Mielipiteen on laatinut Puistola-Seuran hallituksen varapuheenjohtaja Seppo Posti.
Puistolan ja Heikinlaakson asemakaavat vahvistettiin 70-luvun alussa. Kerrostaloja ei alueella ole, eikä sellaisille ole mielestämme edelleenkään tarvetta.
Kaupungin julkaisemassa ”Suunnitteluperiaatteet” asiakirjassa mainitaan mm. seuraavaa:
1.3 Rakennusoikeuden lisäys on mahdollista asemakaavan muutoksilla Yleiskaavan 2016 puitteissa koko suunnitteluperiaatteiden alueella. Mielestämme tätä periaatetta on noudatettu varsin väljästi. Alla Puistolaa koskevat havaintomme:
Seuraavassa merkittävimmät poikkeamat: Puistolantanhuan varsi:
1) Kadun pohjoispuolella Vahakuja, Mesipuu ja Linkokuja on liitetty C3 alueeksi, vaikka ne ovat YK 2016:ssa selvästi A4 alueita, joissa rak.teh. on 0,4 ja voimassa olevassa asemakaavassa 0,25
2) Kadun eteläpuolella aina Mesikukankujan eteläpuolelle asti oleva alue (6) on ehdotuksessa merkitty 0,4 – 0,7 tehokkuusluvulla, kun ne ovat
YK 2016:ssa A4 alueita ja voimassa olevassa asemakaavassa 0,25
Raidepolku:
1) Kadun länsipuolella välillä Puistolantanhua- Alankotie on koko alueen merkintänä 8A, jossa teh.luku on 1,0 – 1,6, kun noin puolet (=radan puoli) em. alueesta on YK 2016:ssa A2 aluetta ja Raidepolun puoli A4 aluetta ja
voimassa olevassa asemakaavassa 0,25
2) Kadun itäpuoli on lähes Puikkotielle asti on merkitty 6 alueeksi, jonka tehokk. on 0,4 – 0,7, kun koko alue on YK 2016:ssa varustettu merkinnällä A4 ja voimassa olevassa asemakaavassa 0,25
Alankotie:
Alankotien ja radan välinen alue Raidepolun ja Alankotien risteyksestä etelään on ehdotuksessa merkitty 6 alueeksi jonka teh.luku on 0,4 – 0,7, kun se on YK 2016:ssa A4, siis tehokk. 0,4 ja voimassa olevassa asemakaavassa 0,25
1.6 Tavoitteena on,(……) Tapulikaupungin rivitalojen tulee säilyä, mutta Puistolaan voidaan tehdä kerrostaloja ja pienkerrostaloja aseman lähelle. Kerrostalovaltaisen Tapulin rivitalot säilyvät, mutta pientalovaltaisessa Puistolassa pientaloja voidaan purkaa ja rakentaa tilalle kerrostaloja. Kuinka tavoitteissa mainitut alueen ominaispiirteet säilyvät suunnittelussa?
2.2 Lisärakentaminen tulee suunnitella kaupunkikuvallisista lähtökohdista, rakennuspaikan ominaispiirteisiin, erityisesti mittakaavaan sovittaen. Kaupunkikuvallisuus tarkoittanee alueen rakennusten yhteensopivuutta niin massoittelun kuin korkeudenkin suhteen. Pientaloalueen ilme on matalaa ympäristöönsä sopeutuvaa. Kerrostalojen paikka on Tapulin puolella – ei Puistolassa.
Teimme 19.1.2022 yhdessä Koillis-Helaingin Omakotiyhdistys ry:n kanssa muistutuksen Raidepolku-Simakuja alueen kaavaehdotuksesta. Nyt esillä oleva suunnitteluperiaate noudattaa samoja suunnitteluperiaatteita kuin mainitussa kaavaehdotuksessa oli esitetty.
Nyt esillä oleva Suunnitteluperiaatteet loukkaavat monin osin voimassa olevaa MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKIA ja asukkaiden yhdenvertaisuutta. Alla keskeisiä kohtia mainitusta laista.
- lain perusperiaatteet ja tarkoitus: hyvä elinympäristö ja kulttuurisesti kestävä kehitys
- vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa: tulee selvittää mm. ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia
- elinympäristöön ja maanomistajien kohteluun liittyviä vaatimuksia: terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristörakennetun ympäristön ja luonnon vaaliminen. Kaavoituksen tulee olla tasapuolista, kenellekään ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaaMielestämme arvokkaan pientaloympäristön tuhoaminen monikerroksisilla rakennuksilla on kaikkien määräysten ja ja asukkaiden tahdon vastaista. Vaikka YK 2016 on lainvoimainen, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sen mahdollistamat rakennusoikeudet olisivat välttämättä toteutettava. Kaavoittamalla nykyiset 0,25 –tontit rakennusoikeudeltaan 0,7 asti ja jopa yli 1:n saatetaan asukkaat kovin eriarvoiseen asemaan.
