Useimmat löydöt olivat saviesineiden siruja mutta myös muita todella mielenkiintoisia esineitä löytyi. Näihin kuului muutama nuolenkärki joista yksi on todennäköisesti tullut jostakin kauempaa, ehkä nykyisestä Baltiasta tai Ruotsista. Esiin kaivettiin myös meripihkaa ja suuremmasta kallionpalasta löydetyt jäljet saattavat merkitä että kiviä lämmitettiin siellä esimerkiksi hylkeenrasvan sulattamiseksi.
Myönnän etten paljoa näistä tiedä mutta näin sen ymmärsin kun keskustelin siellä paikan päällä.
Meille pitäjänmäkeläisille näiden tieteentekijöiden – niin ammattilaisten kuin harrastajien ja opiskelijoidenkin – työn seuraaminen oli hieno kokemus. Projektillaan he auttavat myös meitä näkemään osia alkuhistoriastamme. Monet pitskulaiset kävivätkin paikalla ja kaikki saivat ystävällisen vastaanoton ja erinomaisen opastuksen kaivuuryhmältä. Jotkut heistä olivat jopa olleet mukana ensimmäisissä kaivauksissa vuosituhannen vaihteessa.
Myös Pitäjänmäki-seurana tulemme ilman muuta jatkamaan nyt alkavaa yhteistyötä Jan Fastin ja hänen tiiminsä kanssa. Pitäjänmäki-päivillä 9 syyskuuta 2018 tullaankin esittelemään sekä tätä projektia että arkeologista tutkimusta yleisemminkin. Toivottavasti saamme ensi vuonna jatkoa tälle Nuolipuiston projektille.
Pitäjänmäki yhdistää vanhat kylät ja uudet asuinalueet, perinteikkäät teollisuusalueet ja Helsingin piilaakson korkean teknologian toimintoineen. Kaikille meille on sekä miellyttävää että tärkeää nähdä kuinka kauas asuinseutumme historia ulottuu ja kuinka syvällä yhteisömme juuret ovat maamme syntyvaiheissa.
Tämän vuoden kaivaukset Pitäjänmäen Nuolipuistossa olivat osa Helsingin ruotsinkielisen työväenopiston (Arbis) laajaa kurssitoimintaa.
On tärkeää muistaa että arkeologiset kaivuut ovat luvanvaraisia ja ammattilaisten vastuulla. Laki kieltää ankarasti kaiken omaehtoisen kaivamisen myös tällä Pitäjänmäen Nuolipuiston alueella. Jos haluaa mukaan tähän mielenkiintoiseen toimintaan niin oikea tapa on ottaa yhteyttä arkeologian harrastajien järjestöön. Tämän voi tehdä esimerkiksi heidän Facebook-sivunsa kautta – https://www.facebook.com/Arkeologian-harrastajat-ANGO-ry-1…/ – joka hieman vanhentuneenakin tarjoaa mielenkiintoista luettavaa ja katsottavaa.
Jan Furstenborg
