Lausunnot

Viimeisin

Mielipide Simakujan ja Raidepolun asemakaavamuutoksesta

Puistola-Seuran kannanotto kuva Helsinki
Puistola-Seuran kannanotto kuva Helsinki

Mielipide on lähetetty Helsingin kaupungin kirjaamoon. Mielipide julkaistaan tässä sellaisenaan. Vastustamme osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä asemakaavan muutoshanketta. Hanke on merkittäviltä osin vastoin Maankäyttö ja Rakennuslaissa 5.2.1999/132 ja hallituksen esityksessä HE 101/1998 mainituksi laiksi esitettyjä periaatteita.

Mielipiteen ovat laatineet PUISTOLA-SEURA RY 1 ja KOILLIS-HELSINGIN OMAKOTIYHDISTYS RY, 19.1.2022, Diaarinumero HEL 2021-012796 Hankenumero 0742_66 OAS 1565-00/21

TAUSTAKSI

Puistolan pientalovaltainen rakennuskanta muodostui jo 1900-luvun alussa, kun A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y. alkoi myydä ja palstoittaa Fallkullan kartanon maita. Palstoja ja maita kaavoitetaan yhä asuntotonteiksi Puistolan ja Suutarinkylän alueella. Puistola-Suutarila liitettiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa Helsingin kaupunkiin.

Alueen asemakaava vahvistettiin v. 1971. Pienin vähittäin tehdyin muutoksin se on palvellut hyvin asukkaiden tarpeita. Monikerroksisia (5-6 kerrosta) kerrostaloja ei alueella ole, eikä sellaisille ole mielestämme edelleenkään tarvetta.

PUISTOLA-SEURA ry

Puistola-Seura ry on vuonna 1977 perustettu Puistolan ja Heikinlaakson osa-alueet sekä Ala-Tikkurilan pienalueen kattava asukasyhdistys. Seuran jäsenmäärä on noin 300 henkilöä. Seura pyrkii sääntöjensä mukaisesti vahvistamaan alueellista omaleimaisuutta ja vaikuttamaan aluetta koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Seuran toiminta-alueen rakennuskanta on lähes 100 prosenttisesti 1-2 kerroksisia omakoti- ja rivitaloja. Haluamme säilyttää omaleimaisuutemme myös jatkossa.

KOILLIS-HELSINGIN OMAKOTIYHDISTYS ry

Puistolan Omakotiyhdistys ry perustettiin vuonna 1947. Yhdistys oli yksi ensimmäisiä omakotiyhdistyksiä maassamme. Vuoden vaihteessa 2019 / 2020 Suutarilan Omakotiyhdistys ry ja Puistolan Omakotiyhdistys ry yhdistyivät Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry:ksi, jonka toiminta-alue kattaa Puistolan ja Heikinlaakson lisäksi Suutarilan ja Siltamäen osa-alueet, sekä Ala-Tikkurilan ja Töyrynummen pientaloalueet. Yhdistys toimii alueen asukkaiden yhdyssiteenä valvoen heidän etujaan ja edistäen kaupunginosan kehitystä ja asumisviihtyvyyttä.

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistykseen kuuluu n. 950 jäsentä ja se edustaa alueen omakoti- ja pientalovaltaista väestöä. Alueen muutamat pienkerrostalot pääradan itäpuolella, sijaitsevat Puistolan torin ympäristössä, yli 500 m päässä Raidepolun ja Simakujan omakotitaloista.

Vastustamme osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä asemakaavan muutoshanketta. Hanke on merkittäviltä osin vastoin Maankäyttö ja Rakennuslaissa 5.2.1999/132 ja hallituksen esityksessä HE 101/1998 mainituksi laiksi esitettyjä periaatteita.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 5.2.1999/132 (MRL)

1 §:ssä todetaan lain perusperiaatteet ja tarkoitus:

  1. Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
  2. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
  3. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Kyseessä olevassa asiassa laissa mainitut perusperiaatteet eivät toteudu kaikilta osin.

6 §:ssä täsmennetään vuorovaikutuksen tarkoitusta ja kaavoituksesta tiedottamista

  1. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
  2. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla..

9 §:ssä käsitellään vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa

  1. Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
  2. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla..

54 §:ssä esitetään elinympäristöön ja maanomistajien kohteluun liittyviä vaatimuksia

  1. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.
  2. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

62§:ssä käsitellään kaavoitusmenettelyä

  1. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

63§: ssä esitetään vaatimuksia suunnitteluprosessin aikataulutuksista

  1. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
  2. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Hallituksen esitys HE 101/1998 valmisteilla olevaan maankäyttö- ja rakennuslakiin 5.2.1999/132 (HE)

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

  1. Suunnitteluprosessin kehittäminen nykyistä vuorovaikutteisemmaksi eri kaavatasoilla on yksi ehdotuksen keskeisistä tavoitteista.
  2. Suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Osallisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
  3. Tärkeää on kuitenkin nähdä osalliset suunnitteluprosessissa resurssina ja varmistaa keskustelun kaksisuuntaisuus.
  4. Oleellista on vuorovaikutuksen kytkeminen riittävän aikaiseen suunnitteluvaiheeseen. Erityisesti tavoitevaiheen keskustelu ja yhteinen työskentely on tarpeen.

4. Esityksen vaikutukset

  1. Rakentamissäännöstö sovitetaan sellaiseksi, että rakennetun ympäristön huomioon ottaminen ja korjausrakentaminen korostuvat.
  2. Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset ominaispiirteet säilytetään ja niitä vaalitaan.

4.3. Ympäristövaikutukset

  1. Rakentamisen ohjaamisessa tuodaan esille elinkaariajattelu sekä terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja tasapainoinen elinympäristö.
  2. Asemakaavalla vaikutetaan ensi sijassa lähiympäristöön ja sen rakentamisen ohjaamiseen sekä kaupunkikuvaan. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen perusteltu.
  3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat säännökset vaikuttavat siihen, että jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa myös ympäristövaikutuksiin liittyvät kysymykset nousevat aikaisempaa monipuolisemmin esille.
  4. Avoin kansalaiskeskustelu ja vuorovaikutteinen suunnittelu vaikuttavat myös siihen, että tehtyihin valintoihin ja ratkaisuihin liittyvät asiat joudutaan myös perustelemaan aikaisempaa monipuolisemmin.
  5. Suunnitteluun ja sen prosesseihin tulee enemmän läpinäkyvyyttä ja tehtävät valinnat perustuvat riittävään vaikutusten arviointiin.
  6. Ympäristölliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat on otettava huomioon myös katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelulle.
  7. Kadut ja muut yleiset alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä.

4.4. Vaikutukset suunnittelukulttuuriin ja eri kansalaisryhmien asemaan

  1. Koko lain keskeisimpiä tavoitteita on turvata kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen asioiden valmisteluun, suunnittelun vuorovaikutteisuus ja laatu, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
  2. Eri kansalaisryhmien vaikutusmahdollisuuksien kannalta oleellisen tärkeä merkitys on osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Tarkoituksena on tuoda suunnitteluprosessiin entistä enemmän läpinäkyvyyttä heti suunnittelun alkuvaiheessa yhteisen keskustelun helpottamiseksi ja huomion suuntaamiseksi oikeisiin kysymyksiin.
  3. Kansalaisten muutoksenhakumahdollisuudet turvataan kaavoitusta ja lupa-asioita koskevissa päätöksissä. Kansalaisten lisäksi myös erilaisilla yhteisöillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen muutoksenhaun kautta.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) JA LAINSÄÄDÄNNÖN (MRL) RISTIRIITAISUUDET

VUOROVAIKUTUS

Vuorovaikutuksen merkitystä ei voida liioitella. Kun naapuritontille ollaan suunnttelemassa voimassa olevasta asemakaavasta totaalisesti poikkeavaa muutosta, tulisi siitä informoida naapurustoa ja kyläyhteisöä laajemminkin heti ensimmäisen suunnitteluidean ilmaannuttua. Ensimmäisen yhteydenoton olisi pitänyt olla siinä vaiheessa, kun alettiin sovitella tonteille v.2016 vahvistetun yleiskaavan C3 merkinnän mukaista urbaania rakentamista. Mainittu merkintä ei tietenkään velvoita rakentamaan kerrostaloja pientalojen sekaan. Velvoittava teksti löytyy MRL 1§:stä. ”Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.” Asia täsmentyy MRL 63§:ssä:” Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.”

Erityisesti nyt esillä olevassa asemakaavamuutosehdotuksessa, jossa vaikutusten arviointi rakennettuun ympäristöön oli lähes kokonaan jäänyt tekemättä, vuorovaikutusmenettelyn olisi pitänyt alkaa paljon aikaisemmin. Nyt ensimmäiset tiedot hankkeesta tulivat asukkaille postitse marraskuun loppupuolella, vaikka mm. huomattavan yksityiskohtaiset viitesuunnitelmat ovat päivätty 15.3.2021.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN

MRL 9§:ssä todetaan: ” Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.”
Viranomaisten ryhdyttyä kaavahankkeeseen olisi heidän – myyntihalukkaista tontinomistajista huolimatta – pitänyt perin pohjin selvittää MRL 9§:ssä edellytetyt asiat: ” selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.” Puistolan pientaloalue on noin 100 vuoden ikäinen. Tämä on kylä, joka on vuosikymmenet voinut kehittyä identiteetiltään omanlaiseksi, viihtyisäksi, asukkaansa huomioivaksi yhteisöksi. Ensimmäistä urbaanikuokkaa ollaan nyt iskemässä meidän kyläämme. Olisiko pitänyt lähestyä Simakujan ja Raidepolun varrella asuvia ihmisiä ja keskustella heidän arvoistaan ja näkemyksistään? Onko kyläidyllin pilaaminen tavoittelemisen arvoista? Kylän ulkopuolelta on helppo huudella ja vaatia urbaania rakentamista. Mikä on mahdollisesti saatavien asuntojen merkitys kaupungille?

Me näemme jo suunnittelijoiden sormien osoittavan niille alueille, jotka olivat yleiskaavassa saaneet merkinnän A3 ja tehokkuusluku jopa 1,2 kuten alue Puistolantanhuan ja Suuntimotien välissä lähestulkoon Puistolanraitille asti. Puhumattakaan alueista, jotka yleiskaavassa on merkitty A2 (tehokkuusluku jopa 2, kuten Malmin kentälle suunniteltavissa 6-8 kerroksisissa taloissa) ja jotka sijaitsevat Suurmetsäntien pohjoispuolella.

HYVÄ ELINYMPÄRISTÖ

OAS:ssa esitetyt alueen voimassa olevan asemakaavan moninkertaisesti ylittävät rakennusoikeudet (Simakuja 0,25 vs. 1,28 ja Raidepolku 0,25 vs 1,14) ja niistä seuraavat suurimmillaan 5-6 kerroksisten rakennusten jopa n. 20 metrin harjakorkeudet, kun vieressä olevien pientalojen kerrosluvut ovat 1-2 ja harjakorkeudet suurimmillaan 6 metrin luokkaa, eivät millään tavoin toteuta MRL 1§:ssä esitettyä rakentamistavoitetta, jonka mukaan: ”luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.”

Elinympäristömme psykososiaalinen vaikutus meihin on suuri. Menettämällä turvalliseksi kokemamme asuinympäristömme mielemme voi huonosti. MRL 54§:” Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

Onhan päivän selvää, että edellä mainittu MRL:n pykälä ei toteudu miltään osin, jos OAS:ssa esitetty kaavamuutos ja sen myötä rakentaminen toteutuisi.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) JA HALLITUKSEN ESITYKSEN HE 101/1998 RISTIRIITAISUUDET

Hallituksen evästykset eduskunnalle on kirjattu hallituksen esitykseen HE 101/1998. MRL perustuu pitkälti tähän hallituksen esitykseen. Olemme poimineet muutamia kohtia, joilla on mielestämme vaikutusta, kun arvioidaan OAS:n käyttökelpoisuutta.

VUOROVAIKUTUS

HE:n keskeisinä pitämiä tavoitteita ovat mm: ” Tärkeää on kuitenkin nähdä osalliset suunnitteluprosessissa resurssina ja varmistaa keskustelun kaksisuuntaisuus ja oleellista on vuorovaikutuksen kytkeminen riittävän aikaiseen suunnitteluvaiheeseen. Erityisesti tavoitevaiheen keskustelu ja yhteinen työskentely on tarpeen.” Niin HE kuin MRL korostavat voimakkaasti asianosaisten informointia ja yhteistä keskustelua niin varhain kuin mahdollista. Suunnittelijoiden pitäisi hillitä intoaan tehdä liian varhain liian pitälle vietyjä suunnitelmia. Asianosaisille suunnitelmat näyttäytyvät ennalta sovituilta. Vuorovaikutus koetaan usein välttämättömäksi pahaksi, joka on pidettävä, ”koska laki sitä vaatii”. Todellinen vuorovaikutus syntyy keskusteluista ja niiden perusteella rakennetuista ehdotuksista. Kokemuksemme mukaan – viittaamatta nyt tähän kohteeseen – asukkaiden ja muiden asianosaisten mielipiteet eivät ole lopputulokseen juuri vaikuttaneet.

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET JA YMPÄRISTÖVAIKTUKSET

HE: ” Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset ominaispiirteet säilytetään ja niitä vaalitaan”. Purkamalla paikalla oleva 2000-luvulla valmistunut rakennettuun ympärristöön täysin sopeutuva omakotitalo (Simakuja 4) on vastoin HE:n tavoitteita. Mittasuhteiltaan täysin olevista rakennuksista poikkeavat, ympäristöönsä sopimattomat mammuttirakennukset ovat vastoin HE:n tahtoa, joka näkyy myös MRL 9§:ssä.

HE:” Asemakaavalla vaikutetaan ensi sijassa lähiympäristöön ja sen rakentamisen ohjaamiseen sekä kaupunkikuvaan. Ympäristölliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat on otettava huomioon myös katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelulle. Kadut ja muut yleiset alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä.”

Kadut ja pysäköinti

OAS:ssa ei ole otettu kantaa olevien katujen (Puistolantanhua, Simakuja, Raidepolku sekä LP-alueen riittävyyteen. Jos kohde toteutuisi OAS:ssa esitetyn mukaisesti, voimakkaasti lisääntyvä automäärä vaatisi lisää kapasiteettia niin Puistolantanhualle, Simakujalle kuin Raidepolullekin. Tällä hetkellä Puistolan aseman seudun pysäköintipaikat ovat arkisin aivan täynnä. Raidepolun varrella oleva LP-merkitty pysäköintialue pursuaa kadunvarsipysäköintinä Raidepolun varrella aina Alankotielle asti. Puistolantanhualla on aseman puoleinen kadunvarsipysäköinti kielletty. Katu on muutenkin kapeutensa vuoksi pysäköintiin sopimaton.

Pysäköinti suunnitelluissa kohteissa

Tonteille on viitesuunnitelmassa sijoitettu noin 1 ap/3 asuntoa. Mielestämme se on riittämätön. Kun rakennetut autopaikat eivät riitä, niin autot tulevat levittäytymään nykyisin käytössä oleville jo valmiiksi täynnä oleville pysäköintipaikoille. Koska aseman läheisillä kadunvarsilla ja LP-alueella ei ole yhtään ylimääräistä tilaa, tarkoittaa se autojen levittäytymistä kauemmaksi asemalta – kenties pientalojen pihateille.

Pohjoisbaana

Raidepolulle ollaan tällä hetkellä suunnittelemassa pyöräilyn Pohjoisbaanan jatkohanketta, jossa osa Raidepolusta muuttuu pyöräilyäalueeksi, joten siinä poistuu myös hyvin pitkältä matkalta pysäköintipaikkoja aina Suurmetsäntieltä Puistolan asemalle asti. Mielestämme tämä olisi pitänyt ottaa myös huomioon kohteen viitesuunnitelmassa.

ASUKKAIDEN TASAVERTAISUUS

Simakujan ja Raidepolun ja niiden lähellä olevien pientalojen asukkaita on kohdeltu eriarvoisesti. Kuulimme 13.1.2022 kaavakävelyn yhteydessä asukkaiden kertomina kuinka voimassa olevan yleiskaavan aikana haettuja rakennuslupia kohdeltiin kirjaimellisesti voimassa olevan asemakaavan määräysten mukaisesti. On käsittämätöntä, ettei luvan hakijoita informoitu yleiskaavassa olevien merkintöjen vaikutuksista. Mitä tarkoittaa C3 ja mitä tarkoittaa A2? Asukkaiden tasavertainen kohtelu ei toteudu antamalla suunnittelun kohteena oleville tonteille reippaasti yli yhden olevia tehokkuuslukuja, kun voimassa olevan asemakaavan mukainen luku on lähes koko Puistola-Heikinlaakson alueella 0,25.

Tällainen tonttilotto, jossa tontti sattuu sijaitsemaan yleiskaava-alueilla C3 tai A2 ja josta yleiskaavan mahdollistama asemakaavamuutos nostaa tontista saatavan hinnan jopa 5-kertaiseksi on äärimmäisen vastenmielistä ja epäreilua.

KIINTEISTÖJEN HINNAT

Mikäli Simakujan ja Raidepolun varsille suunnitellut asunnot toteutuvat viereisten kiinteistöjen arvot romahtavat. Möhkälemäisten kerrostalojen varjoon jäävät omakotitalot eivät liene kovin haluttuja. Esimerkiksi Simakujan ja viereisen Vahakujan varrella on kuusi tällä vuosituhannella valmistunutta omakotitaloa.

SUUNNITTELIJOIDEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI TÄHÄN MENNESSÄ

Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen asioiden valmisteluun.

Edellä olemme kuvanneet millä tavoin tässä hankkeessa on asukkaita lähestytty ja millä tavoin he ovat voineet osallistua asioiden valmisteluun. Maaliskuun 2021 puolivälissä laadittujen viitesuunnitelmien paljastuminen vasta 8 kuukauden kuluttua kertoo, kuinka asukkaat otettiin mukaan vasta silloin, kun suunnitelmat olivat lähestulkoon valmiita. Tällainen menettelytapa on MRL:n tavoitteiden vastaista. Asukkaiden rooli ei ole toimia vain kumileimasimena. Asukkaiden näkemyksiä tulee kuunnella ja niiden merkitystä arvostaa.

Suunnittelun vuorovaikutteisuus

MRL:ssa korostetaan monin paikoin vuorovaiktuksen merkitystä – asukkaat tulee kytkeä suunnitteluprosessiin alusta pitäen. Ensimmäinen kontakti asukkaisiin olisi pitänyt ottaa heti siinä vaiheessa, kun oli päätetty kohteen suunnittelun aloittamisesta. Tässä asiassa asiasta vastuussa olevat viranomaiset epäonnistuivat pahasti.

JATKOSUUNNITTELU

Vaadimme, että meitä, hankkeen osallisia, kuullaan suunnittelun edetessä useammin kuin tähän asti. Mielipiteittemme saamisen ja suoritetun kaavakävelyn jälkeen tulee suunnitelmia muuttaa. Korjattuja suunnitelmia ei pidä viedä kaupunkiympäristölautakuntaan ennen kuin tehdyistä muutoksista on keskusteltu ja muutokset esitelty asukkaille ja muille osallisille.

Puistola-Seura ry
Maija-Liisa Pennanen
puheenjohtaja
maijaliisapennanen@gmail.com

Puistola-Seura ry
Seppo Posti
jäsen- ja ympäristöasiat postise@gmail.com

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry
Seppo Vesander
puheenjohtaja seppo.vesander@gmail.com

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry
Kalevi Ahlgren
varainhoitaja kaleviahlgren@gmail.com

Kannanotto Vantaan Energian lämmön kausivarastohankkeesta UUDELY/2780/2021

Puistola-Seuran kannanotto kuva Vantaa
Puistola-Seuran kannanotto kuva Vantaa

Suunnitteilla oleva kausivarasto sijoittuisi aivan Helsingin ja Vantaan rajalle asuinalueemme Puistolan välittömään läheisyyteen. Kaupunginosayhdistys Puistola-Seura ry haluaa nostaa esiin seuraavat kysymykset:

  • Hankkeesta saaduissa tiedoissa on esitetty Vanhan Porvoontien käyttöä erääksi louhintajätteen kuljetusreitiksi. Heikinlaakson asukkaat kantavat huolta jo valmiiksi ruuhkaisen Vanhan Porvoontien lisäkuormittumisesta. Puistola-Seura ei hyväksy louhintajätteen poiskuljettamista Vanhaa Porvoontietä pitkin etelän suuntaan Puistola-Heikinlaakson alueiden läpi.
    • Mitä reittejä pitkin louhintajäte on suunniteltu kuljetettavaksi ja mihin?
  • Räjäytystöistä ei saa aiheutua haittaa tai vahinkoja alueemme asukkaille ja kiinteistöille.
    • Mihin aikoihin räjäytyksiä tehdään?
    • Miten räjäytysten vaikutusta ympäristöön tarkkaillaan ja kuinka laajalla alueella?
    • Mihin räjäytyksistä syntyvä pöly johdetaan?
  • Kausivarasto louhitaan osittain luonnonsuojelualueen alle. Ko. alue on korvaamattoman tärkeä ulkoilu ja virkistysalue alueen asukkaille, ja alueen minkäänlaista muokkaamista emme tule hyväksymään.
    • Kuinka Kehä III:n etelä-sekä pohjoispuolella olevien metsäalueiden koskemattomuus turvataan?
  • Puistola-Heikinlaakson alueella on paljon pientaloja, joissa on käytössä pora- ja muunlaisia vesikaivoja. Suunnitelmissa on huolehdittava, ettei louhinnasta ole haittaa kaivovesiin, veden riittävyyteen ja laatuun.
    • Kuinka suunnitelmissa on otettu huomioon louhinnan vaikutukset lähialueiden veteen?
  • Alueella on yleistynyt maalämmön käyttö. Hankkeesta ei saa aiheutua vaurioita maalämpöä käyttäville laitteille tai maalämpökaivoille. Kaivaukset eivät saa aiheuttaa muutoksia maaperän lämpötilaan.
    • Kuinka tullaan huolehtimaan siitä, että maalämpökaivoissa oleva vedenpinta säilyy nykyisellä tasolla?
    • Kuinka suunnitelmissa on otettu huomioon räjäytysten ja louhinnan vaikutukset maalämpöä hyödyntäville laitteille?
    • Kuinka pidetään huolta siitä, ettei lämmön kausivarasto vaikuta alueen maaperän lämpenemiseen tai kylmenemiseen?
  • Puistola-Seura kannattaa ajatusta siitä, että louhinnan yhteydessä Kehä III louhittaisiin kulkemaan tunnelissa suunnitellun lämpövaraston kohdalla.
    • Onko tätä mahdollisuutta pohdittu osana suunnitteluvaihetta?
  • Hankkeen etenemisestä tulee informoida ennakoiden alueemme asukkaita, kuten Vantaan puolella asuvia informoidaan.
  • Rakennusaikaista työmaa-aluetta ei saa sijoittaa paikkaan, jossa se häiritsee alueemme asukkaita ja heidän liikkumistaan. Työmaa-aluetta ei saa sijoittaa alueemme muutoinkin vähäisiin luonto ja virkistyskohteisiin. Työmaan siisteyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Puistola-Seura ry ei vastusta Vantaan Energian hyvää pyrkimystä fossiilittomaan Energiantuotantoon. Meille on tärkeää, että hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota louhinnanaikaisten haittojen minimoimiseksi. Hankkeesta ei saa koitua haittaa alueemme asukkaiden asumisviihtyvyyteen tai vahinkoa omaisuudelle. Hanke ei saa muuttaa alueen ekosysteemiä eikä tuhota luontoa.

Helsingissä 28.4.2021

Kari KoponenSeppo Posti
Puheenjohtaja, Puistola-Seura ryYmpäristöjaoston puheenjohtaja, Puistola-Seura ry
Kääpäkuja 16 A 
00760 Helsinki 
050 3291505 kari.koponen@iki.fi 

Puistola-seuran kannanotto Malmin lentokenttäalueen kaavarunko-luonnokseen

malmi kaupunkirakennekaavio 210915

LAUSUNTO MALMIN LENTOKENTÄN ALUEEN KAAVARUNKO-LUONNOKSESTA

Puistola-Seura on jättämässään lausunnossa Helsingin yleiskaavaluonnoksesta 2050 kertonut kantanaan, että lentotoimintaa Malmin historiallisesti arvokkaalla lentokentällä ei ole järkevää lopettaa ja kentän ympärillä olevia luonto- ja virkistysalueita – koillisen vihersormia – ei pidä ottaa asuinrakennuskäyttöön.

Jos perustellun kantamme mukainen ratkaisu ei kuitenkaan yleiskaavan käsittelyssä toteudu, pyrimme vaikuttamaan siihen, että suunnitelmat vahingoittaisivat mahdollisimman vähän kentän lähialueiden viihtyvyyttä ja virkistysmahdollisuuksia ja mahdollistaisi toteuttaa mahdollisimman hyvä asuinalue.

Suunnittelujänteenä 35 vuotta on nykymaailmassa hyvin pitkä aika. Jos yleiskaava 2050 todella aiheuttaa Malmin lentokentän hävittämisen, pelkäämme pahoin, että pääkaupunkiseutu tulevaisuudessa tarvitsee välttämättä kuitenkin lähietäisyydellä sijaitsevan yleisilmailukentän. Tällöin voi tulla eteen tarve rakentaa kallis uusi kenttä ja purkaa sen tieltä jo rakennettua kaupunkirakennetta. Itse asiassa tällaista kipeää tarvetta Malmin lentokenttä on jo tänä päivänä tyydyttämässä. Tätä ei ole valitettavasti kaikilla tahoilla vielä ymmärretty.

Esilläolleesta Malmin lentokentän alueen kaavarunko-luonnoksesta Puistola-Seura tuo julki seuraavia mielipiteitä:

Alueen suunnittelun pohjana oleva asukasmäärätavoite on epärealistisen suuri (25 000 asukasta!), jos pyritään viihtyisään asuinympäristöön ja hyvään yhdyskuntarakenteeseen.

Riihimäen kaupunkia vastaavan asukasmäärän ahtaminen kaikkine palveluineen ja asukkaiden ajoneuvoineen (ehkä noin 10 000 autoa) pakottaa toteutukseen, jossa huonosti rakentamiselle soveltuvalle alueelle joudutaan rakentamaan tiiviisti korkeita kerrostaloja. Palveluissa ei etäisyyksien ja olevien kapasiteettien rajallisuuksien johdosta pystytä juuri lainkaan tukeutumaan Malmiin, Puistolaan, Tapanilaan tai Jakomäkeen. Mielestämme järkevä asukasmäärätavoite alueelle olisikin korkeintaan 8 000-10 000, jos tavoitteena on viihtyisä, toimiva ja monipuolinen kaupunkirakenne.

Nykyisen lentokentän laita-alueilla olevien metsien, niittyjen ja peltojen muodostamat vihersormet on korvattu kapeilla puistosuikaleilla.

Jos alueen asukasmäärä olisi jossain keksittyjen tavoitteiden (25 000) mukainen, olisi puistosuikaleet toteutettava rakennettuina puistoina. Ne myös altistuisivat suuren käyttäjämäärän johdosta kovalle kulutukselle. Nykyisen vapaassa luonnossa kulkevan luonto- ja ulkoilupolun korvautuminen puistosuikaleisiin toteutettavilla aivan eriluonteisilla poluilla käyttäjämäärän samalla kasvaessa moninkertaiseksi johtaisi siihen, että lähialueiden nykyiset polun käyttäjät ja luontoharrastajat hakeutuisivat luultavasti naapurikaupungin Vantaan puolella (Kuusijärvi, Ojanko, Sotunki jne.) sijaitseviin kohteisiin, joihin kulku tapahtuu henkilöautoilla.

Korttelitehokkuus samaa suuruusluokkaa kuin Arabian- ja Herttoniemenrannassa.

Malmin asukastilaisuudessa 30.9. esiintynyt kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelija esitti tavoitteeksi otsakkeen mukaisen korttelitehokkuuden, mikä saavutettaisiin 25 000 asukkaalla. Tämä on käsittämätön suunnittelun lähtökohta, koska noilla mainituilla ranta-alueilla on avara meri ja vapaata luontoa välittömässä läheisyydessä. Malmin kentältä kaupunkinäkymän avaruus ja vapaa luonto menetettäisiin käytännössä täysin tuolla tehokkuudella. Emme voi hyväksyä tällaista epätasa-arvoista kohtelua. Alueesta ei voi sen sijainnin ja ympäristön tuntien saada houkuttelevaa näistä lähtökohdista.

Långinojan latvaosat kulkevat nykyisin osittain putkissa kenttäalueen alla. Jos alue lentokenttänä lopetetaan on puro mielestämme palautettava maanpäälliseen uomaan mielellään alkuperäiselle sijalleen.

Långinojan päähaara alkoi Tattarisuon avolähteeltä, joka jäi Porvoonväylän rakentamisen yhteydessä sen rampin alle ja kulki aikoinaan lentokenttäalueen poikki itä-länsisuunnassa. Lentokenttää rakennettaessa 1930-luvulla Långinojan vesi ohjattiin kentän alittavaan putkeen. Päähaaraan liittyi nykyisen kenttäalueen keskellä pohjoisesta tuleva haara, joka alkoi Puistolan alueelta nykyisen Koudan koulun lähettyviltä, josta nykyisin myös Puistolan alueen hulevedet purkautuvat Långinojan latvoille. Tämä haara ohjattiin lentokentän rakentamisen yhteydessä avo-ojana kenttäalueen länsipuolitse Långinojaan. Långinojan vesistä olisi uudelleen järjesteltyinä mahdollista toteuttaa alueelle myös vesiaiheita, kuten levennyksiä ja pieniä lampia. Vantaa on Kartanonkosken alueella toteuttanut onnistuneesti tällaisia ratkaisuja.

Mielestämme kaavarungon rajaamaa aluetta ei ole syytä ulottaa lainkaan nykyisen Suurmetsäntien pohjoispuolelle.

Puistolan eteläosassa Maamiehenpolku on poikkeuksellisen hyvin säilynyt maisemallisesti ja historiallisesti arvokas kohde muistona menneiltä ajoilta. Kaava-alueen ja mahdollisen rakentamisen ulottamista sen varteen asti emme pidä hyvänä ratkaisuna.

Nykyisen Suurmetsäntien pohjoispuolella on Puistolantien ja Rattitien liittymien välillä kaupungin noin 30 vuotta sitten istuttama jalojen lehtipuiden muodostama metsikkö –arboretum, jota läheiset koulut käyttävät luonto-opetuksessaan. Sitä ei pidä missään tapauksessa tuhota.

Puistolantien varrella lähellä Suurmetsäntietä sijaitsee esikoislestadiolaisten suuri seurakuntasali, johon saapuu tiettyihin tilaisuuksiin eri puolilta Suomea henkilöautoilla suuri määrä osallistujia. Nykyisin tällaisten tilaisuuksien aikana kaikki lähialueen katujen varret ja Suurmetsäntien varren joutomaa-alueet ovat täynnä henkilöautoja. Seurakuntasalin läheisyyteen tarvittaisiin välttämättä runsaasti pysäköintitilaa esimerkiksi seurakuntasalin ja Suurmetsäntien väliseltä alueelta ja ehkä samalta kohdalta myös toiselta puolelta Suurmetsäntietä, jossa luonnoksessa on merkintä T.

Suurmetsäntien ja seurakuntasalin väliin kaavaillun kapean A- alueen itäpäässä sijaitsee kaava-alueen sisällä Gasum-yhtiön maakaasuverkon paineenkorotusasema. Lisäksi Suurmetsäntien pohjoisreunan läheisyydessä kulkee maanalainen maakaasuputki, joka turvallisuussyistä estää rakentamisen hyvin leveällä kaistaleella. Näistä syistä kyseistä A-merkittyä aluetta ei mielestämme ole mahdollista ottaa lainkaan kaavarunkoaueeseen mukaan.

AK-merkintä Falkullan kotieläinpuiston viereisellä alueella arveluttaa.

Kotieläinpuisto on tärkeä ja suosittu tutustumiskohde, jonka säilyminen tulee varmistaa. Voi kuitenkin olla, että sen toiminnasta aiheutuvat lievät maalaismiljööseen kuuluvat haju- ja vastaavat haitat voivat joskus tulevaisuudessa synnyttää paineita toiminnan lopettamiseksi. Ehdotamme alueelle kaavamerkinnäksi AP.

Kaavamerkinnät, rakennusmassoittelu ja perustamisolosuhteet.

Runkokaavan kerrostaloja kuvaavat kaavamerkinnät AK ja AK/P peittävät merkityistä rakennusalueista valtaosan. Korkeita kerrostaloja rakennettaisiin käytännöllisesti katsoen koko nykyinen aidattu lentokenttäalue täyteen. Yleiskaavaluonnoksessa esitetyillä kuvilla ja aluetta kuvailevilla teksteillä ja kaavarungolla ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Mielestämme yleiskaavaluonnoksen antama kuva alueen miljööstä on harhaanjohtava – suorastaan valheellinen mataline rakennuksineen. Mainituilla kaavamerkintäalueilla ei kaavarungon mukaan toimittaessa ole yhtään alle 3-kerroksista rakennusta. Kaiken lisäksi edellä mainitulla merkinnöillä varustetut alueet sijaitsevat perustamisolosuhteiltaan kaikkein hankalimmilla alueilla. Perustamis- ja yleisimminkin rakentamiskustannusten kannalta viisaampaa oli rakentaa korkeat rakennukset alueelta löytyville paremmille pohjille. Ymmärrämme hyvin, että tällä tavalla toimittaessa tavoiteltu 25 000 asukkaan mahduttaminen alueelle ei onnistu.

12.10.2015                                        

                                                    Puistola-Seura ry

                     Kari Koponen                                                                                     Ilkka Uotila

                     Puheenjohtaja                                                                              I Varapuheenjohtaja        

Aluesuunnitelma 2011-2020: kehittämisehdotuksia

Puistola-Seura on toimittanut 30.12.2010 kaupungin rakennusvirastolle mielipiteensä ja kehittämisehdotuksensa Puistolan ja Heikinlaakson aluesuunnitelmasta 2011-2020.

Suurimman kehittämisen tarpeen seura näkee olevan Puistorilla ympäristöineen sekä Suuntimonpuistossa. Huomattavia kehittämisodotuksia kohdistuu myös alueen eteläreunan vyöhykkeelle, jossa ovat mm. Aurinkomäentie, Aurinkomäen hevostila, Maamiehenpolku, Karjuniitynoja, täyttömäki ja koirapuisto.

 

Aluksi

Puistola-Seura ry on asukkaiden perustama kaupunginosayhdistys, jonka toiminta-alueen ydinosaa ovat juuri Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston tarkastelun kohteena olevat Koillis-Helsingin alakaupunginosat Puistola ja Heikinlaakso. Seuran ympäristöjaosto on vuosien ajan
seurannut asukkaiden mielipiteitä alueestaan ja tehnyt niiden mukaisia esityksiä kaupunginosan olojen kehittämiseksi. Seuran esitykset ovat perustuneet korkeintaan muutaman kymmenen aktiivisen asukkaan mielipiteisiin. Tulokset ovat kuitenkin olleet hyvin samansuuntaisia nyt
tarkasteltavana olevien ja yli 300 asukkaan mielipiteisiin perustuvien suunnitelmien kanssa. Myös asukkaiden tyytyväisyys alueeseensa on ollut samansuuntaista.

Koko Puistolan ja Heikinlaakson alueesta on kunnostustoimenpiteiden ulkopuolelle jätetty ympäröivät päätiet, Vanha Porvoontie ja kaikki kaupungin työohjelmassa jo olevat kohteet. Alueen ulkopuolisten tekijöiden vaikutus on saatu näin pieneksi ja sisäisten tekijöiden painoarvo tulee korostumaan suunnitelmassa.

Puistolan ja Heikinlaakson aluesuunnitelman Alueanalyysi-osuutta voi näin hyvällä syyllä pitää alueen sisäisten olosuhteiden perustutkimuksena. Se on hyvä pohja – perusta, jonka päälle on turvalista lähteä esittämään muutostarpeita ja niiden vaikutuksia.

Alueanalyysissä on laajasti ja yksityiskohtaisesti jopa ansiokkaasti selostettu maastomuodot, kasvillisuus, eläimet ja maankäyttö sekä sen historia ja varaukset. Asioita on vielä selvennetty kartoilla. Se on todella arvokas kokonaisuus asukkaiden käyttöön oman alueensa tuntemisessa.
Luonnos sisältää vielä muutamia virheitä, mutta tällaisenakin se on todella kiitoksen arvoinen.

Alueanalyysi myös vahvistaa aikaisempaa käsitystä kehittämisen suuntaamisesta:

Suurin tarve kehittämisen on:

– Puistorissa ympäristöineen ja

– Suuntimopuistossa.

Valmis ja viihtyisä on:

– Nummisuutarinpuisto

Eniten odotuksia kohdistuu:

– Alueen eteläreunan vyöhykkeen: Aurinkomäentie –
Aurinkomäen hevostila – peltoalue – Maamiehenpolku –
Karjuniitynoja – täyttömäki – koirapuisto, kehittämiseen.

– Sisäisten teiden ja kävelyteiden kunnostamiseen.

Alueanalyysin perustuvaan yleisten alueiden kehittämisen suunnitelmaan kymmenvuotiskaudelle 2011-2020 voi Puistolan-Seura pitkälle yhtyä. Osa kehittämisesityksissä on ilmeisesti lähtöisin
Seuran esityksistä.

Mielipiteitä ehdotetuista toimenpiteistä ja lisäyksiä:

1. Asukkaiden mielestä hyväkuntoisen Puunkaatajantien peruskorjausta esitetyltä osuudelta on perusteltavissa yhtäältä Päiväkoti Savottaan tuotavien ja sieltä noudettavien lasten turvallisuuden lisäämisellä ja toisaalta samanaikaisesti soratiestä asfalttitieksi uudisrakennettavan Sahatien tuomilla pakollisilla korjauksilla Puunkaatajantien liittymän
läheisyydessä. Esitämme vielä harkittavaksi reunakivien lisäksi kadun leventämistä ja jopa jalkakäytävän lisäämistä Savotan kohdalle.

2. Puistolantien peruskorjaaminen ja yleisilmeen kohotus ovat perusteltuja Puistolan pohjoispuolen ja eteläpuolen ulkoiluteitä yhdistävänä kevyen liikenteen/ jalankulun väylänä.

3. Puistolan torin alueen peruskorjaustarve on paljon puhuttanut seuran kokouksissa ja ainakin tähän asti kaikki seuran aloitteet ovat pysähtyneet eri osapuolien erimielisyyksiin. Tästä tulossa tarkempi esitys myöhemmin. 

4. 5 ja 6. Jalkakäytävien kunnostaminen osana ulkoiluteiden verkoston täydentämistä on suuri merkitys asuinalueella viihtymiseen.

7. Leikkipuiston kunnostaminen on osa Nurkkatien monitoimitalon Puistolan Nurkan hienoa kokonaisuutta ja on merkittävä osa alueen viihtyvyyttä. Lähes vuosi sitten saatiin marssimalla osoittaa, että Puistolan Nurkan 1980-luvulla rakennettu, mutta 1960- ja 1970- luukujen suunnitteluideologioihin perustunut monitoimitila ei ole tullut elinkaarensa päähän, kuten eräiden päättävien tahojen muistio halusi perustella Nurkan kirjaston lakkauttamisesitystä, vaan toimivalla kokonaisuudella on merkitystä asukkaille.

8. Toimiva ulkoiluteiden verkosto on asuinalueella viihtymisen päätekijöitä. Alueemme pohjoispuolella Vantaalla on hyvä ulkoiluteiden verkosto, jonka laajentamiseen on jo kaavallinen valmius. Alueemme eteläpuolella on niin ikään hyvä Malmin lentokentän kiertävälle ulkoilutielle johtavien ulkoiluteiden verkosto. Nämä ulkoilutiet yhdistäviä ulkoiluteitä tarvitaan lisää. Puistolan länsipuolella radan varressa on yksi yhteys ja tämän
mielipiteen 2. kohdan Puistolantie yhdessä Nummisuutarinpuiston kanssa muodostavat toisen yhteyden. Kolmas yhteys olisi toteutuessaan Lahdenväylän vieressä kulkeva ulkoilutie. Siitäkin on seuralla valmisteilla tarkempi ehdotus. 

9. ja 13. Nummikujan pään ja Puistolantien välillä on hyvin käytetty koulutie. Sen rakentaminen ulkoilutieksi on perusteltua. Samalla voidaan Nummikujan päässä kulkevan ojan ylittävä siltaa tekevä viereisen asukkaan entinen ovi korvata oikealla rummulla.Samanlaisten lyhyiden ulkoiluteiden / puistokäytävien tarvetta on useassa kohdassa alueella.
Niistä on tekeillä luettelo ko. mielipiteen liitteeksi.

 

10. Suuntimopuiston kunnostaminen on käyttäjäkyselyn perusteella aluesuunnitelma ykköshanke. Sijaintinsa puolesta pääradan vieressä se on Puistolan ja koko Helsingin käyntikortti. Allegrolla tai Pendolinolla tulijalle mielikuva Helsingistä syntyy ensimmäisestä näkymästä ja se on joko Tapulikaupunki tai Suuntimopuisto. Se on siis ykköshanke
Helsingin, kaupungin, Rakennusviraston ja puisto-osastonkin kannalta.

11. Viheralueiden kalusteilla on viihtymiseen oleellinen merkitys. Kiireinen kuntoliikkuja ei niitä usein huomaa, mutta muut käyttäjäryhmät: ikäihmiset, lasten kanssa liikkuvat ja koiran ulkoiluttajat kyllä huomaavat puutteet kalusteissa. Pari vinkkiä muualta Suomesta viime kesältä: Joensuussa Kaupungintalon puistossa on penkkien paikalla kolmenistuttavia
keinuja. Kannattaiskohan kysyä käyttökokemuksista? Ainakin käyttäjiä oli. Viereisessä Outokummussa on keskustan läheisten pääteiden kevyenliikenteen kaistojen varrella penkkejä noin 100 metrin välein, eikä ilman käyttöä.

14. Numeroa ei löydy kartalta, mutta se on yhdistelmä monista käyttäjäkyselyn vastauksista. Puistola-seuralla on sille työnimenä ”Virkistäytymisvyöhyke”. Se alkaa 1700-luvun tietä jäljitelevänä perinnetienä radan vierestä. Nykyinen nimi on Aurinkomäentie. Tie jatkuu Aurinkomäen suojellun rakennusryhmän vieritse, nykyiseltä käytöltään hevostila, ohittaen viimesodan aikaisen ilmatorjuntatykkiaseman perustukset ja piipahtaa hetkeksi Sepeteuksentien rivitalomaisemassa.

Näistä kaikista on tulossa erilliset esitykset suunnitteluohjeiksi.

On vahinko, että joku kaupungin viranomainen pääsi purattaman suojellun
rakennusryhmän vierestä yhden ja vähän kauempaa toisen vanhan rakennuksen. Niillekin olisi löytynyt käyttöä.

Vyöhyke jatkuu Maamiehenpolkuna pellon reunaa pitkin kohti Karjuniityn jalkapallokentän vieressä virtaavan ojan siltaa tai rumpua. Sillan alla oleva oja on jalkapallokentän paikalla olleesta niitystä nimensä saanut Karjuniitynoja. Alitettuaan silla virtaa oja pienen koivikon ja vanhan
puulajipuiston välistä, alittaen Suurmetsäntien ja muuttuen nimeltään
Longinojaksi. Suomen ympäristökeskuksella on käynnissä Longinojan muuttaminen puroksi. Seura on esittänyt Karjuniityn ojan muuttamista puroksi. 

Virkistäytymisvyöhyke jatkuu ulkoilutietä Suurmetsäntien ja Puistolantien risteykseen ja siitä Suurmetsäntien vartta pitkin itään päin päättyen täyttömäkiin tien eri puolilla. Pohjoispuolen mäki on varattu koiramaisille toiminnoille. Siellä on nyt koirapuistot isommille ja pienille koirille. Mäen Nummitien mutkan puoleiseen osaan on Seuran unelmissa varattu paikka mattojen pesupaikalle!

Eteläpuolen mäki on jo talvisin pulkkailijoiden käytössä. Sen mäen mahdollisuudet riittäisivät muuhunkin liikuntatoimintaan. Eteläpuolen mäki on tämän aluesuunnitelman alueen ulkopuolella. Siksi se on oman erillisen suunnitelman aihe, johon kantaa haluavat ottaa myös vasta rakentuvan uuden Alppikylän asukkaat.

Virkistäytymisvyöhykkeen suunnittelu ja rakentaminen on haastava
ja pitkäaikainen työ, joka on aloitettava nyt ja se valmistuu pala palalta vuosien mittaan johtoajatuksena: ”Ihmisen virkistäytyminen luonnon keskellä erilaisten harrastusten parissa”.

Yhteistyöterveisin

Puistola-Seura ry

Ilkka Uotila pj 

Seppo Laaksonen 1. vpj

Lisätiedot: Vesa Vähätalo, 0500-871030

Puistola-Seura: mielipiteitä Malmin lentokentän tulevaisuudesta

Puistola-Seuran hallitus on kevään mittaan seurannut Malmin lentokentän tulevaisuudesta käytyä keskustelua ja pohtinut eri kehittämisvaihtoehtoja. Seuraavassa kooste seuran mielipiteistä:

 

MALMIN LENTOKENTTÄÄ EI VOI HISTORiAANSA MENETTÄMÄTTÄ SIIRTÄÄ

Viime aikoina on Malmin lentokentän tuleva kohtalo ollut esillä. On esitetty kentän poissiirtämisen lisäksi vaihtoehtoja täysin uuden kiitoradan rakentamiseksi nykyisten tilalle ja kääntämiseksi uuteen suuntaan tai nykyisen pääkiitoradan pidentämiseksi pohjoiseen ja päättymiseksi aivan asutuksen tuntumaan. Molemmat vaihtoehdot olisivat Koillis-Helsingille erittäin haitallisia ja mahdottomia tästä syystä toteuttaa. Laajentamisvaihtoehtojen taustalla lienee ajatus Malmin lentoaseman toiminnan laajentamisesta koskemaan nykyistä suurempia lentokoneita.

Koillisissa kaupunginosissa laajasti kannatettu tavoite säilyttää Malmin lentokenttä elävänä, mutta sen ainutlaatuista historiaa kunnioittavana kohteena, joka on selkeästi oleellinen ja arvokas osa koillisen identiteettiä. Lisäksi se on avoimena ja luonnoltaan suojattuna varsinkin lintualueena ainutlaatuinen kaupunkiympäristössä.

Malmin lentokenttää ei voi korvaamattomine historioineen siirtää ja laajennussuunnitelmat taas ovat ympäristövaikutuksiltaan sellaisia, ettei niitä voi hyväksyä. Ainoa järkevä vaihtoehto onkin säilyttää kenttä nykyisen kaltaisessa toiminnassa ja purkaa alueen nykyinen rakennuskielto, joka estää sen toiminnan järkevän kehityksen.

 

 

Heikinlaakson teollisuusalue

Puistola-Seura on antanut kaupunkisuunnitteluvirastolle lausunnon Heikinlaakson teollisuusalueen pohjoisosan asemakaavaluonnoksesta.

 

Helsingin kaupunki
Kaupunkisuunnitteluvirasto

Heikinlaakson teollisuusalueen pohjoisosan asemakaavaluonnos.

Näkökohtia asemakaavan muutosesityksestä

Asemakaavaluonnos, joka on jo kolmatta kertaa nähtävänä, sisältää Vantaan kaupungin puolelle suunnitteilla olevat rautakaupan, puutarhatarvikkeiden ja kodinsisustuksen suurmyymälöiden tilat. Helsingin kaupungin puolelta on tarkoitus toteuttaa ainoa ajoyhteys Vantaan puolelle suunnitteilla oleviin suurmyymälöihin (n. 21000 m2) liikennejärjestelyineen. Itse hankkeen tiloista Helsingin puolelle tulisi vain jakeluaseman mittarikenttä ja pieni osa pysäköinnistä.
Molempien lausuntovaiheiden kuluessa ovat sekä lähiasukkaat, että Helsingin puolen kaupunginosayhdistykset epäilleet ajoyhteyksien riittävyyttä ja kehottaneet täydentämään niitä suoraan Kehä III:n ylittävillä yhteyksillä, mutta lähes tuloksetta.
Suunnitelman liikennejärjestelyjä emme pidä onnistuneina. Vanhalle Porvoontielle alueelle ajoa varten suunniteltu risteys, johon on siirretty myös Kalkkivuorentien liittymä, ovat säilyneet perustellusta kritiikistä huolimatta muuttumattomina kaikissa kolmessa luonnoksessa. Jo muutoinkin ylikuormitetun Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n liittymän liikenne tulisi entisestään ruuhkautumaan varsinkin kaksien lähekkäin sijoitettavien valo-ohjattujen risteysten vaikutuspiirissä. Tästä tulisivat kärsimään muun muassa Kalkkivuorentieltä Kehä III:n suuntaan kääntyvät.
Tulevaisuudessa ennen pitkää suurmyymälöiden kannattavuutensa säilyttääkseen olisi luultavasti löydettävä täydentäviä liikenneratkaisuja joko suoraan Kehä III:n yli sen pohjoispuolelle tai liittymän rampin kautta.
Puistola-Seura, Koillisen Helsingin asukkaiden edustaja ja kaupunginosayhdistys, pitää aiemmin jo kaksi kertaa Helsingin puoleisesta osasta esittämiään mielipiteitä edelleen perusteltuina ja uudistaa ne kaavaluonnoksen parantamiseksi.

Mielipiteemme:

Suunnitelman sekava Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n risteysalue sekä liittymät suurmyymälöille sekä Kalkkivuorentielle vaativat vielä hiomista. Esitetynlaisina ne eivät tule tyydyttämään. Varsinkin Kalkkivuorentien liittymä on jäänyt vajaasti esitetyksi ja sen käyttäjiä aivan oikeutetusti huolestuttaa Vanhan Porvoontien liikenteeseen mukaan pääsyn onnistuminen jatkossa.

Korttelin 4113 tontin 22 pysäköinnissä ja sisäänajossa on otettava huomioon liike-elämää palvelevan raskaan autokaluston ja työkoneiden yön yli paikoitukseen tarve. Uusi pysäköintitila voisi vähentää Heikinlaakson teille ja varsinkin Sienitielle iltaisin lastin purkua tai lastausta odottamaan pysäköityjen ajoneuvoyhdistelmien määrää. Pysäköintialueen yökäyttö ei estäisi normaalia päiväkäyttöä.

Yhteistyöterveisin

Puistola-Seura ry

Ilkka Uotila, puheenjohtaja 

Seppo Laaksonen, I varapuheenjohtaja
 
Vesa Vähätalo, Ympäristöjaoston puheenjohtaja

Vantaalle lausunto Porttisuon alueen kaavasta

Kehä III:n varren lisärakentaminen vaikuttaa maisemiin Heikinlaakson puolellakin. Kehän sisälaidan vihervyöhykettä ei tulisi tarpeettomasti pilkkoa. – Mm. tähän näkokohtaan otetaan kantaa Puistola-Seuran lausunnossa asemakaavatyöstä nro 641300 ( kaupunginosa Kuninkaala, korttelin 64250 tontit 1 ja 2).

 

Vantaan kaupunki
Maankäyttö- ja ympäristö
Kaupunkisuunnittelu
Eeva Sauramo
 

Osallisten kuuleminen, Asemakaavatyö nro 641300, 64 kaupunginosa Kuninkaala, korttelin 64250 tontit 1 ja 2, virkistys-, erityis- ja katualuetta sekä liikennealuetta.

Näkökohtia esillä olevasta asemakaavatyöstä.

Puistola-Seura, Koillisen Helsingin asukkaiden edustaja ja kaupunginosayhdistys, esittää osallisena kannanotossaan ensin yleishuomioita alueen kaavoituksesta sekä sen jälkeen mielipiteensä tämän kaavatyön parantamiseksi.

Yleiset näkökohdat

Kaavoituksella asetetaan suuntaviivat alueen kehittämiselle ja määritellään eri tarkoituksiin varattavat osa-alueet. Tarkemmassa kaavoituksessa – asemakaavassa – osoitetaan alueelta toivottava visuaalinen ilme suhteessa ympäristöön.
Vantaan kaavoituksessa näkyy pala palalta kaupungin kunnianhimoinen tavoite muodostaa Kehä III:n varteen Vantaan lentoasemasta itään suuri liike- ja toimistokeskittymien sekä työpaikkojen ketju, jonka itäpäässä on esillä oleva asemakaava-alue. Tavoite on ymmärrettävä kaupungin rajan takaa, Koillis-Helsingistäkin katsottuna. Myös Vantaan pyrkimystä käynnistää Helsingin kanssa toimenpiteet Kaakkois-Vantaan, Itä-Helsingin, Koillis-Helsingin ja Sipoosta liitettyjen alueiden julkisen liikenteen uudelleen järjestelemiseksi pidetään tarpeellisina ja kiireellisinä uusien linjojen saamiseksi Koillis-Helsingin kautta Vantaan uusille liike- ja toimistokeskittymille.
Esillä olevaan Asemakaavatyöhön on muutamia yksityiskohtia kuitenkin, kahdesta OAS:n lausuntokierroksesta huolimatta, jäänyt pilaamaan hyvää kokonaisuutta.

Mielipiteemme
– Kaupunkien rajaa on esillä olevalla alueella luonnehtinut yhtenäinen metsävyö, ns. ”vihersormi”, jonka tulee katkaisemaan kaavatyön kohde. Tästä kärsimään joutuvien lähiasukkaiden kanssa on neuvoteltava järjestelyistä, jotka minimoivat syntyvät haitat, kuten esim. liikennemelun ja -turvallisuuden.
– Tontinkäyttösuunnitelmassa on rakennusmassojen sijoittelussa painoa annettava hankkeesta eniten kärsivien lähimpien naapureiden mielipiteelle.
– Toimiakseen osana liike- ja toimistokeskittymien vyötä tulee Kehä III:n eteläpuoliselta alueelta olla suora ja lyhyt yhteys pohjoispuoliselle alueelle. Vantaan kaavoittajalta saadun tiedon mukaan jalankulkuliikenteelle kaavoitetaankin Kehä III:n ylitysmahdollisuus. Samanlainen mahdollisuus pitää kaavoittaa myös kevyelle autoliikenteelle, jotta vältetään jo nyt ylikuormitetun Vanhan Porvoontien liikenteen turha lisääntyminen asiakkaiden joutuessa siirtymään alueen jakavan Kehä III:n puolelta toiselle sen kautta.

 

– Edelleen painotamme tontin käyttösuunnitelmaan merkittäväksi ns. yön yli pysäköiville ajoneuvoyhdistelmille ja työkoneille paikkoja. Niitä voisivat päiväsaikaan käyttää asiakkaita kuljettavat linja-autot, joille on nyt tontille merkitty kaikkiaan vain kaksi paikkaa ABC-aseman lähelle.
– Kehä III:n liikennemeluun esteeksi ei riitä pelkkä merkintä ”aita”, vaan ”liikennemelua vaimentava aita tai muuri” olisi parempi selostus. Asutuksen läheisyys huomioon ottaen ”muuri” -ilmaisu yksin saattaisi olla perusteltu.
– Vanhalle Porvoontielle tulee hankkeen johdosta tiheästi liittymiä liikennevaloineen. Ne saattavat aiheuttaa pahoja tukoksia ylikuormittuneeseen ja jatkuvasti lisääntyvään liikenteeseen. Lisäksi Kalkkivuorentien mutkainen liittyminen Vanhaan Porvoontiehen näyttää ainakin paikalta katsottuna hankalalta. Näihin ongelmiin pitäisi etsiä suunnitelmassa esitettyjä parempia vaihtoehtoja.

Kiittäen mahdollisuudesta edelleenkin olla osallisena hankkeessa.

Yhteistyöterveisin

Puistola-Seura ry

 

Ilkka Uotila                            Seppo Laaksonen
Puheenjohtaja                        I varapuheenjohtaja

Lisätietoja antaa Seuran Ympäristöjaoston puheenjohtaja: Vesa Vähätalo
Rousku 2 R, 00760 Helsinki
vesa.vahatalo@pp1.inet.fi
0500 871030

Lausunto Porttisuo-Heikinlaakson asemakaavasta

Puistola-Seura on antanut lausunnon liittyen Porttisuon kaupallisen alueen eteläosan ja Heikinlaakson teollisuusalueen pohjoisosan asemakaavoitukseen. Näkökohdat perustuvat kaavaesityksen toiseen, Puistolan peruskoululla järjestettyyn esittelytilaisuuteen.

Porttisuon kaupallisen alueen eteläosa (Vantaa) ja Heikinlaakson teollisuusalueen pohjoisosa (Helsinki) asemakaavoitus.

Näkökohtia asemakaavan muutosesityksestä

Puistola-Seura, Koillisen Helsingin asukkaiden edustaja ja kaupunginosayhdistys, esittää tässä kannanotossaan ensin tärkeitä yleishuomioita toiseen esittelytilaisuuteen, kaava-alueeseen ja uusiin tontinkäyttösuunnitelmiin liittyen sekä sen jälkeen kannanottonsa tämän hetkisen kaavaluonnoksen parantamiseksi.

Yleiset näkökohdat

On hyvä, että toinen esittelytilaisuus saatiin Helsingin puolelle Puistolaan. Siitä kiitos projektiryhmälle. Onhan kaava-alue on kahden kaupungin rajalla ja koskee molempia kuntia. Vantaa kutsuu aluettaan Porttisuoksi, Helsingille se on Heikinlaaksoa. Sitä on myös Kehä III:n pohjoispuolinen ’Porttipuisto. Sekä portti- että puistonimitysten käyttö tällaisista myymäläkeskittymistä on jo hyvin kulunutta ja mielikuvituksetonta.

Puistolan peruskoululla pidetty tilaisuus oli sinänsä hieman lohduton. Esiteltävänä oli kyllä uusia tontinkäyttösuunnitelmia, mutta lausunnoissa esitettyjä ehtoja ei ollut ilmeisesti tutkittu eikä miltään osin viety suunnitelmiin. Tilaisuudessa ja sen jälkeen annetut vastaukset osoittivat myös välinpitämättömyyttä asukkaiden mielipiteisiin nähden. Näin mm. väitettiin kevyenliikenteen tunnelin tulevan kalliiksi mitään laskelmia tai edes arvioita esittämättä. Edelleen väitettiin, ettei asiakkaat vieraile useammassa saman alan liikkeessä samalla matkalla. Käsityksemme mukaan tällaisten myymäläkeskittymien idea juuri on mahdollistaa tuotevalikoimien ja hintojen vertailu saman käynnin puitteissa. Tämän vuoksi tontinkäyttösuunnitelmissa pitää näkyä ainakin varaukset kevyen liikenteen ja jopa kevyen autoliikenteen yhteydelle Porttipuiston ja Porttisuon välille.

Edellisessä lausunnossaan Seura kiinnitti huomiota muiden kuin yksityisautoilla liikkuvien mahdollisuuksiin käyttää alueelle tulevia palveluita. Nykyään ne ovat minimaalliset, koska Porttisuon ja Porttipuiston välillä ei ole yhtään bussilinjaa. Suora kävely-yhteys on siis välttämätön.

Tämä Heikinlaakson alue on osin varattu teollisuudelle, mutta suurempi osa on varattu asumiseen. Nyt alueelle esitetään kaupallisia palveluita. Hyvä näin, mutta teollisuudelle tai muulle liiketoiminnalle varattu alue pitäisi monissa kohdissa selkeämmin erottaa asutuksesta. Jos Porttisuon ja Porttipuiston välille ei tule suoraa yhteyttä on vaara, että ISKU:lle ja Terralle ajatellut tilat muuttuvat ajan myötä asiakkaiden vähäisyyden vaikutuksesta lähiympäristön kaltaisiksi teollisuustiloiksi. Tätä emme halua vaan haluamme tarjottuja kaupallisia palveluita.

Uutena asiana tuomme esille erään asukkaita hiertävän seikan, joka on teollisuus- ja liiketoimintaan oleellisesti liittyvät kuljetukset suurilla ajoneuvoyhdistelmillä. Jo nyt kerääntyy Heikinlaakson teille ja varsinkin Sienitielle iltaisin lastin purkua tai lastausta odottavia ajoneuvoyhdistelmiä.

Ne aiheuttavat vaikeuksia muulle, lähinnä asukkaiden liikenteelle. Päivisin tätä ongelmaa ei ole, koska rekat ovat liikkeellä tai määränpäässään purkamassa tai lastaamassa. Vain yön yli pysäköinti tapahtuu Heikinlaaksossa turvalliseksi koetussa ympäristössä. Jos alueellemme tulee lisää liiketoimintaa, haluamme myös osoitettavan raskaalle kalustolle yön yli paikoitustilaa ja näin muuttaa tiestömme käytön turvallisemmaksi.

Konkreettiset ehdotukset ja vaatimukset

Puistola-Seura ei ole alueen asukkaita kuultuaan erityisen innostunut Heikinlaakson ilmeen muuttamisesta kaavan peruslinjausten suuntaisesti. Kaavasta koituva haitta on erityisen suuri muutamille lähiasukkaille. He ovat tulleet alueelle aivan toisenlaisten kuvitelmien perusteella, mm. uskoen siihen että viherjäisyys alueella mieluimmin lisääntyy kuin päinvastoin. Heidän kanssaan pitäisi neuvotella siten että yhteisymmärrys löytyisi. Koko Heikinlaakson kannalta katsottuna Seura näkee uusissa palveluissa paljon hyviäkin puolia. Emme siis vastusta hanketta, mutta pidämme erityisen tärkeänä, että seuraaviin seikkoihin suhtaudutaan suurella vakavuudella suunnittelutyön jatkuessa:

  1. Puollamme jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehtoa A. Siinä on uusien liikkeiden asiakaspaikoitus viety kauemmaksi lähimmistä asunnoista, joten visuaaliset ja pakokaasuongelmat ovat muita vaihtoehtoja pienempiä.
  1.  Melukysymykset on vakavasti pyrittävä ratkaisemaan aiemman lausuntomme mukaisesti. Emme ole asiantuntijoita esittämään rakenteellisia ratkaisuja, mutta ainakin seuraavat tekijät on huomioitava:

–         Meluaita tai muu muuri on saatava estämään Kehä III:n melun leviämisen asutusalueille. Melulta suojaavat rakenteet on saatava jo kaavaan.

–         ABC-aseman kokovuorokautisesta käytöstä johtuva melu ja toiminta on hoidettava niin, ettei se aiheuta häiriötä asumiselle (esim. kunnon aita aseman ympärille asutuksen suuntaan). 

–         Kalkkivuorentien varren lähiasukkaiden kanssa on sovittava sellaisista ratkaisuista, jotka tyydyttävät heitä. 

–         Kuukallion suunnassa muutamat talot ovat hyvin lähellä suunniteltua liikekeskusta. Näiden asukkaiden kanssa on myös löydettävä neuvotteluratkaisu. Jos asukas kokee talossaan asumisen uudessa tilanteessa mahdottomaksi, kaupungin olisi lunastettava se käypään hintaan. 

  1. Liikennejärjestelyt eivät näytä kaavassa kaikin puolin järkeviltä:

–         Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n risteysalue sekä liittymät liikekeskukseen vaativat vielä hiomista.

–         Järjestelyt eivät näytä erityisemmin ottavan huomioon kevyttä liikennettä eivätkä julkisia liikennevälineitä käyttäviä henkilöitä. Puhtaalle yksityisautoilulle perustuva liiketoiminta ei ole kannatettavaa.  

–         Yhteydet Kehä III:n pohjoispuoliseen liikekeskukseen kulkevat näillä näkymin Vanhan Porvoontien kautta. Käytännössä kulku esimerkiksi IKEA:sta uuteen liikekeskukseen vaatii yli kahden kilometrin ajomatkan, kävellen selviää hieman vähemmällä, mutta suora yhteys olisi vain noin sata metriä. Tämä on aivan outo järjestely. Ostoksille tulevat ihmiset siis joutuvat ajelemaan ympäriinsä alueella, aiheuttaen turhaa ruuhkaa, polttoaineen kulutusta ja melua. Ainoa järkevä vaihtoehto olisi rakentaa tunneli tai silta näiden keskusten välille ja saada tätä kautta toinen sisääntulo uuteen keskukseen. Tunnelin tai sillan tulisi olla rakennettu sekä autoille että kevyelle liikenteelle. Sen rakentamisen vaikeus ja rahanpuute eivät ole uskottavia perusteluja, koska siitä olisi ainoastaan etua myös liike-elämälle. Investointikustannukset tulisivat kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna takaisin ehkä jo muutamassa vuodessa.

–         Liike-elämää palvelevan raskaan autokaluston yön yli paikoitukseen osoitetaan tilaa lähinnä kaavaillun ABC-aseman läheisyydestä.

  1. Liikekeskus on tarkoitus sijoittaa osin Kuukallion kupeeseen. Kallio on luonto- ja virkistysaroiltaan alueellisesti arvokas ja pitää muilta osin tämän jälkeen osoittaa puistoksi. Kaavaluonnoksen kartoissa on esillä kevyen liikenteen reitti liikekeskuksen vieritse Lahdenväylän varteen kaupunkien rajalle. Tämä on hyvä asia sillä tulemme aikanaan esittämään Helsingille sen jatkamista ja liittämistä nykyisiin kevyen liikenteen ulkoiluteihin.

Yhteistyöterveisin

Puistola-Seura ry

Ilkka Uotila, pj                                                  Seppo Laaksonen, vpj

                   

Heidehofin ja Kalkkikallion puistot

Puistola-Seura sai mahdollisuuden antaa Vantaan kaupungin Viheralueyksikölle palautetta Heidehofinpuiston ja Kalkkikallionpuiston kehittämissuunnitelmista. Nämä ulkoilualueet palvelevat myös Puistolan ja Heikinlaakson ulkoilijoita. Palaute on valmistunut 25.7. 2008.

 

 Palaute Heidehofinpuiston ja Kalkkikallionpuiston suunnitelmaluonnoksista.

   Yleistä

   Puistola-Seura on Helsingin Puistolan ja Heikinlaakson kaupunginosissa toimiva kaupunginosayhdistys, jonka tarkoituksena on edistää alueen asukkaiden viihtyvyyttä muun muassa antamalla palautetta aluetta koskettavien hankkeiden kehittämiseksi asukkaiden toivomusten mukaiseen suuntaan.
   Seura on tyytyväinen, kun on lyhyen ajan sisällä saanut jo kolmannen kerran ottaa kantaa kovassa kehitysvaiheessa olevaa alueemme valtaväylää Kehä kolmosta sivuaviin hankkeisiin. Ensin tuli lausunnolle ”Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008”, sitten Porttisuon asemakaavan muutos ja nyt tämä puistosuunnitelma. Näillä suunnitelmilla on sattumalta myös liittymäkohtia toisiinsa.
   Meluntorjunnan toimintasuunnitelma täydentää toteutettuna Heidehofinpuiston ja Kalkkikallionpuiston välillä Kehä kolmosella jo olevia meluesteitä meluaidoin. Puistola-Seura on esittänyt siihen liittyneessä lausunnossaan vielä puuttuvankin osan kahden puiston välisestä Kehä kolmosesta varustettavaksi meluaidalla.
   Porttisuon kaavamuutoksessa esitetään tehtäväksi kaava-alueen osalta se yleiskaavaan merkitty ulkoilutie, joka alkaa Kehä kolmosen alikulusta Kalkkikallionpuiston puolella ja jatkuu Kalkkikallion luonnonsuojelualueen eteläreunaa pitkin kaupunkien rajalle ja rajan viertä pitkin Vanhan Porvoontien alikululle ja siitä edelleen Porttisuon kaava-alueelle. Helsingin tehtävänä on sitten rakentaa ulkoilutien loppuosa Porttisuon kaava-alueen itäpäästä kaupungin rajalta Lahdenväylän vartta myöten ainakin kevyenliikenteen ylikulkusillalle asti. Näin saataisiin Kehä kolmosen eteläpuolellekin yhtenäinen ulkoilutie, jonka Lahdenväylä nyt katkaisee.
   Suunnitelmaluonnosten mukainen Heidehofinpuisto ja Kalkkikallionpuisto muodostavat yhdessä Helsingin puolelle muutama vuosi sitten valmisteuneen Nummisuutarinpuiston kanssa tärkeän pohjois-eteläsuuntaisen ulkoilutieyhteyden asutusalueiden välistä. Se yhdessä Kehä kolmosta seurailevan kevyenliikenteen väylän ja muutaman vuoden kuluttua mahdollisesti valmistuvan Kalkkikallion luonnonsuojelualueen eteläreunan ulkoilutien kanssa tarjoavat erinomaiset ulkoilumahdollisuudet sekä vantaalaisille että helsinkiläisille.

   Puistola-Seura on Helsingin Puistolan ja Heikinlaakson kaupunginosissa toimiva kaupunginosayhdistys, jonka tarkoituksena on edistää alueen asukkaiden viihtyvyyttä muun muassa antamalla palautetta aluetta koskettavien hankkeiden kehittämiseksi asukkaiden toivomusten mukaiseen suuntaan.    Seura on tyytyväinen, kun on lyhyen ajan sisällä saanut jo kolmannen kerran ottaa kantaa kovassa kehitysvaiheessa olevaa alueemme valtaväylää Kehä kolmosta sivuaviin hankkeisiin. Ensin tuli lausunnolle ”Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008”, sitten Porttisuon asemakaavan muutos ja nyt tämä puistosuunnitelma. Näillä suunnitelmilla on sattumalta myös liittymäkohtia toisiinsa.    Meluntorjunnan toimintasuunnitelma täydentää toteutettuna Heidehofinpuiston ja Kalkkikallionpuiston välillä Kehä kolmosella jo olevia meluesteitä meluaidoin. Puistola-Seura on esittänyt siihen liittyneessä lausunnossaan vielä puuttuvankin osan kahden puiston välisestä Kehä kolmosesta varustettavaksi meluaidalla.    Porttisuon kaavamuutoksessa esitetään tehtäväksi kaava-alueen osalta se yleiskaavaan merkitty ulkoilutie, joka alkaa Kehä kolmosen alikulusta Kalkkikallionpuiston puolella ja jatkuu Kalkkikallion luonnonsuojelualueen eteläreunaa pitkin kaupunkien rajalle ja rajan viertä pitkin Vanhan Porvoontien alikululle ja siitä edelleen Porttisuon kaava-alueelle. Helsingin tehtävänä on sitten rakentaa ulkoilutien loppuosa Porttisuon kaava-alueen itäpäästä kaupungin rajalta Lahdenväylän vartta myöten ainakin kevyenliikenteen ylikulkusillalle asti. Näin saataisiin Kehä kolmosen eteläpuolellekin yhtenäinen ulkoilutie, jonka Lahdenväylä nyt katkaisee.   Suunnitelmaluonnosten mukainen Heidehofinpuisto ja Kalkkikallionpuisto muodostavat yhdessä Helsingin puolelle muutama vuosi sitten valmisteuneen Nummisuutarinpuiston kanssa tärkeän pohjois-eteläsuuntaisen ulkoilutieyhteyden asutusalueiden välistä. Se yhdessä Kehä kolmosta seurailevan kevyenliikenteen väylän ja muutaman vuoden kuluttua mahdollisesti valmistuvan Kalkkikallion luonnonsuojelualueen eteläreunan ulkoilutien kanssa tarjoavat erinomaiset ulkoilumahdollisuudet sekä vantaalaisille että helsinkiläisille.

   Palaute


   Puistola-Seura on tutustunut sekä estettyihin suunnitelmiin että vuonna 1997 valmistuneeseen Kalkkikallion länsiosan osittain toteutettuun hoitosuunnitelmaan. Se on kuullut alueella ulkoilevia, sauvakävelijöitä ja koirien ulkoiluttajia. Seura esittää seuraavia muutoksia ja parannuksia jo itsessään ansiokkaaseen Kalkkikallionpuiston suunnitelmaan:

1. Suunnitelmien pohjakartasta täytynee poistaa merkinnät jyrkistä penkereistä Kalkkikallionpuiston kohdalla, joita alueelle ei ole todellisuudessa rakennettu.

2. Suunnitelmien pohjakarttaan on muutettava maakaasulinjan vieressä kulkevan puron virtaussuunnaksi aluksi pohjoinen ja siten länsi, kohti Keravanjokea.

3. Tiehallinnon Meluntorjuntasuunnitelmassaan esittämä uusi meluaita ja Puistola-Seuran esittämä meluaita olisi syytä lisätä suunnitelmakarttaan, koska niillä saattaa olla vaikutusta suunnitelman muihin osiin.

4. Suunnitelma-alueen länsipäähän on aiheellista lisätä merkintä suurtehohälyttimen mastosta, joka seisoo korkeajännitepylväiden vieressä.

5. Nummisuutarinpuistosta Heidehofin kevyenliikenteen ylikulkusillalle koko alueen poikki johtava polunpohja tulisi merkitä kartanselitteen mukaiseksi ulkoilutieksi ja valaistava. Jo keskeneräisenäkin polunpohjana se on tärkein ja käytetyin kevyenliikenteen yhteys Tikkurilan ja jopa Tammiston ja Jumbon liikkeisiin. Tämän ulkoilutien länsipäätä tulisi kehittää, niin että se liittyisi suoraan Kehä kolmosen eteläpuoliseen kevyenliikenteen väylään eikä ainoastaan Heidehofin kevyenliikenteen ylikulkusillalle johtavaan kevyenliikenteen väylään. Nykyinen liittymä on etenkin pyöräilijän kannalta ahdas.

6. Kalkkikallionpuiston muut polunpohjat voivat olla kartanselitteen mukaisia puistopolkuja.

7. Alueen nykyiset polut ovat keskeneräisiä, kylläkin hyvin tehtyjä polunpohjia 1980-luvulta ilman pintakerrosta.. Vain muutamissa kohdissa poluille muodostuu vesilätäköitä. Ulkoilutie sekä –polut on varustettava selitteen mukaisilla painanneojilla, tarvittaessa myös rummuilla.

8. Kaikki ulkoilupolut ja ulkoilutie tulisi pinnoittaa kivituhkakerroksella, mieluiten jo Heidehofinpuiston rakentamisen yhteydessä.

9. Palautepyynnössä esitetty uusi reittiyhteys Kehä kolmosen alikulun kautta Kalkkikallionpuistoon esitetään tehtäväksi jo Heidehofinpuiston rakentamisen yhteydessä, kuitenkin niin linjattuna, että sitä voi aikanaan jatkaa Kalkkikallion luonnonsuojelualueen eteläreunaa pitkin kulkevana ulkoilupolkuna. Tästä on mainittu jo edellä kohdassa ”yleistä”.

10. Aikanaan tehdyt puuistutukset ovat onnistuneet kohtalaisesti, vaikka äkkiä katsoen alueella näyttää kasvavan vain koivuja ja pajupusikoita. Kartanselitteen maininnat metsänreunoista ja puuryhmistä ovat nekin onnistuneita. Alikasvistona ylen runsaasti esiintyvää pajua tulisi mielestämme kuitenkin jo reippaasti harventaa, sillä se uhkaa tukahduttaa muita lajeja.

11. Kehä kolmosen kevyenliikenteen väylän ja korkeajännitelinjan välissä ja osaksi linjan allakin on nuorta havupuustoa. Sen esitämme säilytettäväksi merkinnän ”käyttöoikeuden rajoitus” puitteissa, jopa lisättäväksi itäpäästään, missä Kehä kolmosen varsi on lähes avoin.

12. Ulkoilutien ja ulkoilupolkujen risteyksien tuntumaan esitämme lisättäväksi penkkiryhmiä samaan tapaan kuin niitä on Nummisuutarinpuistossa.

13. Merkityille maisemaniityille esitetään jätettäväksi joitakin näyttäviä pensaita. Jotta perinteisille ketokukille jäisi elintilaa, maisemaniityt tulisi niittää ainakin kerran vuodessa.

14. Kalkkikallion länsireunaa pitkin kulkee jo 1700-luvun kartoissa näkyvä ”vanha kärrytie” Vanhalta Porvoontieltä Fastböleen. Se näkyy lähes muuttumattomana Kehä kolmosen ja kaupunkien rajan välillä, mutta on ehkä havaittavissa myös Heidehofinpuiston puolella. Kärrytien kunnostamisessa ulkoilupoluksi on pitäydyttävä toimenpiteisiin, jotka eivät muuta sen historiallisen luonteen säilyttävää ulkonäköä. Näin varsinkin kun se sijaitsee luonnonsuojelualueen reunalla.

   Puistola-Seura kiittää mahdollisuudesta ilmaista mielipiteensä ja toivoo voivansa jatkossakin osallistua rajat ylittävään yhteistyöhön.
   Tätä hanketta hoitaa seuran puolesta ympäristöjaoksen vetäjä Vesa Vähätalo.

   Puistola-Seura ry

             
Ilkka Uotila                                                Seppo Laaksonen
Pj                                                                  I vpj

Vesa Vähätalo
Ympäristöjaoksen vetäjä
Rousku 2 R 00760 Helsinki
0500 871030,

Heikinlaakson asemakaavan muutosesitys

Puistola-Seura on antanut lausunnon Heikinlaakson asemakaavan muutosesityksestä ( http://www.hel2.fi/ksv/liitteet/oas/804.pdf). Kaava-alue on Vantaan ja Helsingin rajalla ja koskee molempia kaupunkeja.

Puistola-Seuran lausunto 29.5.2008:

Porttisuon kaupallisen alueen eteläosa (Vantaa) ja Heikinlaakson teollisuusalueen pohjoisosa (Helsinki)

Näkökohtia asemakaavan muutosesityksestä

Puistola-Seura, Koillisen Helsingin asukkaiden edustaja ja kaupunginosayhdistys, esittää tässä kannanotossaan ensin tärkeitä yleishuomioita kaava-alueeseen ja kaavaehdotukseen liittyen sekä sen jälkeen kolme konkreettista esitystä tämän hetkisen kaavaluonnoksen parantamiseksi. Lopuksi esitämme vielä muita näkökohtia.

Yleiset näkökohdat

Kaava-alue on kahden kaupungin rajalla ja toteutus koskee molempia kuntia. Vantaa kutsuu aluettaan nykyisten puisto- ja park-sanojen huonoksi muodiksi tulleen väärän käyttövillityksen mukaisesta Porttipuistoksi, Helsingille se on Heikinlaaksoa. On tarpeetonta käyttää kahta nimikettä. Alue on kokonaisuudessaan Heikinlaaksoa.

Tämä Heikinlaakson Helsingin puoleinen alue on osin varattu teollisuudelle, mutta suurempi osa on kaaavoitettu asumiseen. Teollisuudelle tai muulle liiketoiminnalle varattu alue pitäisi monissa kohdissa selkeämmin erottaa asutuksesta, koska yritystoiminnasta on aiheutunut joissain kohdissa paljonkin haittaa asumiselle. Tätä pitäisi vähentää, jotta symbioosi onnistuisi nykyistä paremmin. Jos esityksillämme korjattu kaavamuutos toteutuu, muuttuu yritystoiminnan luonne nykyistä hiukan enemmän suoraan asukkaita palvelevammaksi.

Yritystoiminnan haitat asumiselle ovat useimmissa paikoissa kuitenkin vähäisempi kuin liikenteen. Meitä ympäröivien pääväylien meluun on jouduttu sopeutumaan, koska muun muassa Puistola-Seuran ehdotukset meluaitojen rakentamiseksi eivät ole johtaneet tulokseen. Niiden osalta on kuitenkin taas uusi Helsingin meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa käsittelevä kierros käynnissä.

Vanhan Porvoontien liikenne on viime vuosina kovasti lisääntynyt. Kiertoliittymät ovat parantaneet liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Tien peruskunnostus muutama vuosi sitten ei onnistunut asukkaiden näkökulmasta hyvin, koska tiepinnan nosto Kehä III:n puoleisessa päässä lisäsi selkeästi melua. Kehä III linjattiin aikanaan myös liian korkealle (seura ehdotti aikoinaan Kalkkikallion osuudelle tunneliratkaisua), joten kokonaismelu lisääntyi. Liikennemäärät ovat lisääntyneet ja erityisesti ongelmallinen rekkaliikenne. Siksi lähiasukkaat Vanhan Porvoontien, Kalkkivuorentien ja Sienitien rinteellä kärsivät nykyisin lisääntyneestä melusta.

Pientä korjausta on juuri nyt tapahtumassa kaupunkien tai Tiehallinnon toimista riippumatta, sillä Merima Oy:n juuri valmistuva lisärakennus Vanhan Porvoontien varteen vaimentaa osan Sienitien rinteen pientaloille suuntautuvasta tienmelusta.

Uudelleen kaavoituksen yhteydessä päättäjät eivät saa enää kiertää vastuutaan vaan kaavamääräyksillä on estettävä uusien haittojen syntyminen ja aloitettava entisten korjaaminen.

Kaavaluonnoksen tontinkäyttösuunnitelman lähtötilanne on epätasapainoinen sikäli, että uuden liiketoiminnan haitat koskevat melkein yksinomaan helsinkiläisiä, mutta hyödyt vantaalaisia. Tästä syystä ei ole oikein, jos Helsinki yksin joutuisi vastaamaan esimerkiksi niistä parannuksista, joita seuramme ja alueemme asukkaat odottavat. Vantaan kaupungin ja alueella toimivien yritysten olisi myös osallistuttava kustannuksiin.

Konkreettiset ehdotukset ja vaatimukset

Puistola-Seura ei ole erityisen innostunut Heikinlaakson ilmeen muuttamisesta kaavan peruslinjausten suuntaisesti, vaikka näkee uusissa palveluissa hyviäkin puolia. Emme siis vastusta hanketta, mutta haluamme asettaa sen toteuttamiselle kaksi tiukkaa ehtoa ja kolmannen ehdon koskien asian jatkokäsittelyä:

  1. Melukysymykset on vakavasti pyrittävä ratkaisemaan. Emme ole asiantuntijoita esittämään rakenteellisia ratkaisuja, mutta ainakin seuraavat tekijät on huomioitava:

–         Meluaita tai muu sopiva este kaavaluonnoksen liikekeskuksen tontin ja Kehä III:n ramppien väliin sekä Vanhan Porvoontien varteen siten, että melun kantautuminen vähenee olennaisesti myös Vanhan Porvoontien ja Kalkkivuorentien varren pien- ja pienkerrostaloilla sekä Sienitien rinteellä.

–         ABC-aseman kokovuorokautisesta käytöstä johtuva melu ja toiminta on hoidettava niin, ettei se aiheuta häiriötä asumiselle (esim. kunnon aita aseman ympärille asutuksen suuntaan).

–         Kalkkivuorentien varren lähiasukkaiden kanssa on sovittava sellaisista ratkaisuista, jotka tyydyttävät heitä. 

–         Kuukallion suunnassa muutamat talot ovat hyvin lähellä suunniteltua liikekeskusta. Näiden asukkaiden kanssa, joiden asumisympäristö muuttuu aivan oleellisesti nykyistä huonommaksi, on myös löydettävä neuvotteluratkaisu, jopa korvaus tai lunastaminen käypään hintaan. 

  1. Liikennejärjestelyt eivät näytä kaavassa kaikin puolin järkeviltä:

–         Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n risteysalue sekä liittymät liikekeskukseen vaativat vielä hiomista.

–         Järjestelyt eivät näytä erityisemmin ottavan huomioon kevyttä liikennettä eivätkä julkisia liikennevälineitä käyttäviä henkilöitä. Puhtaalle yksityisautoilulle perustuva liiketoiminta ei ole kannatettavaa. Onhan ajateltu ABC-asema myös asukkaiden lähikauppa.

–         Yhteydet Kehä III:n pohjoispuoliseen liikekeskukseen kulkevat näillä näkymin Vanhan Porvoontien kautta. Käytännössä kulku esimerkiksi Ikeasta uuteen liikekeskukseen vaatii yli kahden kilometrin ajomatkan, kävellen selviää hieman vähemmällä, mutta suora yhteys on vain noin sata metriä. Tämä on aivan outo järjestely. Ostoksille tulevat ihmiset siis joutuvat ajelemaan ympäriinsä alueella, aiheuttaen turhaa ruuhkaa ja melua sekä ylimääräisiä polttoainekuluja.

–         Ainoa toimiva vaihtoehto olisi rakentaa tieyhteys (tunneli tai silta) näiden keskusten välille ja saada tätä kautta toinen sisääntulo uuteen keskukseen. Sen tulisi olla rakennettu sekä autoille että kevyelle liikenteelle. Jos jostain syystä uutta autoliikenneyhteyttä ei olisi mahdollista toteuttaa, se tulisi rakentaa ainakin kevyelle liikenteelle.

–         Tunneliratkaisua vastaan esitettiin asukastilaisuudessa 12.5.2008 rakentamisen vaikeus ja kalleus. Perustelut eivät ole uskottavia, koska toteutuksesta olisi ainoastaan etua myös liike-elämälle. Investointikustannukset tulisivat kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna takaisin melko nopeasti. (ajokilometrien ja melun väheneminen, rationaalisempi toiminta, asioinnin miellyttävyys, palveluvalikoiman laajeneminen kävijälle). 

  1. Aiheesta järjestetään uusi tilaisuus (tai tarvittaessa useita), mieluummin Helsingin puolella, jossa tässäkin esitettyjä ja asukkaiden vaatimuksia käsitellään siten, että syntyneiden ja syntyvien haittavaikutusten alueella asuvien asukkaiden kannalta tyydyttävät ratkaisut löytyvät.

Lisänäkökohtia

Liikekeskus on tarkoitus sijoittaa osin Kuukallion kupeeseen. Kallio on luonto- ja virkistysaroiltaan hyvin arvokas ja käyttämättä jäävä osuus sitä tulisi säilyttää luonnontilassa. Kaavaluonnoksen kartoissa on esillä kevyen liikenteen reitti (Vantaan osalta on yleiskaavan mukainen) liikekeskuksen vieritse Lahdenväylän ylikulkusillalle. Tämä on hyvä asia. Asukastilaisuudessa esitettiin, että sen toteuttaminen ei liity mitenkään liikekeskuksen toteuttamiseen. Päinvastoin reitti tulisi ainakin Vantaan osalta toteuttaa liikekeskushankkeen yhteydessä ja siten, ettei se häiritse lähiasutusta.

Vanhalla Porvoontiellä on Heikinlaaksosta pohjoiseen edettäessä useita risteyksiä. Osa on valo-ohjattuja ja osa ei. Tästä on haittaa liikenteen sujuvuudelle. Edellä kohdassa 2 esitetty muutos parantaisi hiukan tilannetta, mutta se ei riitä. Liikenne on jo nyt liiallista Vanhalla Porvoontiellä. Erityisen kiusallista on lisääntynyt rekkaliikenteen määrä. Rekoille pitäisi löytää ja järjestellä uusia kulkureittejä. Myös ajonopeuksien pienentämistä tulisi harkita. Tämä ei onnistune vain liikennemerkeillä. Tien profiilin muuttaminen voisi myös auttaa tässä asiassa. Helsingin ja Vantaan kaupunkien olisi syytä keskustella asiasta Tiehallinnon kanssa hyvien ratkaisujen löytämiseksi. 

Lausunnossaan Helsingin kaupungin Ympäristökeskukselle 22.5.2008 Meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Puistola-Seura esitti ratkaisuksi Vanhana Porvoontien liikenneongelmiin ns. miniliittymän tekemistä Lahdenväylälle Suurmetsäntien kohdalle. Sitä esitystä sietää harkita Helsingin kaupungin ja Tiehallinnon tahoilla.

Yhteistyöterveisin

Puistola-Seura ry

Ilkka Uotila                                                            Seppo Laaksonen

Vesa Vähätalo

12Sivu 1 / 2