Alueopas ja sen kansikuvat

Puistolan Alueoppaan 30 kansikuvaa vuosilta 1977-2007 muodostavat ainutlaatuisen kokoelman, joka osaltaan arvokkaalla tavalla tallettaa Puistolan historiaa. Sen on Puistola-Seuran pyynnöstä  luonut taiteilija Tarja Ilola, joka on piirtänyt kaikki kuvat lukuun ottamatta vuotta 2000, jolloin Otto Ilola ikuisti Puistolan kirkon Alueoppaan kanteen. 

Alla olevaan kansikuvaluetteloon on merkitty vuosiluvun lihavoinnilla ne  rakennukset, joista on myös artikkeli samassa Alueoppaassa.  Osa rakennuksista on nykyisin nähtävissä vain tässä kokoelmassa.  Nämä puretut rakennukset on merkitty sulkumerkein.  Alkuperäisteoksiin ja sidottuihin Alueoppaisiin voi tutustua Puistolan kirjastossa, Nurkkatie 2.

(1977) Puistolan vanhan rautatiepysäkin asemarakennus, Päitsitie 2. Rakennettu vuonna 1926.
1978 Puistolan kansakoulurakennus, Tenavatie 2. Rakennettu vuonna 1930. Arkkitehti J. Peltonen.
1979 Puistolinna, ”Lutikkalinna”, puinen asuinkerrostalo, Pensastie 2. Siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1936. Rakennettu alun alkaen Hakaniemeen 1800-luvun lopulla. Helsingin kiinteistöviraston suojelukohdelistalla vuodelta 1987.
(1980) Puistolan tori, näkymä etelään vuonna 1980. Vasemmalla kaupparakennus 1920-1930 -luvuilta (mm. Jokinen Osenius).. Oikealla makeis- ja virvokekioski. Siirretty Puistolaan rautatiepysäkiltä 1970-luvulla (Rautatiekirjakaupan kioski), poistettu 1980-luvulla.
(1981) Ratavartijan mökki ”Harakka” VR:n alueella, Alanko-tie 2:n kohdalla. Rakennettu 1910-luvulla.
(1982) Rauhalinna, asuinhuvila, Puistolanraitti 8. Rakennettu vuonna 1928. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston suojelukohdelistalla vuodelta 1987.
1984 Solbacka/Aurinkomäki, maataloustilan päärakennus, Aurinkomäentie 19-21. Rakennettu vuonna 1906.
1985 Puistolan monitoimitalo ”Nurkka”. Rakennettu vuonna 1985. 
1986 Metsola, terijokelaishuvila, Mielikintie 8. Siirretty paikalle 1920-luvulla. Helsingin kiinteistöviraston suojelukohdelistalla vuodelta 1987. 
1987 Asuintalo, Iivarintie 2. Rakennettu vuonna 1940. Reino Helismaan kotina 1950-1965.
1988 Ampujan huvila”, asuinhuvila, Sepeteuksentie 16. Rakennettu 1920-luvun lopulla. Kansanedustaja Mikko Ampujan kotina n. 1925-1947. Taiteilijakotina Mikko Ampujan testamenttaamana. 
1989 Korpelan laukkutehtaan talo, asuin- ja pienteolli-suusrakennus, Nummitie 17. Rakennettu vuonna 1927. Runko on peräisin Arkadian villoista eduskuntatalon paikkeilta.
1990 Puistolan yläasteen koulu, Koudantie 2. Rakennettu vuonna 1990. Laajennettu sittemmin Puistolan peruskouluksi. 
(1991) ”Aseman Elanto”, liikerakennus, Arttolantie 2-4. Rakennettu vuonna 1938.

(1992) ”Eskelinin huvila”, asuinrakennus, Vanha Porvoontie 34. Rakennettu ehkä vuonna 1898. 1993 Tarmolan tontin huvila, asuinrakennus, Vanha Puisto-lantie 11. Rakennettu vuonna 1920. Osana Helsingin kiinteistöviraston suojelukohdelistan rakennusmiljöö-kokonaisuuksista vuodelta 1987.

1994 Villa Hervanto, funkkishuvila, Peltojyräntie 1. Raken-nettu vuonna 1940. Helsingin kiinteistöviraston suojelu-kohdelistalla vuodelta 1987.
1995 Puistolan työväentalo, Urheilijaintalo, Kino-Puistola, ”Tuulen Tupa”, järjestö- ja kokous-rakennus, elokuvateatteri, Ylermintie 2. Rakennettu vuonna 1930, laajennettu vuonna 1945. Arkkitehti E. Teräsvuori. Toimii nuoriso-, kokous- ja juhlatilana.
1996 Heikinlaakson rintamamiesasutusta Puunkaatajantiellä. Rakennettu 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa.
1997 Villa Finholm, huvila Kannakselta, Mielikintie 2. Siirretty Puistolaan Terijoelta vuonna 1924.
1998 Lindströmin talo, Maamiehentie 4. Vanha Gubbängin torppa, Lindströmin neitien maalaistalo. Laajennettiin torpasta taloksi n. vuonna 1910.
1999 Puistolan VPK:n talo, Puistolanraitti 5. Rakennuksen on suunnitellut puistolalainen Osmo Jalovaara. Valmistunut vuonna 1951. 

2000 Puistolan kirkko, Tenavatie 4. Rakennuksen ovat suunnitelleet Olli ja Eija Saijonmaa ja se on vihitty käyttöön vuonna 1960. Korjattu perusteellisesti vuonna 2002.

2001 Blomin talo, Porttirinne 8. Rakennusvuosi n. 1911-12. Kunnostettu perusteellisesti 2000-luvun alussa. 

2002 Vanha postin rakennus, Hannukselantie 5. Rakennettu posti- ja asuinrakennukseksi vuonna 1927. Korjattu perusteellisesti 2000-luvun alussa.

2003 ”Tiili-Elanto”, Nummitie 11. Valmistunut vuonna 1936. Osuusliike Elannon myymälä vuoteen 1974 asti, nykyisin yksityisomistuksessa.

2004 Korvolan huvila, Vihtorinkuja 2. Nykyisin Helsingin kaupungin omistuksessa perusteellisesti kunnostettuna.  Rakennuksessa toimii  päiväkoti Kimalainen. 

2005 Heikkisen kauppa, Tattaritie 10, 1950-luvulla. Arkkitehtien Arvo A. Aalto ja N. Kokko suunnittelema, kauppias Urho Heikkisen vuonna 1945 rakennuttama liike- ja asuinrakennus. 

2006 Lehtisen huvila, Kiviahontie 12. Valmistunut vuonna 1921. Liki kaksikymmentähuoneinen asuinrakennus, jonka toisessa alakerran laajassa salissa oli vuokralla Puistolan aloitteleva kansakoulu vuosina 1921-1925.

2007 Kauranteen huvila, Maamiehentie 19 b

 

Piimävelliä vai Pokkisen Alpon vihanneskeittoa?

Saisiko olla piimävelliä vai Pokkisen Alpon vihanneskeittoa?

Molempiin edellä mainituista sekä lukuisiin muihin mielenkiintoisiin perinneruokiin voit tutustua ”Ruokapuusta poimittua. Uusia ja vanhoja perinneruokia Puistolasta” -teoksen välityksellä. Teoksen löydät Puistolan kirjaston erityisestä Puistola-aiheisesta hyllyköstä.

Puistolan alueelle on muutettu eri puolilta Suomea. On karjalaisia, savolaisia, pohjalaisia, hämäläisiä, satakuntalaisia, uusmaalaisia, joukossa paljasjalkaisia helsinkiläisiäkin. Puistolan kirkolla kokoontunut vanhusten päiväpiiri keräsi eräänä talvikautena omaksi ilokseen eri maakuntien ruoka- ja leivontaohjeita. Osaa ohjeista kokeiltiin ja maisteltiin yhdessä. Lopulta ohjeet kirjoitettiin jokaiselle muistoksi. Edellä mainitun teoksen pohjana on näin kerätty ruoka- ja leivontaohjeaineisto.

Puistolan historiaa

Puistolan alue oli 1900-luvun alkuun asti malmilaisten talojen takamaita – metsiä ja niittyjä. 1860-luvulla rautatien rakentaminen ja 1862 rautatieliikenteen alkaminen Helsingin ja Hämeenlinnan välisellä rataosalla oli lähtökohtana sille, että Puistolan nykyinen alue ennen pitkää alkaisi kiinnostaa Helsingin kasvaessa myös asuinalueena.

1900-luvun alussa Parkstad-Wanda-Puistokylä -niminen yhtiö alkoi palstoittaa ja myydä tarvitsijoille omakotitontteja ja tästä käynnistyi Puistolan vanhan osan rakentaminen. Helsingin kaupunkiin Puistola liitettiin suuressa alueliitoksessa vuonna 1946. Seuraava merkittävä rakentamiseen liittyvä vaihe oli sodassa olleiden rintamamiesten toteuttama niin sanottu ”Asevelikylä” jo rakennetun Puistolan koillispuolelle.

Huomattavaa muutista ja tiivistämistä alueelle merkitsi 1971 vahvistettu asemakaava, joka vähin erin muutti sen luonnetta omakotialueesta rivitalovaltaiseksi. Pääradan länsipuolisille pelloille taas alettiin rakentaa tiivistä kerrostaloaluetta eli Tapulikaupunkia vuonna 1974. 

 

n. 7000 eKr Jääkausi on hiljan päättynyt. Kalkkivuoren ja Jakomäen kallion huiput tulevat esiin kareina ns. Yoldiamerestä.
n. 2500 eKr Seudulla on asutusta, josta merkkeinä on säilynyt useita kivikautisia esinelöydöksiä, useimmat 20 metrin korkeuskäyriltä.
n. 500 eKr Alueella on pronssikautista asutusta, jolta ajalta on esinelöytöjä mm. Tapanilasta.
1511 Tapaninkylä, johon pääosa nykyistä Puistolaa kuuluu, mainitaan asiakirjoissa todennäköisesti ensimmäisen kerran.
1523 Suutarinkylä, jonka alueelle 450 vuotta myöhemmin nousee Tapulikaupunki, mainitaan tunnetuissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran.
1577 Venäläisten palveluksessa oleva tataarien ratsujoukko tekee tuhojaan 1550 perustetun Helsingin ympäristössä, mm. Fastbölessä.
1742 Ruotsi-Suomen aloittaman ja tappioon päättyvän ns. Hattujen sodan viimeiset taistelut käynnistyvät läheisillä Kirkonkylän ja Tuomarinkylän niityillä ja pelloilla. Venäläiset hyökkäävät Jakomäen-Tattarisuon suunnalta.
1760-80 Seudulla toteutetaan isojako; valtaosa Puistolan alueesta kuuluu vast’edes Tapaninkylän yhdeksälle eri talonpoikaistalolle. Asutusta Puistolan alueella ei juuri ole paitsi yksittäinen talo nykyisen Solbackan kohdalla. Aluetta halkovat Helsinki-Viipuri tie sekä Staffansbyn ja Fastbölen kylien väliset kärrytieverkostot.
1862 Päärata valmistuu Helsingin ja Hämeenlinnan välillä, säännöllinen junaliikenne alkaa.
1884 Ainakin 1840-luvulta toimineen Heikinlaakson kestikievarin toiminta lopetetaan Porvoontien varrelta.
1906 A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y. -niminen yhtiö ryhtyy palstoittamaan aluetta ja myymään asuntotontteja.
1910 Rautatien liikennepaikka perustetaan. Kakkosraide valmistuu.
1911 Malmin Osuuskauppa perustetaan. Se pystyttää yhden kaupoistaan Puistolaan, nykyisen Puistolantori 4:n sijoille.
1913 Asukkaat perustavat alueen kehittämiseksi ja etujen valvojaksi Fastbölen Yhdyskuntayhdistyksen: sen toiminta kuihtuu 1920-luvun puolivälissä.
1914 Laaja metsäpalo uhkaa idästä käsin Tattarisuota. Puistolan lähitienoilla, lähimmillään nyk. Jakomäessä, venäläiset toteuttavat suurisuuntaista maalinnoitusjärjestelmää Pietarin suojaksi (Pietari Suuren merilinnoitus).
1918 Puistolan Työväenyhdistys perustetaan vuoden alussa. Kansalaissota koskettaa Puistolaa: valkoisten avuksi tulleet saksalaisjoukot katkaisevat 12.4. Puistolassa punaisten rautatieyhteydet pohjoiseen. Kansalaissodan tragedia saa alueella järkyttävän lisän: 9 punaista teloitetaan Puustellin metsässä sotatoimien oltua jo ohi. Malmin Osuuskauppa siirtyy Elannon omistukseen.
1920 Kansakoulutoiminta alkaa paikkakunnalla.
1920-luku Joitakin ns. terijokelaishuviloita pystytetään Puistolaan.
1923 Ensimmäinen urheiluseura perustetaan. Fastbölen Yritys liittyy TUL:oon 1924.
1925 Maatalouden tutkimuskeskuksen sikatalouskoeasema aloittaa toimintansa Hannukselantiellä, nykyisen Tapulikaupungin alueella. Alueen nimenä esiintyy ensimmäisen kerran virallisesti Puistola, rautatiehallitus antaa Fastbölen rautatieseisakkeelle tämän suomenkielisen nimen. Puisto- ja Puistokylä-nimitykset alkavat väistyä.
1926 Puistolalaisten valtiolle lahjoittamalle maalle valmistuu Puistolan rautatiepysäkin asemarakennus. Säännöllinen linja-autoliikenne Puistolaan alkaa. Puistolan postipysäkki perustetaan rautatiepysäkin yhteyteen.
1929 Vanha koulurakennus palaa. Puistolan VPK perustetaan. Puistolan Urheilijain talo valmistuu. Linja-autoliikenne alkaa Heikinlaakson ja Helsingin välillä
   Palaneen koulun paikalle rakennetaan uusi koulu.
Läheisen Tattarisuon lähteestä löytyy ihmisen ruumiinosia. Lehdistö tekee asiasta sensaatiota.
1932 Alueen puhelimet automatisoidaan.
1933 Malmin-Tapaninkylän taajaväkistä yhdyskuntaa, johon Puistolakin kuuluu, puuhataan omaksi kauppalakseen. Yritys raukeaa. Suomea, Eurooppaa ja Amerikkaa järisyttävä ns. Suuri vakoilujuttu alkaa purkautua Puistolan Alppikylässä.
1934 Helsinki ostaa A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y:n osakkeet ja saa haltuunsa laajoja maa-alueita maalaiskunnan eteläosista.
1937 Ensimmäinen puistolalainen pääsee kunnanvaltuustoon varamiespaikalta.
1938 Malmin lentokenttä valmistuu läheiselle Tattarisuolle. Puistolaan perustetaan Marttayhdistys.
1941-44 Sotilaita majoitetaan kansakoululle.
1942 Malmin sotilaskäytössä olevan lentokentän toimivuutta parannetaan toteuttamalla mm. suurisuuntaisia metsänhakkuita Helsingin polttoainehuollon tarpeiksi.
1944 Lentokentän läheisyyden vuoksi Helsingin suurpommituksen pommeja putoaa Puistolaankin, kolme ihmishenkeä menetetään ja muutamia taloja tuhoutuu. Sodan päätyttyä lentokenttä jätetään valvontakomission haltuun.
1946 Puistola liitetään suuressa alueliitoksessa Helsingin kaupunkiin. Kino Puistola aloittaa elokuvanäytännöt Puistolan Urheilijain talossa. Kalkkivuoren lähistölle, kaupungin pakkoluovuttamalle maalle, palstoitetaan ns. asevelikylä. Airamin lampputehdas muuttaa Puistolaan Hannukselantielle.
1947 Vasemmistolaisten kokoustila Kansan talo palaa. Malmin lentokenttä palautuu valvontakomissiolta suomalaisten haltuun.
1948 Puistolan postiasema muuttuu postitoimistoksi.
1953 Malmin seurakunta perustetaan.
1954 Paikkakuntalaisia pääsee liittymään kunnalliseen vesijohtoverkostoon ja alueelle saadaan vesiposteja.
1955 Lahden pikatie (2-kaistaisena) valmistuu Heikinlaaksoa sivuavalta osaltaan.
1956 Perustetaan Heikinlaakson postitoimisto.
1960 Puistolan kirkko vihitään käyttöön, presidentti Kekkonen juhlan kunniavieraana. Harvinaisen ankara ukonilma sytyttää Puistolassa useita tulipaloja.
1962 Kehä III:n Kalkkivuoren ylittävä osa ja pääradan silta valmistuvat.
1964 Ensimmäinen apteekki aloittaa toimintansa. Puistolan ala-asteen lisärakennukset valmistuvat.
1968 Liikekeskuksen I-rakennusvaihe valmistuu. Sikatalouskoeasema lopettaa toimintansa ja siirtyy Hyvinkään pitäjään
1970 Posti muuttaa Puistolan torille. Rautatien sähköistys valmistuu.
1971 Puistolan keskustan asemakaava vahvistetaan.
1972 Asukastoimikunta perustetaan. Rautatien kolmas raide otetaan käyttöön.
1973 Lahden moottoritien Puistolaa sivuava osuus vihitään käyttöönsä.
1974 Tapulikaupungin rakentaminen aloitetaan.
1976 Tapulikaupungin koulu aloittaa toimintansa.
1977 Puistola-Seura perustetaan. Ensimmäiset Puistola-päivät. Ensimmäinen Puistolan Alueopas julkaistaan.
1978 Puistolan uusi rautatiepysäkkirakennus valmistuu. Puistolan tasoylikäytävä lakkautetaan ja radan alitustunneli valmistuu. Puistolan seurakuntakoti valmistuu Maatullinaukiolle.
1979 Kaupunki purkaa monitoimikäyttöön aiotun sikalan Hannukselantiellä.
1980 Maatullin ala-asteen koulurakennus valmistuu.
1981 Terveyskeskus aloittaa toimintansa Tapulikaupungissa. Tapuliin valmistuu Hki 75:ksi nimetty postitoimisto: entinen Hki 75 Puistolassa saa numerokseen Hki 76. Asukkaitten omatoimisesti suunnittelema Säästökylä nousee Heikinlaaksoon; sen toteutus saa kansainvälistä tunnustusta.
1982 Vuoden alusta Puistola laajenee pohjoiseen. Mustanniemen alue siirretään valtioneuvoston päätöksellä Vantaan kaupungista Helsinkiin.
1985 Puistolan suurista lainausluvuista ja laajasta kirjavalikoimastaan tunnettu kirjasto lakkautetaan; tilalle perustetaan kaksi lähiökirjastoa. Puistolan Nurkka valmistuu. Rakennukseen muuttavat lähiökirjasto ja postitoimisto Hki 76.
1986 Kotimaan matkustajareittiliikenne käynnistyy muutamaksi viikoksi Malmin lentokentältä virkamieslakon seurauksena. Mikkelin torille dramaattisesti päättyvä Jakomäen pankkiryöstö koskettaa Puistolaakin; ryöstäjä panttivankeineen ajaa alueen halki poliisiauto- ja helikopterisaattueen seuraamana. Reino Helismaan nimikkotie vihitään käyttöön. Puistolan ja Heikinlaakson tiehoitokunnat päättävät toimintansa.
1987 Vuosisadan kylmin pakkasjakso jäädyttää kiinteistöjen vesijohtoja ja palelluttaa hedelmäpuita. Lentokentän ympäristöliike perustetaan Malmin lentokentän ja sen ympäristön säilyttämiseksi koillisten kaupunginosien virkistysalueena. Puistola-Seura pystyttää virstanpylvään Vanhan Porvoontien varteen Heikinlaaksoon kestikievarin muistoksi. Maakaasujohto valmistuu suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä Puistolan läpi meneviltä osiltaan. Puistolan tori valmistuu. Reino Helismaan muistomerkki paljastetaan Puistolan torilla. Reliefin on toteuttanut kuvanveistäjä Gunnar Uotila. Säilytettäväksi esitetty huvila Rauhalinna puretaan. Purkulupa annetaan ilmeisesti erehdyksessä.
1988 Malmin 50-vuotiasta lentokenttää juhlitaan. Naisia vihitään papeiksi ensi kertaa Suomessa. Puistolan seurakuntapiirin lehtori Raija Siitonen on ensimmäisten joukossa. Puistolan torin Elanto palaa. Se rakennetaan uudelleen ja jatkaa toimintaa erilaisina liiketiloina. Enimmillään Puistolassa Elantoja oli kolme. Korkein hallinto-oikeus ratkaisee Kehä III :n rakennettavaksi Kalkkikallion kohdalla avolouhokseen.
1989 Sosiaaliviraston toimintayksikkö aloittaa Maatullinaukiolla. Ensimmäinen Lasten Kesäakatemia kerää kursseilleen yli 350 nuorta osallistujaa. Ratavartijan mökki Harakka puretaan, purkajana säilyttämistä ehdottanut – Helsingin kaupunki. Postikonttori Hki 76 muuttaa Puistolan Nurkasta Puistolan torille Elannon kiinteistöön.

Copyright © 2003 Puistola-Seura