Mielipide on lähetetty Helsingin kaupungin kirjaamoon. Mielipide julkaistaan tässä sellaisenaan. Vastustamme osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä asemakaavan muutoshanketta. Hanke on merkittäviltä osin vastoin Maankäyttö ja Rakennuslaissa 5.2.1999/132 ja hallituksen esityksessä HE 101/1998 mainituksi laiksi esitettyjä periaatteita.

Mielipiteen ovat laatineet PUISTOLA-SEURA RY 1 ja KOILLIS-HELSINGIN OMAKOTIYHDISTYS RY, 19.1.2022, Diaarinumero HEL 2021-012796 Hankenumero 0742_66 OAS 1565-00/21

TAUSTAKSI

Puistolan pientalovaltainen rakennuskanta muodostui jo 1900-luvun alussa, kun A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y. alkoi myydä ja palstoittaa Fallkullan kartanon maita. Palstoja ja maita kaavoitetaan yhä asuntotonteiksi Puistolan ja Suutarinkylän alueella. Puistola-Suutarila liitettiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa Helsingin kaupunkiin.

Alueen asemakaava vahvistettiin v. 1971. Pienin vähittäin tehdyin muutoksin se on palvellut hyvin asukkaiden tarpeita. Monikerroksisia (5-6 kerrosta) kerrostaloja ei alueella ole, eikä sellaisille ole mielestämme edelleenkään tarvetta.

PUISTOLA-SEURA ry

Puistola-Seura ry on vuonna 1977 perustettu Puistolan ja Heikinlaakson osa-alueet sekä Ala-Tikkurilan pienalueen kattava asukasyhdistys. Seuran jäsenmäärä on noin 300 henkilöä. Seura pyrkii sääntöjensä mukaisesti vahvistamaan alueellista omaleimaisuutta ja vaikuttamaan aluetta koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Seuran toiminta-alueen rakennuskanta on lähes 100 prosenttisesti 1-2 kerroksisia omakoti- ja rivitaloja. Haluamme säilyttää omaleimaisuutemme myös jatkossa.

KOILLIS-HELSINGIN OMAKOTIYHDISTYS ry

Puistolan Omakotiyhdistys ry perustettiin vuonna 1947. Yhdistys oli yksi ensimmäisiä omakotiyhdistyksiä maassamme. Vuoden vaihteessa 2019 / 2020 Suutarilan Omakotiyhdistys ry ja Puistolan Omakotiyhdistys ry yhdistyivät Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry:ksi, jonka toiminta-alue kattaa Puistolan ja Heikinlaakson lisäksi Suutarilan ja Siltamäen osa-alueet, sekä Ala-Tikkurilan ja Töyrynummen pientaloalueet. Yhdistys toimii alueen asukkaiden yhdyssiteenä valvoen heidän etujaan ja edistäen kaupunginosan kehitystä ja asumisviihtyvyyttä.

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistykseen kuuluu n. 950 jäsentä ja se edustaa alueen omakoti- ja pientalovaltaista väestöä. Alueen muutamat pienkerrostalot pääradan itäpuolella, sijaitsevat Puistolan torin ympäristössä, yli 500 m päässä Raidepolun ja Simakujan omakotitaloista.

Vastustamme osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä asemakaavan muutoshanketta. Hanke on merkittäviltä osin vastoin Maankäyttö ja Rakennuslaissa 5.2.1999/132 ja hallituksen esityksessä HE 101/1998 mainituksi laiksi esitettyjä periaatteita.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 5.2.1999/132 (MRL)

1 §:ssä todetaan lain perusperiaatteet ja tarkoitus:

1. Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
2. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
3. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Kyseessä olevassa asiassa laissa mainitut perusperiaatteet eivät toteudu kaikilta osin.

6 §:ssä täsmennetään vuorovaikutuksen tarkoitusta ja kaavoituksesta tiedottamista

1. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
2. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla..

9 §:ssä käsitellään vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa

1. Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
2. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla..

54 §:ssä esitetään elinympäristöön ja maanomistajien kohteluun liittyviä vaatimuksia

1. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.
2. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

62§:ssä käsitellään kaavoitusmenettelyä

1. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

63§: ssä esitetään vaatimuksia suunnitteluprosessin aikataulutuksista

1. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
2. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Hallituksen esitys HE 101/1998 valmisteilla olevaan maankäyttö- ja rakennuslakiin 5.2.1999/132 (HE)

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

1. Suunnitteluprosessin kehittäminen nykyistä vuorovaikutteisemmaksi eri kaavatasoilla on yksi ehdotuksen keskeisistä tavoitteista.
2. Suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Osallisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
3. Tärkeää on kuitenkin nähdä osalliset suunnitteluprosessissa resurssina ja varmistaa keskustelun kaksisuuntaisuus.
4. Oleellista on vuorovaikutuksen kytkeminen riittävän aikaiseen suunnitteluvaiheeseen. Erityisesti tavoitevaiheen keskustelu ja yhteinen työskentely on tarpeen.

4. Esityksen vaikutukset

1. Rakentamissäännöstö sovitetaan sellaiseksi, että rakennetun ympäristön huomioon ottaminen ja korjausrakentaminen korostuvat.
2. Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset ominaispiirteet säilytetään ja niitä vaalitaan.

4.3. Ympäristövaikutukset

1. Rakentamisen ohjaamisessa tuodaan esille elinkaariajattelu sekä terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja tasapainoinen elinympäristö.
2. Asemakaavalla vaikutetaan ensi sijassa lähiympäristöön ja sen rakentamisen ohjaamiseen sekä kaupunkikuvaan. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen perusteltu.
3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat säännökset vaikuttavat siihen, että jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa myös ympäristövaikutuksiin liittyvät kysymykset nousevat aikaisempaa monipuolisemmin esille.
4. Avoin kansalaiskeskustelu ja vuorovaikutteinen suunnittelu vaikuttavat myös siihen, että tehtyihin valintoihin ja ratkaisuihin liittyvät asiat joudutaan myös perustelemaan aikaisempaa monipuolisemmin.
5. Suunnitteluun ja sen prosesseihin tulee enemmän läpinäkyvyyttä ja tehtävät valinnat perustuvat riittävään vaikutusten arviointiin.
6. Ympäristölliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat on otettava huomioon myös katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelulle.
7. Kadut ja muut yleiset alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä.

4.4. Vaikutukset suunnittelukulttuuriin ja eri kansalaisryhmien asemaan

1. Koko lain keskeisimpiä tavoitteita on turvata kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen asioiden valmisteluun, suunnittelun vuorovaikutteisuus ja laatu, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
2. Eri kansalaisryhmien vaikutusmahdollisuuksien kannalta oleellisen tärkeä merkitys on osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Tarkoituksena on tuoda suunnitteluprosessiin entistä enemmän läpinäkyvyyttä heti suunnittelun alkuvaiheessa yhteisen keskustelun helpottamiseksi ja huomion suuntaamiseksi oikeisiin kysymyksiin.
3. Kansalaisten muutoksenhakumahdollisuudet turvataan kaavoitusta ja lupa-asioita koskevissa päätöksissä. Kansalaisten lisäksi myös erilaisilla yhteisöillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen muutoksenhaun kautta.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) JA LAINSÄÄDÄNNÖN (MRL) RISTIRIITAISUUDET

VUOROVAIKUTUS

Vuorovaikutuksen merkitystä ei voida liioitella. Kun naapuritontille ollaan suunnttelemassa voimassa olevasta asemakaavasta totaalisesti poikkeavaa muutosta, tulisi siitä informoida naapurustoa ja kyläyhteisöä laajemminkin heti ensimmäisen suunnitteluidean ilmaannuttua. Ensimmäisen yhteydenoton olisi pitänyt olla siinä vaiheessa, kun alettiin sovitella tonteille v.2016 vahvistetun yleiskaavan C3 merkinnän mukaista urbaania rakentamista. Mainittu merkintä ei tietenkään velvoita rakentamaan kerrostaloja pientalojen sekaan. Velvoittava teksti löytyy MRL 1§:stä. ”Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.” Asia täsmentyy MRL 63§:ssä:” Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.”

Erityisesti nyt esillä olevassa asemakaavamuutosehdotuksessa, jossa vaikutusten arviointi rakennettuun ympäristöön oli lähes kokonaan jäänyt tekemättä, vuorovaikutusmenettelyn olisi pitänyt alkaa paljon aikaisemmin. Nyt ensimmäiset tiedot hankkeesta tulivat asukkaille postitse marraskuun loppupuolella, vaikka mm. huomattavan yksityiskohtaiset viitesuunnitelmat ovat päivätty 15.3.2021.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN

MRL 9§:ssä todetaan: ” Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.”
Viranomaisten ryhdyttyä kaavahankkeeseen olisi heidän – myyntihalukkaista tontinomistajista huolimatta – pitänyt perin pohjin selvittää MRL 9§:ssä edellytetyt asiat: ” selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.” Puistolan pientaloalue on noin 100 vuoden ikäinen. Tämä on kylä, joka on vuosikymmenet voinut kehittyä identiteetiltään omanlaiseksi, viihtyisäksi, asukkaansa huomioivaksi yhteisöksi. Ensimmäistä urbaanikuokkaa ollaan nyt iskemässä meidän kyläämme. Olisiko pitänyt lähestyä Simakujan ja Raidepolun varrella asuvia ihmisiä ja keskustella heidän arvoistaan ja näkemyksistään? Onko kyläidyllin pilaaminen tavoittelemisen arvoista? Kylän ulkopuolelta on helppo huudella ja vaatia urbaania rakentamista. Mikä on mahdollisesti saatavien asuntojen merkitys kaupungille?

Me näemme jo suunnittelijoiden sormien osoittavan niille alueille, jotka olivat yleiskaavassa saaneet merkinnän A3 ja tehokkuusluku jopa 1,2 kuten alue Puistolantanhuan ja Suuntimotien välissä lähestulkoon Puistolanraitille asti. Puhumattakaan alueista, jotka yleiskaavassa on merkitty A2 (tehokkuusluku jopa 2, kuten Malmin kentälle suunniteltavissa 6-8 kerroksisissa taloissa) ja jotka sijaitsevat Suurmetsäntien pohjoispuolella.

HYVÄ ELINYMPÄRISTÖ

OAS:ssa esitetyt alueen voimassa olevan asemakaavan moninkertaisesti ylittävät rakennusoikeudet (Simakuja 0,25 vs. 1,28 ja Raidepolku 0,25 vs 1,14) ja niistä seuraavat suurimmillaan 5-6 kerroksisten rakennusten jopa n. 20 metrin harjakorkeudet, kun vieressä olevien pientalojen kerrosluvut ovat 1-2 ja harjakorkeudet suurimmillaan 6 metrin luokkaa, eivät millään tavoin toteuta MRL 1§:ssä esitettyä rakentamistavoitetta, jonka mukaan: ”luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.”

Elinympäristömme psykososiaalinen vaikutus meihin on suuri. Menettämällä turvalliseksi kokemamme asuinympäristömme mielemme voi huonosti. MRL 54§:” Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

Onhan päivän selvää, että edellä mainittu MRL:n pykälä ei toteudu miltään osin, jos OAS:ssa esitetty kaavamuutos ja sen myötä rakentaminen toteutuisi.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) JA HALLITUKSEN ESITYKSEN HE 101/1998 RISTIRIITAISUUDET

Hallituksen evästykset eduskunnalle on kirjattu hallituksen esitykseen HE 101/1998. MRL perustuu pitkälti tähän hallituksen esitykseen. Olemme poimineet muutamia kohtia, joilla on mielestämme vaikutusta, kun arvioidaan OAS:n käyttökelpoisuutta.

VUOROVAIKUTUS

HE:n keskeisinä pitämiä tavoitteita ovat mm: ” Tärkeää on kuitenkin nähdä osalliset suunnitteluprosessissa resurssina ja varmistaa keskustelun kaksisuuntaisuus ja oleellista on vuorovaikutuksen kytkeminen riittävän aikaiseen suunnitteluvaiheeseen. Erityisesti tavoitevaiheen keskustelu ja yhteinen työskentely on tarpeen.” Niin HE kuin MRL korostavat voimakkaasti asianosaisten informointia ja yhteistä keskustelua niin varhain kuin mahdollista. Suunnittelijoiden pitäisi hillitä intoaan tehdä liian varhain liian pitälle vietyjä suunnitelmia. Asianosaisille suunnitelmat näyttäytyvät ennalta sovituilta. Vuorovaikutus koetaan usein välttämättömäksi pahaksi, joka on pidettävä, ”koska laki sitä vaatii”. Todellinen vuorovaikutus syntyy keskusteluista ja niiden perusteella rakennetuista ehdotuksista. Kokemuksemme mukaan – viittaamatta nyt tähän kohteeseen – asukkaiden ja muiden asianosaisten mielipiteet eivät ole lopputulokseen juuri vaikuttaneet.

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET JA YMPÄRISTÖVAIKTUKSET

HE: ” Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset ominaispiirteet säilytetään ja niitä vaalitaan”. Purkamalla paikalla oleva 2000-luvulla valmistunut rakennettuun ympärristöön täysin sopeutuva omakotitalo (Simakuja 4) on vastoin HE:n tavoitteita. Mittasuhteiltaan täysin olevista rakennuksista poikkeavat, ympäristöönsä sopimattomat mammuttirakennukset ovat vastoin HE:n tahtoa, joka näkyy myös MRL 9§:ssä.

HE:” Asemakaavalla vaikutetaan ensi sijassa lähiympäristöön ja sen rakentamisen ohjaamiseen sekä kaupunkikuvaan. Ympäristölliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat on otettava huomioon myös katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelulle. Kadut ja muut yleiset alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä.”

Kadut ja pysäköinti

OAS:ssa ei ole otettu kantaa olevien katujen (Puistolantanhua, Simakuja, Raidepolku sekä LP-alueen riittävyyteen. Jos kohde toteutuisi OAS:ssa esitetyn mukaisesti, voimakkaasti lisääntyvä automäärä vaatisi lisää kapasiteettia niin Puistolantanhualle, Simakujalle kuin Raidepolullekin. Tällä hetkellä Puistolan aseman seudun pysäköintipaikat ovat arkisin aivan täynnä. Raidepolun varrella oleva LP-merkitty pysäköintialue pursuaa kadunvarsipysäköintinä Raidepolun varrella aina Alankotielle asti. Puistolantanhualla on aseman puoleinen kadunvarsipysäköinti kielletty. Katu on muutenkin kapeutensa vuoksi pysäköintiin sopimaton.

Pysäköinti suunnitelluissa kohteissa

Tonteille on viitesuunnitelmassa sijoitettu noin 1 ap/3 asuntoa. Mielestämme se on riittämätön. Kun rakennetut autopaikat eivät riitä, niin autot tulevat levittäytymään nykyisin käytössä oleville jo valmiiksi täynnä oleville pysäköintipaikoille. Koska aseman läheisillä kadunvarsilla ja LP-alueella ei ole yhtään ylimääräistä tilaa, tarkoittaa se autojen levittäytymistä kauemmaksi asemalta – kenties pientalojen pihateille.

Pohjoisbaana

Raidepolulle ollaan tällä hetkellä suunnittelemassa pyöräilyn Pohjoisbaanan jatkohanketta, jossa osa Raidepolusta muuttuu pyöräilyäalueeksi, joten siinä poistuu myös hyvin pitkältä matkalta pysäköintipaikkoja aina Suurmetsäntieltä Puistolan asemalle asti. Mielestämme tämä olisi pitänyt ottaa myös huomioon kohteen viitesuunnitelmassa.

ASUKKAIDEN TASAVERTAISUUS

Simakujan ja Raidepolun ja niiden lähellä olevien pientalojen asukkaita on kohdeltu eriarvoisesti. Kuulimme 13.1.2022 kaavakävelyn yhteydessä asukkaiden kertomina kuinka voimassa olevan yleiskaavan aikana haettuja rakennuslupia kohdeltiin kirjaimellisesti voimassa olevan asemakaavan määräysten mukaisesti. On käsittämätöntä, ettei luvan hakijoita informoitu yleiskaavassa olevien merkintöjen vaikutuksista. Mitä tarkoittaa C3 ja mitä tarkoittaa A2? Asukkaiden tasavertainen kohtelu ei toteudu antamalla suunnittelun kohteena oleville tonteille reippaasti yli yhden olevia tehokkuuslukuja, kun voimassa olevan asemakaavan mukainen luku on lähes koko Puistola-Heikinlaakson alueella 0,25.

Tällainen tonttilotto, jossa tontti sattuu sijaitsemaan yleiskaava-alueilla C3 tai A2 ja josta yleiskaavan mahdollistama asemakaavamuutos nostaa tontista saatavan hinnan jopa 5-kertaiseksi on äärimmäisen vastenmielistä ja epäreilua.

KIINTEISTÖJEN HINNAT

Mikäli Simakujan ja Raidepolun varsille suunnitellut asunnot toteutuvat viereisten kiinteistöjen arvot romahtavat. Möhkälemäisten kerrostalojen varjoon jäävät omakotitalot eivät liene kovin haluttuja. Esimerkiksi Simakujan ja viereisen Vahakujan varrella on kuusi tällä vuosituhannella valmistunutta omakotitaloa.

SUUNNITTELIJOIDEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI TÄHÄN MENNESSÄ

Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen asioiden valmisteluun.

Edellä olemme kuvanneet millä tavoin tässä hankkeessa on asukkaita lähestytty ja millä tavoin he ovat voineet osallistua asioiden valmisteluun. Maaliskuun 2021 puolivälissä laadittujen viitesuunnitelmien paljastuminen vasta 8 kuukauden kuluttua kertoo, kuinka asukkaat otettiin mukaan vasta silloin, kun suunnitelmat olivat lähestulkoon valmiita. Tällainen menettelytapa on MRL:n tavoitteiden vastaista. Asukkaiden rooli ei ole toimia vain kumileimasimena. Asukkaiden näkemyksiä tulee kuunnella ja niiden merkitystä arvostaa.

Suunnittelun vuorovaikutteisuus

MRL:ssa korostetaan monin paikoin vuorovaiktuksen merkitystä – asukkaat tulee kytkeä suunnitteluprosessiin alusta pitäen. Ensimmäinen kontakti asukkaisiin olisi pitänyt ottaa heti siinä vaiheessa, kun oli päätetty kohteen suunnittelun aloittamisesta. Tässä asiassa asiasta vastuussa olevat viranomaiset epäonnistuivat pahasti.

JATKOSUUNNITTELU

Vaadimme, että meitä, hankkeen osallisia, kuullaan suunnittelun edetessä useammin kuin tähän asti. Mielipiteittemme saamisen ja suoritetun kaavakävelyn jälkeen tulee suunnitelmia muuttaa. Korjattuja suunnitelmia ei pidä viedä kaupunkiympäristölautakuntaan ennen kuin tehdyistä muutoksista on keskusteltu ja muutokset esitelty asukkaille ja muille osallisille.

Puistola-Seura ry
Maija-Liisa Pennanen
puheenjohtaja
maijaliisapennanen@gmail.com

Puistola-Seura ry
Seppo Posti
jäsen- ja ympäristöasiat postise@gmail.com

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry
Seppo Vesander
puheenjohtaja seppo.vesander@gmail.com

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry
Kalevi Ahlgren
varainhoitaja kaleviahlgren@gmail.com