Puistola-Seura on toimittanut 30.12.2010 kaupungin rakennusvirastolle mielipiteensä ja kehittämisehdotuksensa Puistolan ja Heikinlaakson aluesuunnitelmasta 2011-2020.
Suurimman kehittämisen tarpeen seura näkee olevan Puistorilla ympäristöineen sekä Suuntimonpuistossa. Huomattavia kehittämisodotuksia kohdistuu myös alueen eteläreunan vyöhykkeelle, jossa ovat mm. Aurinkomäentie, Aurinkomäen hevostila, Maamiehenpolku, Karjuniitynoja, täyttömäki ja koirapuisto.
Aluksi
Puistola-Seura ry on asukkaiden perustama kaupunginosayhdistys, jonka toiminta-alueen ydinosaa ovat juuri Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston tarkastelun kohteena olevat Koillis-Helsingin alakaupunginosat Puistola ja Heikinlaakso. Seuran ympäristöjaosto on vuosien ajan
seurannut asukkaiden mielipiteitä alueestaan ja tehnyt niiden mukaisia esityksiä kaupunginosan olojen kehittämiseksi. Seuran esitykset ovat perustuneet korkeintaan muutaman kymmenen aktiivisen asukkaan mielipiteisiin. Tulokset ovat kuitenkin olleet hyvin samansuuntaisia nyt
tarkasteltavana olevien ja yli 300 asukkaan mielipiteisiin perustuvien suunnitelmien kanssa. Myös asukkaiden tyytyväisyys alueeseensa on ollut samansuuntaista.
Koko Puistolan ja Heikinlaakson alueesta on kunnostustoimenpiteiden ulkopuolelle jätetty ympäröivät päätiet, Vanha Porvoontie ja kaikki kaupungin työohjelmassa jo olevat kohteet. Alueen ulkopuolisten tekijöiden vaikutus on saatu näin pieneksi ja sisäisten tekijöiden painoarvo tulee korostumaan suunnitelmassa.
Puistolan ja Heikinlaakson aluesuunnitelman Alueanalyysi-osuutta voi näin hyvällä syyllä pitää alueen sisäisten olosuhteiden perustutkimuksena. Se on hyvä pohja – perusta, jonka päälle on turvalista lähteä esittämään muutostarpeita ja niiden vaikutuksia.
Alueanalyysissä on laajasti ja yksityiskohtaisesti jopa ansiokkaasti selostettu maastomuodot, kasvillisuus, eläimet ja maankäyttö sekä sen historia ja varaukset. Asioita on vielä selvennetty kartoilla. Se on todella arvokas kokonaisuus asukkaiden käyttöön oman alueensa tuntemisessa.
Luonnos sisältää vielä muutamia virheitä, mutta tällaisenakin se on todella kiitoksen arvoinen.
Alueanalyysi myös vahvistaa aikaisempaa käsitystä kehittämisen suuntaamisesta:
Suurin tarve kehittämisen on:
– Puistorissa ympäristöineen ja
– Suuntimopuistossa.
Valmis ja viihtyisä on:
– Nummisuutarinpuisto
Eniten odotuksia kohdistuu:
– Alueen eteläreunan vyöhykkeen: Aurinkomäentie –
Aurinkomäen hevostila – peltoalue – Maamiehenpolku –
Karjuniitynoja – täyttömäki – koirapuisto, kehittämiseen.
– Sisäisten teiden ja kävelyteiden kunnostamiseen.
Alueanalyysin perustuvaan yleisten alueiden kehittämisen suunnitelmaan kymmenvuotiskaudelle 2011-2020 voi Puistolan-Seura pitkälle yhtyä. Osa kehittämisesityksissä on ilmeisesti lähtöisin
Seuran esityksistä.
Mielipiteitä ehdotetuista toimenpiteistä ja lisäyksiä:
1. Asukkaiden mielestä hyväkuntoisen Puunkaatajantien peruskorjausta esitetyltä osuudelta on perusteltavissa yhtäältä Päiväkoti Savottaan tuotavien ja sieltä noudettavien lasten turvallisuuden lisäämisellä ja toisaalta samanaikaisesti soratiestä asfalttitieksi uudisrakennettavan Sahatien tuomilla pakollisilla korjauksilla Puunkaatajantien liittymän
läheisyydessä. Esitämme vielä harkittavaksi reunakivien lisäksi kadun leventämistä ja jopa jalkakäytävän lisäämistä Savotan kohdalle.
2. Puistolantien peruskorjaaminen ja yleisilmeen kohotus ovat perusteltuja Puistolan pohjoispuolen ja eteläpuolen ulkoiluteitä yhdistävänä kevyen liikenteen/ jalankulun väylänä.
3. Puistolan torin alueen peruskorjaustarve on paljon puhuttanut seuran kokouksissa ja ainakin tähän asti kaikki seuran aloitteet ovat pysähtyneet eri osapuolien erimielisyyksiin. Tästä tulossa tarkempi esitys myöhemmin.
4. 5 ja 6. Jalkakäytävien kunnostaminen osana ulkoiluteiden verkoston täydentämistä on suuri merkitys asuinalueella viihtymiseen.
7. Leikkipuiston kunnostaminen on osa Nurkkatien monitoimitalon Puistolan Nurkan hienoa kokonaisuutta ja on merkittävä osa alueen viihtyvyyttä. Lähes vuosi sitten saatiin marssimalla osoittaa, että Puistolan Nurkan 1980-luvulla rakennettu, mutta 1960- ja 1970- luukujen suunnitteluideologioihin perustunut monitoimitila ei ole tullut elinkaarensa päähän, kuten eräiden päättävien tahojen muistio halusi perustella Nurkan kirjaston lakkauttamisesitystä, vaan toimivalla kokonaisuudella on merkitystä asukkaille.
8. Toimiva ulkoiluteiden verkosto on asuinalueella viihtymisen päätekijöitä. Alueemme pohjoispuolella Vantaalla on hyvä ulkoiluteiden verkosto, jonka laajentamiseen on jo kaavallinen valmius. Alueemme eteläpuolella on niin ikään hyvä Malmin lentokentän kiertävälle ulkoilutielle johtavien ulkoiluteiden verkosto. Nämä ulkoilutiet yhdistäviä ulkoiluteitä tarvitaan lisää. Puistolan länsipuolella radan varressa on yksi yhteys ja tämän
mielipiteen 2. kohdan Puistolantie yhdessä Nummisuutarinpuiston kanssa muodostavat toisen yhteyden. Kolmas yhteys olisi toteutuessaan Lahdenväylän vieressä kulkeva ulkoilutie. Siitäkin on seuralla valmisteilla tarkempi ehdotus.
9. ja 13. Nummikujan pään ja Puistolantien välillä on hyvin käytetty koulutie. Sen rakentaminen ulkoilutieksi on perusteltua. Samalla voidaan Nummikujan päässä kulkevan ojan ylittävä siltaa tekevä viereisen asukkaan entinen ovi korvata oikealla rummulla.Samanlaisten lyhyiden ulkoiluteiden / puistokäytävien tarvetta on useassa kohdassa alueella.
Niistä on tekeillä luettelo ko. mielipiteen liitteeksi.
10. Suuntimopuiston kunnostaminen on käyttäjäkyselyn perusteella aluesuunnitelma ykköshanke. Sijaintinsa puolesta pääradan vieressä se on Puistolan ja koko Helsingin käyntikortti. Allegrolla tai Pendolinolla tulijalle mielikuva Helsingistä syntyy ensimmäisestä näkymästä ja se on joko Tapulikaupunki tai Suuntimopuisto. Se on siis ykköshanke
Helsingin, kaupungin, Rakennusviraston ja puisto-osastonkin kannalta.
11. Viheralueiden kalusteilla on viihtymiseen oleellinen merkitys. Kiireinen kuntoliikkuja ei niitä usein huomaa, mutta muut käyttäjäryhmät: ikäihmiset, lasten kanssa liikkuvat ja koiran ulkoiluttajat kyllä huomaavat puutteet kalusteissa. Pari vinkkiä muualta Suomesta viime kesältä: Joensuussa Kaupungintalon puistossa on penkkien paikalla kolmenistuttavia
keinuja. Kannattaiskohan kysyä käyttökokemuksista? Ainakin käyttäjiä oli. Viereisessä Outokummussa on keskustan läheisten pääteiden kevyenliikenteen kaistojen varrella penkkejä noin 100 metrin välein, eikä ilman käyttöä.
14. Numeroa ei löydy kartalta, mutta se on yhdistelmä monista käyttäjäkyselyn vastauksista. Puistola-seuralla on sille työnimenä ”Virkistäytymisvyöhyke”. Se alkaa 1700-luvun tietä jäljitelevänä perinnetienä radan vierestä. Nykyinen nimi on Aurinkomäentie. Tie jatkuu Aurinkomäen suojellun rakennusryhmän vieritse, nykyiseltä käytöltään hevostila, ohittaen viimesodan aikaisen ilmatorjuntatykkiaseman perustukset ja piipahtaa hetkeksi Sepeteuksentien rivitalomaisemassa.
Näistä kaikista on tulossa erilliset esitykset suunnitteluohjeiksi.
On vahinko, että joku kaupungin viranomainen pääsi purattaman suojellun
rakennusryhmän vierestä yhden ja vähän kauempaa toisen vanhan rakennuksen. Niillekin olisi löytynyt käyttöä.
Vyöhyke jatkuu Maamiehenpolkuna pellon reunaa pitkin kohti Karjuniityn jalkapallokentän vieressä virtaavan ojan siltaa tai rumpua. Sillan alla oleva oja on jalkapallokentän paikalla olleesta niitystä nimensä saanut Karjuniitynoja. Alitettuaan silla virtaa oja pienen koivikon ja vanhan
puulajipuiston välistä, alittaen Suurmetsäntien ja muuttuen nimeltään
Longinojaksi. Suomen ympäristökeskuksella on käynnissä Longinojan muuttaminen puroksi. Seura on esittänyt Karjuniityn ojan muuttamista puroksi.
Virkistäytymisvyöhyke jatkuu ulkoilutietä Suurmetsäntien ja Puistolantien risteykseen ja siitä Suurmetsäntien vartta pitkin itään päin päättyen täyttömäkiin tien eri puolilla. Pohjoispuolen mäki on varattu koiramaisille toiminnoille. Siellä on nyt koirapuistot isommille ja pienille koirille. Mäen Nummitien mutkan puoleiseen osaan on Seuran unelmissa varattu paikka mattojen pesupaikalle!
Eteläpuolen mäki on jo talvisin pulkkailijoiden käytössä. Sen mäen mahdollisuudet riittäisivät muuhunkin liikuntatoimintaan. Eteläpuolen mäki on tämän aluesuunnitelman alueen ulkopuolella. Siksi se on oman erillisen suunnitelman aihe, johon kantaa haluavat ottaa myös vasta rakentuvan uuden Alppikylän asukkaat.
Virkistäytymisvyöhykkeen suunnittelu ja rakentaminen on haastava
ja pitkäaikainen työ, joka on aloitettava nyt ja se valmistuu pala palalta vuosien mittaan johtoajatuksena: ”Ihmisen virkistäytyminen luonnon keskellä erilaisten harrastusten parissa”.
Yhteistyöterveisin
Puistola-Seura ry
Ilkka Uotila pj
Seppo Laaksonen 1. vpj
Lisätiedot: Vesa Vähätalo, 0500-871030
