Puistola-Seura

Puistolan alueelta pyydetyt lausunnot

Puistolan alueopas 2022-2023

puistola-seura alueopas 2022-2023 kansikuva
puistola-seura alueopas 2022-2023 kansikuva

Lue alueopas alla olevasta linkistä

Lue Puistola-Seuran uusi alueopas 2002-2023. Alueoppaasta löydät alueen toimijoita, yhdistyksiä ja yrityksiä.

Alueopas

Puistolan alueopasta on tehty vuodesta 1977 alkaen vuosittain. Syksyllä 2022 ilmestyy alueoppaan 45. vuosikerta. Alla on lomake, jossa voit yhdistyksenä tai kansalaistoimintana ilmoittaa tietosi alueoppaaseen tai yrityksenä ostaa mainostilaa!

Alueoppaaseen kootaan tietoja Puistolan seudun yritysten palveluista ja seudun yhdistystoiminnasta.

Voit lukea ja katsella esimerkkiä näköislehdestä 2019-2020 tästä linkistä. Painosmäärä on 6 500 ja se jaetaan Puistolan, Tapulikaupungin, Heikinlaakson, Suutarilan itäisen omakotialueen, Ala-Tikkurilan ja Alppikyläntalouksiin. Nurkan ja Tapulikaupungin kirjastot jakavat julkaisua ympäri vuoden.

Puistolan Alueopas on Puistolan ja sen lähialueiden asukkaille jo vanha tuttu. Sitä lukevat mielenkiinnolla lähes kaikki Puistolan seudun ja lähialueiden liikeyritysten asiakkaat. Opas myös säilytetään koko vuoden. Sen palveluhakemistosta ja mainoksista löytyvät helposti kaikki tärkeät palvelut. Julkaisu on mustavalkoinen.

Alueopasta on jaettu kotitalouksiin syksyisin ennen Puistola-päivää.

Puistolan Alueoppaan kansikuva 2021-2022. Kuvassa Nummelinin huvila osoitteessa Valistustie 13 (Läksyrinne 19). Kuvan tekijä Helmut Grzemban.
Puistolan Alueoppaan kansikuva 2021-2022. Kuvassa Nummelinin huvila osoitteessa Valistustie 13 (Läksyrinne 19). Kuvan tekijä Helmut Grzemban.
Puistolan Alueoppaan kansikuva 2021-2022. Kuvassa Kuvanveistäjän talo osoitteessa Karrintie 18. Kuvan tekijä Helmut Grzemban.
Puistolan Alueoppaan kansikuva 2021-2022. Kuvassa Kuvanveistäjän talo osoitteessa Karrintie 18. Kuvan tekijä Helmut Grzemban.

Alueopas on Puistolan palveluhakemisto

Puistolan Alueoppaan palveluhakemistolla tavoitat Puistolan, Tapulikaupungin, Heikinlaakson, Suutarilan itäisen omakotialueen, Ala-Tikkurilan ja Alppikylän asukkaat. Tee yrityksesi helposti löydettäväksi. Niin lisäät myyntiäsi. Palveluhakemistoon pääsyn hinnat ovat minimaaliset.

Vuoden 2022 hintoja ei ole vielä päätetty. Nämä alla olevat hinnat vuodelle 2021.

Teksti-ilmoitus ilman logoa tai logolla

Teksti-ilmoitus sisältää esimerkiksi yrityksen nimen, osoitteen, puhelinnumeron, sähköpostiosoitteen, aukioloajat, lyhyen tekstin yrityksen työstä ja kotisivujen osoitteen. Lisäksi voit ostaa erilliseen hintaan logon ennen yrityksen tekstejä.

Perustiedot palveluhakemistossa (alueopas ja verkkojulkaisu)60 euroa
Lisämaksu logosta15 euroa

Erilliset ilmoitukset

Puistolan Alueopas on erinomainen mainosväline. Siinä yrityksesi on näkyvästi esillä koko vuoden. Ilmoitussivujen hinnat ovat todella edulliset.

Erillinen ilmoitus sisältää mustavalkoisen itse tekemäsi tai muualta tilaamasi mainoksen omin tiedoin. Tähän ilmoitukseen sisältyy myös yllä mainittu teksti-ilmoitus ilman logoa; logo erikseen 15 euroa lisähintaa.

Ilmoituksen hintaan ei kuulu graafinen suunnittelu tai muu suunnittelu. Ostathan palvelun tarvittaessa ulkopuoliselta yritykseltä tai toimitat alueoppaaseen valmiin version erillisilmoituksesta.

Mainoksen koko julkaisussaMainoksen mitat enintään (leveys x korkeus mm)Hinta
1/1 sivu125 x 185 mm250 euroa
1/2 sivu125 x 90 mm168 euroa
1/3 sivu125 x 59 mm145 euroa
1/4 sivu125 x 42 mm125 euroa

Ilmoita alueoppaassa

Varaa mainostilaa tai ilmoittaudu palveluhakemistoon alla olevalla lomakkeella. Lähetä se mahdollisimman pian.

Teksti-ilmoitus sisältää esimerkiksi yrityksen nimen, osoitteen, puhelinnumeron, sähköpostiosoitteen, aukioloajat, lyhyen tekstin yrityksen työstä ja kotisivujen osoitteen. Lisäksi voit ostaa erilliseen hintaan logon ennen yrityksen tekstejä.

Erillinen ilmoitus sisältää mustavalkoisen itse tekemäsi tai muualta tilaamasi mainoksen omin tiedoin.

Voit lukea ja katsella esimerkkejä näköislehdestä 2019-2020 tästä linkistä ja vuoden 2020-2021 oppaaseen tästä.

Alueoppaan yhteydenotto

Alueoppaan yhteydenotto

Ilmoittaudu Puistolan alueoppaan ilmoittajaksi. Huomaathan, että täytät lomakkeelle tiedot oikein. Tietojen oikeellisuudesta vastaat itse. Lasku lähetetään hyvissä ajoin ennen alueoppaan suunnitteluun menoa ja se on maksettava eräpäivänä.

Nimi
Nimi
Etunimi
Sukunimi
Valitse yksi tai useampia

Tietoa edellisvuosien alueoppaista

Puistolan alueopasta on tehty vuodesta 1977 alkaen vuosittain. Syksyllä 2022 ilmestyy alueoppaan 45. vuosikerta. Alla on lomake, jossa voit yhdistyksenä ilmoittaa tietosi alueoppaaseen tai yrityksenä ostaa mainostilaa!

Alueoppaaseen kootaan tietoja Puistolan seudun yritysten palveluista ja seudun yhdistystoiminnasta.

Voit lukea ja katsella esimerkkiä näköislehdestä 2019-2020 tästä linkistä ja vuoden 2020-2021 oppaasta tästä. Painosmäärä on 6 500 ja se jaetaan Puistolan, Tapulikaupungin, Heikinlaakson, Suutarilan itäisen omakotialueen, Ala-Tikkurilan ja Alppikyläntalouksiin. Nurkan ja Tapulikaupungin kirjastot jakavat julkaisua ympäri vuoden.

Puistolan Alueopas on Puistolan ja sen lähialueiden asukkaille jo vanha tuttu. Sitä lukevat mielenkiinnolla lähes kaikki Puistolan seudun ja lähialueiden liikeyritysten asiakkaat. Opas myös säilytetään koko vuoden. Sen palveluhakemistosta ja mainoksista löytyvät helposti kaikki tärkeät palvelut. Julkaisu on mustavalkoinen.

Tässä Puistola-oppaan artikkelit vuodesta 1977 lähtien.

Vuosi/s.Artikkeliasiasanatekijät
1977/3Kotiseutumme PuistolaKalevi Vaara
1977/4Puistola-SeuraPuistola-Seura, perustaminen
1978/364,8 metrin korkuinen kysymys: Kalkkikallioko tiesepeliksiKalkkikallio,Kalkkivuori, kehä III
1979/3Malmin lentoasema – hyvä vai huono naapurilentoliikenne, lentokentät, ilmailu
1979/8Puistola uusiutuuTilastot, asemakaava, palvelut, 1980-lukuMartti Asunmaa
1979/9Miespolveksi pysähtynyt aikaPakinatMatti Mannila
1979/15Voidaanko ilkivalta kehittää vastuuntunnoksikoulut, kasvatus, palvelutOlavi Peltola
1979/17Puistolan kirjastoKirjastotT.P.
1980/12Koulupsykologinen toiminta alkaa Puistolan ja Tapanila ala-asteillaKoulut, koulupsykologiPirjo Laaksonen
1980/14Yli 60 vuotta koulua PuistolassaKoulut, Puistolan ala-asteMarjatta Vasara
1980/16Kymmenvuotias vanhusasemakaavaympäristöjaos
1980/5Santikan pässitRautatie, kenttärata,Nummitie, Vanha PorvoontieIlkka Uotila, Matti Mannila
1980/7Kaksi uutta koulua PuistolaanNurkka, Puistolan ala-aste, Puistolan yläaste, koulutOlavi Peltola
1981/10Mihin käy lapsen kouluhun tie?KoulutMarjatta Vasara
1981/18Puistolan väestö tilastojen valossaväestö, tilastotSeppo Laaksonen
1981/3Harakka – Ratavartijan mökki. Puistola-päivien 1981 tunnusRautatie, Alankotie, rakennukset
1981/5Puistolan asukastoimikunta: Onko Heikinlaakso Puistolaa?piirijako
1981/6Puistolan terveyskeskus valmistuu syksyksiTerveykeskus, Tapulikaupunki
1982/10Jokavuotinen jännitysnäytelmä: mihin kouluun syksyllä?koulutMarjatta Vasara
1982/21Puistolalaiset ovat tiedolle ahneita: Yli 200000 lainausta kirjattiin Puistolassakirjasto
1982/2250 vuotta ilman Sentraali-Santraapuhelimet, Heikinlaaksontie, NummitieIlkka Uotila
1982/3Puistola-päivien 1982 tunnus: Rauhanlinna 1928Puistolanraitti, rakennukset
1982/4Puistoton Puistolapuistot, ulkoilualueet, TattarisuoMatti Mannila, Ilkka Uotila
1982/6Onko Puistola-tiimi uusi salaseura?nuorisotyö
1984/3Oppaan kannen piirosaihe: Solbacka – idylli Puistolan kupeessaAurinkomäentie, maatilat, maanviljelysIlkka Uotila, Matti Mannila
1984/4Kansalaiskeräys – puistolalaiset pystyttävät muistomerkin Helismaallemuistomerkit, Reino Helismaa
1984/6Puistolan koulupelissä taituroitiin koulumattikoulutMarjatta Vasara
1985/20Tapulikaupunkia kehittämäänTapulikaupunki
1985/21Monitoimitalo valmistuuNurkka
1985/23Puistolan asukastoimikunta uudistuiasukastoimikunta
1985/26Tiedätkö?koulut, televisio
1985/5Reino Helismaan muistomerkki valmistuumuistomerkit, Puistolan tori
1985/7Parjattu säästökylä palkittiin RanskassaSäästökylä, Sienitie, Rousku, Orakas, rakennukset
1986/24Puistola, Heikinlaakso, Tapulikaupunki – kuinka paikannimet syntyvätpaikannimet, kadunnimet, Reino Helismaan tieMarjatta Vasara
1986/29Puistolan urheilutapahtumiaurheiluseurat, historia, urheilukentätJuhani Vahde
1986/3Metsola – huvilakulttuuria Puistolassa. Taustaa alueoppaan kansikuvallerakennukset, MielikintieIlkka Uotila, Matti Mannila
1987/28Kuinka Pohjois-Helsingin koulu syntyi 25 vuotta sittenkoulut, Pohjois-Helsingin yläaste ja lukioMarjatta Vasara
1987/4Tuhansien runojen huvilaReino Helismaa, Iivarintie, elokuvateatteri, linja-autoliikenneMatti Mannila, Ilkka Uotila
1988/30Mitä Malmin lentokentälle on tapahtumassa?lentokenttäAntero Kuittinen
1988/31Sikalanmetsästä kalkkikalliollepaikannimet, kadunnimetMarjatta Vasara
1988/4Puistola-päivien tunnus: Ampujan huvilaSepeteuksentie, Mikko AmpujaMatti Mannila, Ilkka Uotila
1988/6Kengitysseppä Mikko Ampuja – kiertokoulusta kansanedustajaksikansanedustaja Mikko AmpujaJuhani Piilonen
1989/30Puistolan vuosirenkaita. Alueen tapahtumia heinäkuusta 1988 elokuuhun1988, 1989
1989/31Puistolan vanha asema kudonta-asemaksimartat
1989/4Eduskuntatalon sijoilta nahkaverstaaksi PuistolaanNummitie, yrittäjät, teollisuusMatti Mannila, Ilkka Uotila
1990/19Lausu mielipiteesi Puistolan paikannimistäpaikannimet, kadunnimet
1990/4Kuinka Puistola sai yläasteen?koulut, Puistolan yläasteMarjatta Vasara
1991/31Jalkapallo…meidän lapset..ja PuiUurheilu, jalkapallo, urheiluseuratRaili Lenjas
1991/32Kaikki hyvin- koulu juhliikoulut, Puistolan yläasteMarjatta Vasara
1991/32Tapahtui Puistolassa1989, 1990, 1991
1991/34Tuleeko valmista?liikenne, rakentaminen, väestöMarjatta Vasara
1991/5Aseman Elantokaupat, Elanto, ArttolantieMatti Mannila, Ilkka Uotila, Esko Nygrén
1991/9Puistolassa on ilo opettaakoulut, historia, rehtorit, Olavi PeltonenOlavi Peltonen
1992/32Valtuustokauden tilinpäätöshaastattelut, Marjatta Vasara, kaupunginvaltuutetut
1992/33Tapulikaupunki – sikamakee mesta? –Nuorten kommentteja kotiseudustaanTapulikaupunki, nuorisoMarjatta Vasara
1992/4Puistola-seura 15-vuotiasPuistola-seura, yhdistyksetSeppo Laaksonen
1992/6Vanhan Porvoontien yksinäinentiestö, historia, kadut, Vanha Porvoontie, rakennukset, Eskelinin huvilaMatti Mannila
1993/10 Helismaa, Puistola ja SuomiReino HelismaaJukka Pennanen, Kyösti Mutkala
1993/6Porvarishuvilasta vasemmistolaisuuden tukikohdaksiVanha Puistolantie, Tarmola, rakennuksetMatti Mannila, Juhani Piilonen, Ilkka Uotila
1994/10Villa Hervanto: aikakautensa kaunis ja rohkeaPeltojyräntie, funktionalismi, Sulo HervantoMatti Mannila, Ilkka Uotila
1995/10Kuinka Tapulikaupunki syntyiTapulikaupunki, historiaTuomas Kivelä
1995/6Puistolan työväentalo: aatteiden taiston ja elokuvan näyttämötyöväenyhdistys, urheiluseurat, elokuvateatterit, rakennuksetMatti Mannila, Ilkka Uotila
1996/10Rintamamiesten Heikinlaaksoasevelikylä, rintamamiestalot, HeikinlaaksoMatti Mannila, Ilkka Uotila
1996/47Puistolan koulut kasvavat ja uudistuvatkoulutMarjatta Vasara
1996/7Tuulen Tupa –Mitä kuuluukaan viime vuoden kansikuvatalollemme?Tuulen Tupa, Tuovi KoivurantaRolf Sormo
1997/10 Puistola-seuran historiaayhdistykset, Puistola-seura, historiaSeppo Laaksonen
1997/12“Absolut! Vi måste ha en villa.”  Villa Finholmrakennukset,  Villa Finholm, Mielikintie, sota, pommituksetMatti Mannila
1997/16Vanhan huvilan uusi elämäVilla Finholm, peruskorjaus, rakennukset, mielikintieIlkka Uotila
1997/18Mitä ovat terijokelaishuvilat?rakennukset, historia, terijokelaishuvilatIlkka Uotila
1997/21Purjehtija Puistolasta – Olli Postille jo toinen SM-voittourheilijat, Olli Posti, purjehdus
1997/23 Kuvanveistäjä Gunnar Uotila 1913-1997kuvataiteilijat, Gunnar Uotila
1998/10 Ukonniityn torppamaatalous, maatilat, rakennukset, Maamiehentie, Ukonniitty, GubbängJuhani Piilonen
1998/12 Neljän neidin maalaistalo maatalous, maatilat, rakennukset, Maamiehentie, Ukonniitty, GubbängMatti Mannila
1998/22 31 maailmanmestaruutta potkulaudallaurheilijat, pyöräily, Hannu VierikkoHeikki Numminen
1998/25Pohjois-Helsingin lukio mediapilottinakoulutRolf Sormo
1998/4460 vuotta Martta-työtä Puistolassayhdistykset, martat,Merja Vuorio
1999/12Puistolan VPK:n esivaiheet: Vapaaehtoinen  palokunta syntyi pakon  sanelemanayhdistykset, VPK,Matti Mannila
1999/16Palokunnan juhlatyhdistykset, VPK, tanssilava, NurkkaMatti Mannila
1999/18Ensimmäinen paloauto yhdistykset, VPK, rakennukset
1999/22Puistolan kirkon toinen suunnittelija on kuollutarrkkitehdit, rakennukset, kirkko, Olli SaijonmaaIlkka Uotila
1999/24Helsingin ja Puistolan  kasveista ja eläimistäluontoIlkka Uotila
2000/10Työväen Puistolaan nousi Palavan ristin kirkkokirkko, rakennukset, seurakunta,papitMatti Mannila
2000/13Puistolan 40-vuotias kirkkorakennuskirkko, rakennuksetIlkka Uotila
2000/14Puistolan kirkon hyvätasoiset  urutkirkko, urut, seurakunta, kanttoritIlkka Uotila
2000/15Hätäkelloista hidastimeenkirkko, kirkonkellotMatti Mannila
2000/18Kirkollinen musiikkielämä Puistolassaseurakunta, kuorot, kanttoritIlkka Uotila
2000/20Pastori Jussilainen on esiintynyt Puistolassa ennenkin!yhdistykset, Puistola-seura, harrastajateatteritSinikka Vepsä
2000/3Koillisestako Helsingin kaatopaikka?ympäristöHilkka Saarinen
2001/12Porttirinne 8:n ikkunoista näkyy maailmanloppua pidemmälle – Oskar Blom, rautatieupseeri josta tuli Puistolan kehityksen veturirautatie, upseerit, Porttirinne, Oskar BlomMatti Mannila
2001/21Tikkurilan kaakelitehdasteollisuusIlkka Uotila
2001/4Malmin lentokenttä ” ollako vai  eikö olla”? – siinä vasta kysymys!ympäristö, Malmin lentokenttäHilkka Saarinen
2002/12Rautatiepysäkki toi nimen ja postinliikenne, rautatie, posti, asemarakennusMatti Mannila
2002/18Puistolan postit 1926-2002postitoimistot, leimanteet
2002/19Muinaisrantoja ja hukattuja työkaluja – Koillis-Helsingin esihistoriaajääkausi, itämeri, esihistoria, asutushistoriaIlkka Uotila
2002/625 vuotta kotiseututyötäyhdistykset, Puistola-SeuraIlkka Uotila
2003/9Osuuskauppaliike ja PuistolaKaupat, Malmin Osuuskauppa, Elanto, HOK, Nummitie, Arttolantie, Puistolan tori, MielikintieJuhani Piilonen
2003/14Heikinlaakson Tiili-ElantoKaupat, osuusliike, Elanto, Puite Oy, NummitieIlkka Uotila
2003/18Muistelmia entisestä Heikinlaaksosta1930-luku, Elma Leskinen, Kirsitie, Vanha Porvoontie, kestikievari, uimarannat, martat, SantsikaElma Leskinen, Ilkka Uotila
2004/15Terijokelaishuvilatterijokelaishuvilat, 1920-lukuIlkka Uotila
2004/16Puistolan tiestön ja tienimistön kehityskadunnimetIlkka Uotila
2004/9Kuk-kokie-kuuu!rautatie, rautatieläiset, Kalle Korvola, Vihtorintie, terijokelaishuvilatMatti Mannila
2005/9Vanha Porvoontie – vallan valtatieAlppikylä, Vanha Porvoontie,Juhani Piilonen
2005/10Suuria herroja PorvoontielläAlppikylä, Vanha Porvoontie, kestikievari, kuninkaalliset, tsaaritJuhani Piilonen
2005/14Entinen munkki ja muita kauppiaita. Alppikylän kauppojen neljä vuosikymmentäAlppikylä, Vanha Porvoontie, Rudus Oy, kaupat, Urho HeikkinenMatti Mannila
2005/18Muutoksia tiestössä ja ympäristössämmealuesuunnitelma, puistot, metsät, tietMT/SL
2005/19Uusi AlppikyläAlppikyläVesa Vähätalo
2005/20Niukkasen tolppa AlppikylässäAlppikylä, Vanha Porvoontie, valtatiet, mittayksikötIlkka Uotila
2006/12Puuseppämestari Lehtisen talon mahtui kansakoulukinPuistolan kansakoulu, Sem Wilhelm Lehtinen, Kiviahontie,  Puistolan raittiMatti Mannila
2006/9Satavuotias Puistolahistoria, tontit,Juhani Piilonen
2007/9Puutarhakaupunkimme 100-vuotias ja Puistola-seura 30-vuotiasPuistola-Seura, puheenjohtajat, järjestöt, yhdistyksetSeppo Laaksonen
2007/11Sodan ja Rauhamäen miehiäMaamiehentie, Mainio Raunio, lentäjät, sotilaat, Matti A. Aarnio, SPR, Untamo KauranneMatti Mannila
2007/20Puistolan vesistöistäPurot, vesistöt, lähteetIlkka Uotila
2008/11Sodan varjossa -jatkosodan elämää PuistolassaSota-aika, jatkosota, lentokenttä, pommitukset, päiväkirjat, muistelmat, Kalevi Vahtolammi, LäksyrinneIlkka Uotila
2008/19MetsolaLäksyrinneIlkka Uotila
2008/20Urheilijanuorukaisen lyhyt elämäntaivalKalevi Vahtolammi, urheilijat, onnettomuudet, uimarannatIlkka Uotila
2008/22Sodasta rauhaan – Sirkkalanmäen rintamamiesasutuksen syntymaatilat, Mustanniementie, Mustanniemenrinne, Mustanmäenkuja, tontit, suomenruotsalaiset, alueliitokset,Juhani Piilonen
2009/11Kovinin vuokrakasarmit – venäläisen kauppiasperheen verraton rahasampoSuuntimotie, Pensastie, Lutikkalinna, PuistonlinnaJuhani Piilonen
2009/16Puistonlinna – kovinin talon uusi elämä. Elämää LutikkalinnassaSuuntimotie, Pensastie, Lutikkalinna, Puistonlinna, sota-aika, romanitIlkka Uotila
2009//21Puistola 1929. Yhdyskunnan rakentaminen ei sujunut säröittävapaapalokunta, urheiluseurat, työväenyhdistysMatti Mannila
2009/29Ympäristöjaostolta alueoppaaseen 2009-2010. Muutosta on näkyvissä ympäristössämmeAluesuunnitelma, asemakaavaVesa Vähätalo
2010/10Veneenveistäjän taloVantaan Puistokaupunki oy, historia, tontit,Juhani Piilonen
2010/15Jugendin, kansallisromantiikan aikaa leimasi pyrkimys kokonaistaideteokseenJugend, taideteollisuus, 1900-luvun alkuKristina Ahlström
2010/17Alussa oli kenttä, kuusikko ja Karjuniittykoulut, kansalaistoiminta, Puistolan yläaste, Puistolan peruskoulu, Koudantie, Koudanpolku, Karjuniitynkuja,Kaarina Mielikäinen
2010/21Puistolalaisten peruspalvelut yllättäen uhattuna loppuvuodesta 2009. Säästölista – lahtauslista – Pajusen lista – rakkaalla lapsella on monta nimeäsäästöt, palvelut, koulut, kirjasto, kansalaistoimintaIlkka Uotila
2010/23Puistolan yläkoulu. Historiaa arkkitehtuuria ja muistojakoulut, Puistolan kansakoulu,Ilkka Uotila
2010/24Lunta, pakkasia, helteitä ja rajuilmojasää, myrskyt, 2010, 1960Ilkka Uotila
2010/25Puistolan vanhin rakennus purettuSolbacka, Aurinkomäentie,Ilkka Uotila
2010/27Ympäristöjaostolta alueoppaaseen 2010-2011. Ajankohtaista. Ympäristömme muuttuu – mitä me teemme?aluesuunnitelma, puistot, metsätVesa Vähätalo
2011/10Puuseppä Niilolan taloPuistolanraitti, Kreetantie, LäksyrinneJuhani Piilola
2011/18Niilolan huvila – kolmikymmenluvun helmiPuistolanraitti, Kreetantie, Läksyrinne, rakentaminen, arkkitehtuuriIlkka Uotila
2011/20Ilmassa on sodan merkit. Puistola 25.6.1941Jatkosota, ilmasota, pommituksetMatti Mannila
2011/25Puistolan alueen koulutKoulutTiina Suomalainen
2011/27Ajankohtaista. Rakennusviraston aluesuunnitelma Puistolalle ja Heikinlaaksolle vuosiksi 2011-2020Kadut, viheralueet, asemakaavaVesa Vähätalo
2012/11Kivipainaja Forsbergin talo. Sirkkalanmäki 13Arkkitehtuuri, jugend, asemakaava, suomenruotsalaisetJuhani Piilonen
2012/15Koti koko elämäksiSolveig From (o.s. Forsberg), sota-aika,Kristiina Ahlström
2012/17”Niin paljon on aihetta lauluun”. Reino Helismaan syntymästä 100 vuotta vuonna 2013Kalkkivuorentie, Iivarintie, taiteilijat, muusikot, Reino Helismaan tieIlkka Uotila
2012/21Joukkoon lähimpään. Torven Perhe kansalaissodassaSuomenruotsalaiset,
2013/11Nikolai Bernhardovits MederArkkitehdit, Suuntimotie, Puistolantanhua, SuuntimokujaJuhani Piilonen
2013/14Arkkitehti Mederin huvilaSuuntimokuja, SuuntimotieIlkka Uotila
2013/17Yhteistoiminnan alkuvaiheet Puistolassa: Fastbölen yhdyskunta-yhdistys 1915-1925yhdistykset, tontitJuhani Piilonen
2013/21Puistolan asukastoiminta – tarmokasta edunvalvontaa 1972-1996asukastoiminta, kunnallispolitiikka, palvelutMarjatta Vasara
2013/24Isäni Reino Helismaa 12.7.1913-21.1.1965Reino Helismaa, taiteilijat, muusikot , kirjailijatMarkku Helismaa
2013/27Repe Helismaata juhlittiin PuistolassaReino Helismaa, taiteilijat, muusikot , kirjailijat, Puistolan tori
2013/28Puun taitajan syntymästä sata vuottaGunnar Uotila, kuvataiteilijat, kuvanveistäjät, KarrintieIlkka Uotila
2013/31Ajankohtaista! Tuhoisa murskaamosuunnitelma tyrmättiinSuurmetsäntie, virkistysalueet, ympäristöIlkka Uotila
2013/31Puistolan toria ehostettuPuistolan tori, aluesuunnitelmaIlkka Uotila
2013/33Kiiskisen perheen onneton kohtalokansalaissota, Olga Kiiskinen, Nehemias KiiskinenJuhani Piilonen
2014/11Laiholan taloIsojako, Axel Palander, Ukonniitty, Laihola, Maamiehentie, Maamiehenpolku, Haahkantie, Edvard Laihola, Elsa Laihola, maanviljelys, maatilat, karjanhoitoJuhani Piilonen
2014/19Laiholan taiteilijatalon nuori emäntäLaihola, kuvataiteilijat, Pia KousaIlkka Uotila
2014/20Puistolan koulukuulumisiaKoulut, Puistolan ala-aste, Nurkkatien ala-aste, Puistolanraitin ala-asteTiina Suomalainen
2014/22Muisteluita Puistola-Seuran alkuvaiheilta Puistola-Seura, historia, yhdistykset, tapahtumat, Esko NikanderEsko Nikander
2014/26 Tattarisuon satakielikierros luonnontilan mittarina Luonto, luonnonsuojelu, linnusto, Malmin lentokenttä, Tattarisuo, virkistysalueet, ulkoilualueetMatti Mannila, Seppo Laaksonen
2014/32 Rauni Liukko 1940-2014 Kuvataiteilijat, Rauni LiukkoIlkka Uotila
2015/4Aurinkomäen alue  – Karl Fredrik Träskman Puistolaa perustamassaJuhani Piilonen, kuvat Ilkka Uotila
2015/4Konni Huber – suurmies monessakin mielessäIlkka Uotila
2015/7Ajaaks tästä kukaan? Matti Mannila
2015/10Puistolan tanssilavoilla pyörähdeltiin 50 vuoden ajan – välähdyksiä Puistolan Urheilijain ja VPK:n tanssilavoilta 1930-1980 -luvuillaJuhani Vahde
2016/3Kansainvälisin puistolalainen – U.B. Lindström valitsi professorin uran sijasta kehitysyhteistyönTimo Uotila
2016/3Kuinka Puistolan mökkeihin tuli sähkövalo. Juhani VahdeJuhani Vahde
2016/3Muistoja lentokentän laidaltaEnsio Joki
2016/5Sata vuotta kaupankäyntiä PuistolantorillaIlkka Uotila
2016/7Puistolan yhdyskunnan sikahyvä alkuMatti Mannila
2016/9Funkis PuistolassaJuhani Piilonen
2017/1Asukasiltojen antia
2017/1Tietoisku elämästä vanhassa PuistolassaMaija-Liisa Pennanen
2017/2Ajankohtaista: Voimakaksikko toi Puistolan Helsingin valtuustokartalleMaija-Liisa Pennanen
2017/2Käenpoika nousi siivilleen – asukastoimikunnasta versoi Puistola-SeuraMarjatta Vasara
2017/3Martti Asunmaa, kaupunginvaltuutettu PuistolastaRisto Meriläinen
2017/3Puistola-Seura 40 vuotta – 40 vuotta Puistolan hyväksiIlkka Uotila
2017/3Muistikuvia neljältä vuosikymmeneltäSeppo Laaksonen
2017/3Esko Vettenranta – filmitähti PuistolastaJuhani Vahde
2017/4Säästökylän tarinaVesa Vähätalo

Puistola-Seuran jäsenkirje 01 / 2022

Jäsenkirjeen otsikkokuva Puistola-Seura
Jäsenkirjeen otsikkokuva Puistola-Seura

Puistola-Seura on lähettänyt jäsenilleen jäsenkirjeen numero 01 / 2022 31.03.2022. Lue ohessa kirje pdf-muodossa.

Puistola-Seura ry:n toiminta

Puistola-Seura ry (ruotsiksi Fastböle-Sällskapet rf) on vuonna 1977 perustettu Helsingin Puistolan kaupunginosan asukasyhdistys, jolla on vuosittain noin 300 jäsentä. Yhdistys on Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helkan jäsenseura. Seuran toiminta-alue käsittää Puistolan peruspiirin osa-alueet: Puistola, Heikinlaakso, Tattarisuo ja Tapulikaupungin osa-alueeseen liittyvä omakotialue sekä Puistolan puoleinen osa Malmin lentokentän alueesta. Toiminta-alueen asukasmäärä oli ilman Tapulikaupungin osa-alueeseen kuuluvaa omakotialuetta noin 10 000.

Puistola-Seura julkaisee vuosittain 4-6 jäsentiedotetta sekä joka syksy Alueoppaan (painos 9000 kpl), joka jaetaan Ala-Tikkurilan, Alppikylän, Heikinlaakson, Puistolan, Suutarilan itäisen omakotitaloalueen ja Tapulikaupungin alueelle. Tule mukaan alueoppaaseen.

Sääntöjensä mukaisesti Puistola-Seura pyrkii kehittämään toiminta-alueensa sivistyksellisiä ja sosiaalisia oloja alueellisen omaleimaisuuden pohjalta, vaikuttamaan aluetta koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, kohottamaan alueellista palvelutasoa ja toiminnallisuutta, edistämään alueen väestön harrastusmahdollisuuksia, yhteistoimintaa ja kanssakäymistä, lisäämään kotiseututuntemusta ja viihtyisyyttä ja toimimaan muutoinkin kotiseututyön edistämiseksi ja paikalliskulttuurin ja alueen historian tallentamiseksi.

Anna seuralle palautetta ja toiminta-aloitteita: puistolaseura(aa)gmail.com.

Puistola-Seuran hallitus 2022

Puistola-Seuran valitaan vuosittain hallituksen jäseniä. Yhteydenotot puistolaseura(aa)gmail.com

Puheenjohtaja

Maija-Liisa Pennanen

Puhelinnumero 0400 456814

Sähköpostiosoite maijaliisapennanen@gmail.com

Varapuheenjohtajat

Niina Kivelä-Luiga

Seppo Posti

Sihteeri

Virva Lehto

Taloudenhoitaja

Anu Reniers

Muut hallituksen jäsenet

Markku Arola

Pirjo Isotupa

Maija Kallis

Kari Koponen

Kirsi Rautiola

Sinikka Vepsä

Kunniajäsenet

Vesa Vähätalo, Leena Iisalo, Terttu Heinonen

Mielipide Simakujan ja Raidepolun asemakaavamuutoksesta

Puistola-Seuran kannanotto kuva Helsinki
Puistola-Seuran kannanotto kuva Helsinki

Mielipide on lähetetty Helsingin kaupungin kirjaamoon. Mielipide julkaistaan tässä sellaisenaan. Vastustamme osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä asemakaavan muutoshanketta. Hanke on merkittäviltä osin vastoin Maankäyttö ja Rakennuslaissa 5.2.1999/132 ja hallituksen esityksessä HE 101/1998 mainituksi laiksi esitettyjä periaatteita.

Mielipiteen ovat laatineet PUISTOLA-SEURA RY 1 ja KOILLIS-HELSINGIN OMAKOTIYHDISTYS RY, 19.1.2022, Diaarinumero HEL 2021-012796 Hankenumero 0742_66 OAS 1565-00/21

TAUSTAKSI

Puistolan pientalovaltainen rakennuskanta muodostui jo 1900-luvun alussa, kun A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y. alkoi myydä ja palstoittaa Fallkullan kartanon maita. Palstoja ja maita kaavoitetaan yhä asuntotonteiksi Puistolan ja Suutarinkylän alueella. Puistola-Suutarila liitettiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa Helsingin kaupunkiin.

Alueen asemakaava vahvistettiin v. 1971. Pienin vähittäin tehdyin muutoksin se on palvellut hyvin asukkaiden tarpeita. Monikerroksisia (5-6 kerrosta) kerrostaloja ei alueella ole, eikä sellaisille ole mielestämme edelleenkään tarvetta.

PUISTOLA-SEURA ry

Puistola-Seura ry on vuonna 1977 perustettu Puistolan ja Heikinlaakson osa-alueet sekä Ala-Tikkurilan pienalueen kattava asukasyhdistys. Seuran jäsenmäärä on noin 300 henkilöä. Seura pyrkii sääntöjensä mukaisesti vahvistamaan alueellista omaleimaisuutta ja vaikuttamaan aluetta koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Seuran toiminta-alueen rakennuskanta on lähes 100 prosenttisesti 1-2 kerroksisia omakoti- ja rivitaloja. Haluamme säilyttää omaleimaisuutemme myös jatkossa.

KOILLIS-HELSINGIN OMAKOTIYHDISTYS ry

Puistolan Omakotiyhdistys ry perustettiin vuonna 1947. Yhdistys oli yksi ensimmäisiä omakotiyhdistyksiä maassamme. Vuoden vaihteessa 2019 / 2020 Suutarilan Omakotiyhdistys ry ja Puistolan Omakotiyhdistys ry yhdistyivät Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry:ksi, jonka toiminta-alue kattaa Puistolan ja Heikinlaakson lisäksi Suutarilan ja Siltamäen osa-alueet, sekä Ala-Tikkurilan ja Töyrynummen pientaloalueet. Yhdistys toimii alueen asukkaiden yhdyssiteenä valvoen heidän etujaan ja edistäen kaupunginosan kehitystä ja asumisviihtyvyyttä.

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistykseen kuuluu n. 950 jäsentä ja se edustaa alueen omakoti- ja pientalovaltaista väestöä. Alueen muutamat pienkerrostalot pääradan itäpuolella, sijaitsevat Puistolan torin ympäristössä, yli 500 m päässä Raidepolun ja Simakujan omakotitaloista.

Vastustamme osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä asemakaavan muutoshanketta. Hanke on merkittäviltä osin vastoin Maankäyttö ja Rakennuslaissa 5.2.1999/132 ja hallituksen esityksessä HE 101/1998 mainituksi laiksi esitettyjä periaatteita.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 5.2.1999/132 (MRL)

1 §:ssä todetaan lain perusperiaatteet ja tarkoitus:

  1. Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
  2. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
  3. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Kyseessä olevassa asiassa laissa mainitut perusperiaatteet eivät toteudu kaikilta osin.

6 §:ssä täsmennetään vuorovaikutuksen tarkoitusta ja kaavoituksesta tiedottamista

  1. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
  2. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla..

9 §:ssä käsitellään vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa

  1. Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
  2. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla..

54 §:ssä esitetään elinympäristöön ja maanomistajien kohteluun liittyviä vaatimuksia

  1. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.
  2. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

62§:ssä käsitellään kaavoitusmenettelyä

  1. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

63§: ssä esitetään vaatimuksia suunnitteluprosessin aikataulutuksista

  1. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
  2. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Hallituksen esitys HE 101/1998 valmisteilla olevaan maankäyttö- ja rakennuslakiin 5.2.1999/132 (HE)

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

  1. Suunnitteluprosessin kehittäminen nykyistä vuorovaikutteisemmaksi eri kaavatasoilla on yksi ehdotuksen keskeisistä tavoitteista.
  2. Suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Osallisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
  3. Tärkeää on kuitenkin nähdä osalliset suunnitteluprosessissa resurssina ja varmistaa keskustelun kaksisuuntaisuus.
  4. Oleellista on vuorovaikutuksen kytkeminen riittävän aikaiseen suunnitteluvaiheeseen. Erityisesti tavoitevaiheen keskustelu ja yhteinen työskentely on tarpeen.

4. Esityksen vaikutukset

  1. Rakentamissäännöstö sovitetaan sellaiseksi, että rakennetun ympäristön huomioon ottaminen ja korjausrakentaminen korostuvat.
  2. Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset ominaispiirteet säilytetään ja niitä vaalitaan.

4.3. Ympäristövaikutukset

  1. Rakentamisen ohjaamisessa tuodaan esille elinkaariajattelu sekä terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja tasapainoinen elinympäristö.
  2. Asemakaavalla vaikutetaan ensi sijassa lähiympäristöön ja sen rakentamisen ohjaamiseen sekä kaupunkikuvaan. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen perusteltu.
  3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat säännökset vaikuttavat siihen, että jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa myös ympäristövaikutuksiin liittyvät kysymykset nousevat aikaisempaa monipuolisemmin esille.
  4. Avoin kansalaiskeskustelu ja vuorovaikutteinen suunnittelu vaikuttavat myös siihen, että tehtyihin valintoihin ja ratkaisuihin liittyvät asiat joudutaan myös perustelemaan aikaisempaa monipuolisemmin.
  5. Suunnitteluun ja sen prosesseihin tulee enemmän läpinäkyvyyttä ja tehtävät valinnat perustuvat riittävään vaikutusten arviointiin.
  6. Ympäristölliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat on otettava huomioon myös katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelulle.
  7. Kadut ja muut yleiset alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä.

4.4. Vaikutukset suunnittelukulttuuriin ja eri kansalaisryhmien asemaan

  1. Koko lain keskeisimpiä tavoitteita on turvata kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen asioiden valmisteluun, suunnittelun vuorovaikutteisuus ja laatu, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
  2. Eri kansalaisryhmien vaikutusmahdollisuuksien kannalta oleellisen tärkeä merkitys on osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Tarkoituksena on tuoda suunnitteluprosessiin entistä enemmän läpinäkyvyyttä heti suunnittelun alkuvaiheessa yhteisen keskustelun helpottamiseksi ja huomion suuntaamiseksi oikeisiin kysymyksiin.
  3. Kansalaisten muutoksenhakumahdollisuudet turvataan kaavoitusta ja lupa-asioita koskevissa päätöksissä. Kansalaisten lisäksi myös erilaisilla yhteisöillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen muutoksenhaun kautta.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) JA LAINSÄÄDÄNNÖN (MRL) RISTIRIITAISUUDET

VUOROVAIKUTUS

Vuorovaikutuksen merkitystä ei voida liioitella. Kun naapuritontille ollaan suunnttelemassa voimassa olevasta asemakaavasta totaalisesti poikkeavaa muutosta, tulisi siitä informoida naapurustoa ja kyläyhteisöä laajemminkin heti ensimmäisen suunnitteluidean ilmaannuttua. Ensimmäisen yhteydenoton olisi pitänyt olla siinä vaiheessa, kun alettiin sovitella tonteille v.2016 vahvistetun yleiskaavan C3 merkinnän mukaista urbaania rakentamista. Mainittu merkintä ei tietenkään velvoita rakentamaan kerrostaloja pientalojen sekaan. Velvoittava teksti löytyy MRL 1§:stä. ”Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.” Asia täsmentyy MRL 63§:ssä:” Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.”

Erityisesti nyt esillä olevassa asemakaavamuutosehdotuksessa, jossa vaikutusten arviointi rakennettuun ympäristöön oli lähes kokonaan jäänyt tekemättä, vuorovaikutusmenettelyn olisi pitänyt alkaa paljon aikaisemmin. Nyt ensimmäiset tiedot hankkeesta tulivat asukkaille postitse marraskuun loppupuolella, vaikka mm. huomattavan yksityiskohtaiset viitesuunnitelmat ovat päivätty 15.3.2021.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN

MRL 9§:ssä todetaan: ” Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.”
Viranomaisten ryhdyttyä kaavahankkeeseen olisi heidän – myyntihalukkaista tontinomistajista huolimatta – pitänyt perin pohjin selvittää MRL 9§:ssä edellytetyt asiat: ” selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.” Puistolan pientaloalue on noin 100 vuoden ikäinen. Tämä on kylä, joka on vuosikymmenet voinut kehittyä identiteetiltään omanlaiseksi, viihtyisäksi, asukkaansa huomioivaksi yhteisöksi. Ensimmäistä urbaanikuokkaa ollaan nyt iskemässä meidän kyläämme. Olisiko pitänyt lähestyä Simakujan ja Raidepolun varrella asuvia ihmisiä ja keskustella heidän arvoistaan ja näkemyksistään? Onko kyläidyllin pilaaminen tavoittelemisen arvoista? Kylän ulkopuolelta on helppo huudella ja vaatia urbaania rakentamista. Mikä on mahdollisesti saatavien asuntojen merkitys kaupungille?

Me näemme jo suunnittelijoiden sormien osoittavan niille alueille, jotka olivat yleiskaavassa saaneet merkinnän A3 ja tehokkuusluku jopa 1,2 kuten alue Puistolantanhuan ja Suuntimotien välissä lähestulkoon Puistolanraitille asti. Puhumattakaan alueista, jotka yleiskaavassa on merkitty A2 (tehokkuusluku jopa 2, kuten Malmin kentälle suunniteltavissa 6-8 kerroksisissa taloissa) ja jotka sijaitsevat Suurmetsäntien pohjoispuolella.

HYVÄ ELINYMPÄRISTÖ

OAS:ssa esitetyt alueen voimassa olevan asemakaavan moninkertaisesti ylittävät rakennusoikeudet (Simakuja 0,25 vs. 1,28 ja Raidepolku 0,25 vs 1,14) ja niistä seuraavat suurimmillaan 5-6 kerroksisten rakennusten jopa n. 20 metrin harjakorkeudet, kun vieressä olevien pientalojen kerrosluvut ovat 1-2 ja harjakorkeudet suurimmillaan 6 metrin luokkaa, eivät millään tavoin toteuta MRL 1§:ssä esitettyä rakentamistavoitetta, jonka mukaan: ”luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.”

Elinympäristömme psykososiaalinen vaikutus meihin on suuri. Menettämällä turvalliseksi kokemamme asuinympäristömme mielemme voi huonosti. MRL 54§:” Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

Onhan päivän selvää, että edellä mainittu MRL:n pykälä ei toteudu miltään osin, jos OAS:ssa esitetty kaavamuutos ja sen myötä rakentaminen toteutuisi.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) JA HALLITUKSEN ESITYKSEN HE 101/1998 RISTIRIITAISUUDET

Hallituksen evästykset eduskunnalle on kirjattu hallituksen esitykseen HE 101/1998. MRL perustuu pitkälti tähän hallituksen esitykseen. Olemme poimineet muutamia kohtia, joilla on mielestämme vaikutusta, kun arvioidaan OAS:n käyttökelpoisuutta.

VUOROVAIKUTUS

HE:n keskeisinä pitämiä tavoitteita ovat mm: ” Tärkeää on kuitenkin nähdä osalliset suunnitteluprosessissa resurssina ja varmistaa keskustelun kaksisuuntaisuus ja oleellista on vuorovaikutuksen kytkeminen riittävän aikaiseen suunnitteluvaiheeseen. Erityisesti tavoitevaiheen keskustelu ja yhteinen työskentely on tarpeen.” Niin HE kuin MRL korostavat voimakkaasti asianosaisten informointia ja yhteistä keskustelua niin varhain kuin mahdollista. Suunnittelijoiden pitäisi hillitä intoaan tehdä liian varhain liian pitälle vietyjä suunnitelmia. Asianosaisille suunnitelmat näyttäytyvät ennalta sovituilta. Vuorovaikutus koetaan usein välttämättömäksi pahaksi, joka on pidettävä, ”koska laki sitä vaatii”. Todellinen vuorovaikutus syntyy keskusteluista ja niiden perusteella rakennetuista ehdotuksista. Kokemuksemme mukaan – viittaamatta nyt tähän kohteeseen – asukkaiden ja muiden asianosaisten mielipiteet eivät ole lopputulokseen juuri vaikuttaneet.

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET JA YMPÄRISTÖVAIKTUKSET

HE: ” Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset ominaispiirteet säilytetään ja niitä vaalitaan”. Purkamalla paikalla oleva 2000-luvulla valmistunut rakennettuun ympärristöön täysin sopeutuva omakotitalo (Simakuja 4) on vastoin HE:n tavoitteita. Mittasuhteiltaan täysin olevista rakennuksista poikkeavat, ympäristöönsä sopimattomat mammuttirakennukset ovat vastoin HE:n tahtoa, joka näkyy myös MRL 9§:ssä.

HE:” Asemakaavalla vaikutetaan ensi sijassa lähiympäristöön ja sen rakentamisen ohjaamiseen sekä kaupunkikuvaan. Ympäristölliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat on otettava huomioon myös katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelulle. Kadut ja muut yleiset alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä.”

Kadut ja pysäköinti

OAS:ssa ei ole otettu kantaa olevien katujen (Puistolantanhua, Simakuja, Raidepolku sekä LP-alueen riittävyyteen. Jos kohde toteutuisi OAS:ssa esitetyn mukaisesti, voimakkaasti lisääntyvä automäärä vaatisi lisää kapasiteettia niin Puistolantanhualle, Simakujalle kuin Raidepolullekin. Tällä hetkellä Puistolan aseman seudun pysäköintipaikat ovat arkisin aivan täynnä. Raidepolun varrella oleva LP-merkitty pysäköintialue pursuaa kadunvarsipysäköintinä Raidepolun varrella aina Alankotielle asti. Puistolantanhualla on aseman puoleinen kadunvarsipysäköinti kielletty. Katu on muutenkin kapeutensa vuoksi pysäköintiin sopimaton.

Pysäköinti suunnitelluissa kohteissa

Tonteille on viitesuunnitelmassa sijoitettu noin 1 ap/3 asuntoa. Mielestämme se on riittämätön. Kun rakennetut autopaikat eivät riitä, niin autot tulevat levittäytymään nykyisin käytössä oleville jo valmiiksi täynnä oleville pysäköintipaikoille. Koska aseman läheisillä kadunvarsilla ja LP-alueella ei ole yhtään ylimääräistä tilaa, tarkoittaa se autojen levittäytymistä kauemmaksi asemalta – kenties pientalojen pihateille.

Pohjoisbaana

Raidepolulle ollaan tällä hetkellä suunnittelemassa pyöräilyn Pohjoisbaanan jatkohanketta, jossa osa Raidepolusta muuttuu pyöräilyäalueeksi, joten siinä poistuu myös hyvin pitkältä matkalta pysäköintipaikkoja aina Suurmetsäntieltä Puistolan asemalle asti. Mielestämme tämä olisi pitänyt ottaa myös huomioon kohteen viitesuunnitelmassa.

ASUKKAIDEN TASAVERTAISUUS

Simakujan ja Raidepolun ja niiden lähellä olevien pientalojen asukkaita on kohdeltu eriarvoisesti. Kuulimme 13.1.2022 kaavakävelyn yhteydessä asukkaiden kertomina kuinka voimassa olevan yleiskaavan aikana haettuja rakennuslupia kohdeltiin kirjaimellisesti voimassa olevan asemakaavan määräysten mukaisesti. On käsittämätöntä, ettei luvan hakijoita informoitu yleiskaavassa olevien merkintöjen vaikutuksista. Mitä tarkoittaa C3 ja mitä tarkoittaa A2? Asukkaiden tasavertainen kohtelu ei toteudu antamalla suunnittelun kohteena oleville tonteille reippaasti yli yhden olevia tehokkuuslukuja, kun voimassa olevan asemakaavan mukainen luku on lähes koko Puistola-Heikinlaakson alueella 0,25.

Tällainen tonttilotto, jossa tontti sattuu sijaitsemaan yleiskaava-alueilla C3 tai A2 ja josta yleiskaavan mahdollistama asemakaavamuutos nostaa tontista saatavan hinnan jopa 5-kertaiseksi on äärimmäisen vastenmielistä ja epäreilua.

KIINTEISTÖJEN HINNAT

Mikäli Simakujan ja Raidepolun varsille suunnitellut asunnot toteutuvat viereisten kiinteistöjen arvot romahtavat. Möhkälemäisten kerrostalojen varjoon jäävät omakotitalot eivät liene kovin haluttuja. Esimerkiksi Simakujan ja viereisen Vahakujan varrella on kuusi tällä vuosituhannella valmistunutta omakotitaloa.

SUUNNITTELIJOIDEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI TÄHÄN MENNESSÄ

Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen asioiden valmisteluun.

Edellä olemme kuvanneet millä tavoin tässä hankkeessa on asukkaita lähestytty ja millä tavoin he ovat voineet osallistua asioiden valmisteluun. Maaliskuun 2021 puolivälissä laadittujen viitesuunnitelmien paljastuminen vasta 8 kuukauden kuluttua kertoo, kuinka asukkaat otettiin mukaan vasta silloin, kun suunnitelmat olivat lähestulkoon valmiita. Tällainen menettelytapa on MRL:n tavoitteiden vastaista. Asukkaiden rooli ei ole toimia vain kumileimasimena. Asukkaiden näkemyksiä tulee kuunnella ja niiden merkitystä arvostaa.

Suunnittelun vuorovaikutteisuus

MRL:ssa korostetaan monin paikoin vuorovaiktuksen merkitystä – asukkaat tulee kytkeä suunnitteluprosessiin alusta pitäen. Ensimmäinen kontakti asukkaisiin olisi pitänyt ottaa heti siinä vaiheessa, kun oli päätetty kohteen suunnittelun aloittamisesta. Tässä asiassa asiasta vastuussa olevat viranomaiset epäonnistuivat pahasti.

JATKOSUUNNITTELU

Vaadimme, että meitä, hankkeen osallisia, kuullaan suunnittelun edetessä useammin kuin tähän asti. Mielipiteittemme saamisen ja suoritetun kaavakävelyn jälkeen tulee suunnitelmia muuttaa. Korjattuja suunnitelmia ei pidä viedä kaupunkiympäristölautakuntaan ennen kuin tehdyistä muutoksista on keskusteltu ja muutokset esitelty asukkaille ja muille osallisille.

Puistola-Seura ry
Maija-Liisa Pennanen
puheenjohtaja
maijaliisapennanen@gmail.com

Puistola-Seura ry
Seppo Posti
jäsen- ja ympäristöasiat postise@gmail.com

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry
Seppo Vesander
puheenjohtaja seppo.vesander@gmail.com

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry
Kalevi Ahlgren
varainhoitaja kaleviahlgren@gmail.com

Toimintasuunnitelma 2022

PUISTOLA-SEURA ry.

FASTBÖLE-SÄLLSKAPET rf.

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2022

1. Yleistä

Puistola-Seura pyrkii sääntöjensä mukaisesti vaikuttamaan toiminta-alueensa olojen monipuoliseen kehittämiseen, aluetta koskevaan yhdyskuntasuunnitteluun ja päätöksentekoon, palvelutason parantamiseen, väestön harrastusmahdollisuuksien, yhteistoiminnan ja keskinäisen kanssakäymisen edistämiseen sekä kotiseututuntemuksen ja viihtyvyyden lisäämiseen. Tämä edellyttää alueen asukkaiden ja seuran jäsenistön  myötävaikutusta ja jatkuvaa kiinteää yhteistyötä Puistolan muiden järjestöjen kanssa.

2. Työsuunnitelma

Tämänhetkisen tietämyksen varassa seura tulee järjestämään asukasiltoja ajankohtaisista aiheista tarpeiden ja pandemiarajoitusten mukaan. Puistola-päivien ohjelmassa syyskuun alussa huomioidaan seuran 45-vuotistaival, Helsinki-päivänä 12.6 on satakielikierros, Puistolan Alueoppaan jakeluun elokuun lopussa ja Elävän joulukalenterin tapahtumat joulukuussa.

Sääntömääräinen kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka- marraskuussa. Puistola-Seura valmistelee sääntöjensä ajantasaistamisen ja uuden strategia sääntömääräisessä kevätkokouksessa käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

Aktiivisen seurannan kohteena ovat toiminta-aluetta koskevat suunnitelmat sekä yleinen siisteys ja turvallisuus. Seuran facebook-sivujen kautta toimintaa esittelemällä pyritään edistämään eri toimijoiden yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalisessa esitellään seuran toimihenkilöitä ja alueella toimivia yrittäjiä ja asukkaita.

Toimintaa koordinoidaan yhteistyössä alueen järjestöjen, yhteisöjen ja kaupungin hallintokuntien, Puistolan kirjaston ja koillisen alueen kaupunginosayhdistysten kanssa yhteisten tilaisuuksien merkeissä ja asukkaiden mielipiteiden ja kannanottojen      saattamiseksi päättäjien tietoon.

Seura ottaa käyttöön virtuaalitoiminnan alustoja ja  kanavia. Audiovisuaalisin ja   digitaalisin viestinnän välinein edistetään saavutettavuutta,  lisätään lähestyttävyyttä ja aktivoidaan seuran jäseniä ja alueen asukkaita osallistumaan. 

3. Toimielinten tehtävät

Seuran hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kiireellisiä asioita hoidetaan myös puhelin- ja sähköpostiyhteyksin. Hallitus nimeää projektien vastuuhenkilöt ja asettaa tarvittavat jaostot, joilla on toiminnan valmistelu- ja toimeenpanovastuu. Hallitus voi lisäksi asettaa lyhytaikaisia työryhmiä asioiden valmistelua ja ideointia varten.

 Jaostoja voivat olla esim.

-ympäristöjaosto, joka osallistuu ja vaikuttaa aloitteillaan ja viranomaisille annettavilla lausunnoilla aluetta koskevaan yhdyskuntasuunnitteluun ja pyrkii löytämään keinoja alueen viihtyisyyden lisäämiseksi sekä lähialueiden historia- ja kulttuuriarvojen vaalimiseksi.

– juhlien ja muiden tilaisuuksien järjestelyjaosto, joka huolehtii mm. Helsinki – päivän, Puistola- päivien ja niihin liittyvän taidenäyttelyn järjestelyistä.

– historiajaosto, joka pyrkii herättämään ja ylläpitämään kiinnostusta alueen menneisyyttä kohtaan, keräämään ja tallettamaan paikallista perimätietoa, tutkimaan alueen historiaa ja julkaisemaan työnsä tuloksia.

– lapsi ja nuorisojaosto, joka seuraa, valmistelee ja tekee esityksiä alaansa kuuluvista asioista.

– tiedotusjaosto ja jäsenasiainhoitaja, jotka vastaavat ensisijaisesti seuran ulkoisesta tiedotustoiminnasta ja yhteydenpidosta jäsenistöön. Tiedotus tapahtuu seuran nettisivuilla ja somekanavilla, tapahtumissa, lehdistössä ja jäsenkirjeillä.

Alueoppaan 2022-2023 toimittamisesta vastaa hallituksen valitsema toimituskunta.

4. Yhteydet muihin järjestöihin

Seura on Helsingin Kaupunginosayhdistykset ry Helkan jäsen ja samalla Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhteisö. Kiinteässä yhteistyössä toimitaan Helkan ja alueellisten yhdistysten, kuten  Koillis-Helsingin omakotiyhdistyksen, kanssa.

Seura edesauttaa omalta osaltaan eri yhdistysten yhteistyötä ja nimeää sitä varten yhteyshenkilön.  Koillisen alueen yhteistyökumppaneina ovat alueen kaupunginosayhdistykset. Suomen Kotiseutuliiton ja Helkan koulutustilaisuuksia hyödynnetään ja otetaan käyttöön Kotiseutuliiton eMuseon esittelyalusta.

5. Talous

Toiminta katetaan jäsenmaksuilla ja Helsingin kaupungin projektiavustuksilla. Alueoppaan ilmoitushankinta on merkittävä tulolähde. Taloudesta tehdään erillinen suunnitelma. Jäsenmaksutuloja pyritään lisäämään jäsenhankintakampanjoilla ja jäsenmaksutilanteen seurantaan liittyvillä toimenpiteillä.

Puistola-Seura ry. – Fastböle-Sällskapet rf., Hallitus

Puistola-Päivät 2021 peruttu

Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen perinteisiä Puistola-Päiviä ei järjestetä 4.-12.9. Ilmoittelemme mahdollisen korvaavan tapahtuman järjestämisestä myöhempänä ajankohtana.

Kannanotto Vantaan Energian lämmön kausivarastohankkeesta UUDELY/2780/2021

Puistola-Seuran kannanotto kuva Vantaa
Puistola-Seuran kannanotto kuva Vantaa

Suunnitteilla oleva kausivarasto sijoittuisi aivan Helsingin ja Vantaan rajalle asuinalueemme Puistolan välittömään läheisyyteen. Kaupunginosayhdistys Puistola-Seura ry haluaa nostaa esiin seuraavat kysymykset:

  • Hankkeesta saaduissa tiedoissa on esitetty Vanhan Porvoontien käyttöä erääksi louhintajätteen kuljetusreitiksi. Heikinlaakson asukkaat kantavat huolta jo valmiiksi ruuhkaisen Vanhan Porvoontien lisäkuormittumisesta. Puistola-Seura ei hyväksy louhintajätteen poiskuljettamista Vanhaa Porvoontietä pitkin etelän suuntaan Puistola-Heikinlaakson alueiden läpi.
    • Mitä reittejä pitkin louhintajäte on suunniteltu kuljetettavaksi ja mihin?
  • Räjäytystöistä ei saa aiheutua haittaa tai vahinkoja alueemme asukkaille ja kiinteistöille.
    • Mihin aikoihin räjäytyksiä tehdään?
    • Miten räjäytysten vaikutusta ympäristöön tarkkaillaan ja kuinka laajalla alueella?
    • Mihin räjäytyksistä syntyvä pöly johdetaan?
  • Kausivarasto louhitaan osittain luonnonsuojelualueen alle. Ko. alue on korvaamattoman tärkeä ulkoilu ja virkistysalue alueen asukkaille, ja alueen minkäänlaista muokkaamista emme tule hyväksymään.
    • Kuinka Kehä III:n etelä-sekä pohjoispuolella olevien metsäalueiden koskemattomuus turvataan?
  • Puistola-Heikinlaakson alueella on paljon pientaloja, joissa on käytössä pora- ja muunlaisia vesikaivoja. Suunnitelmissa on huolehdittava, ettei louhinnasta ole haittaa kaivovesiin, veden riittävyyteen ja laatuun.
    • Kuinka suunnitelmissa on otettu huomioon louhinnan vaikutukset lähialueiden veteen?
  • Alueella on yleistynyt maalämmön käyttö. Hankkeesta ei saa aiheutua vaurioita maalämpöä käyttäville laitteille tai maalämpökaivoille. Kaivaukset eivät saa aiheuttaa muutoksia maaperän lämpötilaan.
    • Kuinka tullaan huolehtimaan siitä, että maalämpökaivoissa oleva vedenpinta säilyy nykyisellä tasolla?
    • Kuinka suunnitelmissa on otettu huomioon räjäytysten ja louhinnan vaikutukset maalämpöä hyödyntäville laitteille?
    • Kuinka pidetään huolta siitä, ettei lämmön kausivarasto vaikuta alueen maaperän lämpenemiseen tai kylmenemiseen?
  • Puistola-Seura kannattaa ajatusta siitä, että louhinnan yhteydessä Kehä III louhittaisiin kulkemaan tunnelissa suunnitellun lämpövaraston kohdalla.
    • Onko tätä mahdollisuutta pohdittu osana suunnitteluvaihetta?
  • Hankkeen etenemisestä tulee informoida ennakoiden alueemme asukkaita, kuten Vantaan puolella asuvia informoidaan.
  • Rakennusaikaista työmaa-aluetta ei saa sijoittaa paikkaan, jossa se häiritsee alueemme asukkaita ja heidän liikkumistaan. Työmaa-aluetta ei saa sijoittaa alueemme muutoinkin vähäisiin luonto ja virkistyskohteisiin. Työmaan siisteyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Puistola-Seura ry ei vastusta Vantaan Energian hyvää pyrkimystä fossiilittomaan Energiantuotantoon. Meille on tärkeää, että hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota louhinnanaikaisten haittojen minimoimiseksi. Hankkeesta ei saa koitua haittaa alueemme asukkaiden asumisviihtyvyyteen tai vahinkoa omaisuudelle. Hanke ei saa muuttaa alueen ekosysteemiä eikä tuhota luontoa.

Helsingissä 28.4.2021

Kari KoponenSeppo Posti
Puheenjohtaja, Puistola-Seura ryYmpäristöjaoston puheenjohtaja, Puistola-Seura ry
Kääpäkuja 16 A 
00760 Helsinki 
050 3291505 kari.koponen@iki.fi