Uutiset

Puistolan kaupunginosaan liittyviä uutisia. 

Puistola-Seuran 46. taidenäyttely virtuaalisena

Taidenäyttely Puistola-Seura kategoriakuva
Taidenäyttely Puistola-Seura kategoriakuva

Lue lisää taidenäyttelystä tapahtumasta. Taidenäyttelyn päivät tarkentuvat vielä myöhemmin. Alustavan arvion mukaan taidenäyttely pidetään virtuaalisena alkaen lokakuusta.

Kutsu  näytteilleasettajaksi 

Näyttelyyn voi  osallistua 1-3 teoksella/taiteilija.

Teoksista ilmoitetaan seuraavat tiedot alla olevan esimerkin mukaisesti.

Välttämättömät tiedot:

– Tekijä Maija Meikäläinen  

– Teoksen nimi ja vuosi Syksyinen maisema 2021

– Työtapa, koko, myynti akryyliväri 40 x 40 M*

Vapaaehtoiset tiedot:

– Yhteystieto, sähköposti  ja/tai puh.numero

– *M =  merkintä, jos teos on myytävänä

Näyttelyyn ilmoittautuminen ja JPG-muotoisten kuvien lähettäminen teoksista 15.9. mennessä sähköpostilla leena.iisalo@gmail.com tai WhatsApp-sovelluksessa p. 0400 464 278/Leena Iisalo.

                               Tervetuloa ilmoittautumaan hyvissä ajoin! 

 
      Taidenäyttelyn avajaiset 24.9.2021 Puistolan kirjastossa, 
      kuvakaappaus Ilkka Thurmanin videosta. Kuvassa sohvalla istuu Timo Uotila.

Puistolan alueopas 2022-2023

puistola-seura alueopas 2022-2023 kansikuva
puistola-seura alueopas 2022-2023 kansikuva

Lue alueopas alla olevasta linkistä

Lue Puistola-Seuran uusi alueopas 2002-2023. Alueoppaasta löydät alueen toimijoita, yhdistyksiä ja yrityksiä.

Puistola-päivien toritapahtuma la 3.9.2022 klo 10-14

Puistola-päivät Puistola-seura kategoriakuva

Puistola-päivien toritapahtuma pidetään lauantaina 3.9.2022 klo 10-14. Lue lisää tapahtumasta.

Satakielikierros 12.6.2022 klo 22

Satakielikierroksen logo tekijä Kyösti Niemi.
Satakielikierroksen logo tekijä Kyösti Niemi.

Satakielikierros järjestetään Helsinki-päivänä 12.6.2022. Lue lisää tapahtumakalenterista.

Helsingin kaupunki pakkotilanteessa, Puistolaan järjestettävä varhaiskasvatuspaikkoja pikimmiten

Kevätkokous Puistola-Seura
Kevätkokous Puistola-Seura

Puistola-Seuran tiedote, vuosikokous 2022, 06.04.2022.

Puistola-Seura on huolissaan Helsingin Puistolan alueen päivähoitotilanteesta. Seura järjesti asukasillan ja vuosikokouksen 06.04.2022 Puistolan kirkolla. Perheiden päivähoitotilanne on joutunut hankalaan tilanteeseen 52 päivähoitopaikan lopettamisen vuoksi. Helsingin kaupunki yrittää järjestää uutta päivähoitotilaa Puistolan alueelle.

Puistola-Seuran kevätkokouksen yhteydessä pidettiin asukastilaisuus. Asukastilaisuuteen osallistui nelisenkymmentä alueen asukasta (39 aikuista + 2 lasta).

Asukastilaisuudessa kuultiin Puistola-Seuran uudesta strategiasta, jossa korostuu paikallisuuden vahvistuva ilmiö. Ajatuksena on, että Puistola kaupunginosana on identifioitumisen perusta. Puistola-Seurassa ja alueen asukkaissa on herännyt sosiaalinen tilaus puistolahengelle.

Puistola on Helsingin kaupungin reuna-alue, joka on hyvinvoiva-alue, jonka oletetaan pärjäävän omillaan. Strategian ajatuksena on tuoreuttaa yhdistystä ja saada mukaan nuorempaa väkeä. Asukkaiden odotuksiksi on noussut pientalovaltaisuuden, vehreyden ylläpitäminen, liikenneturvallisuus, palveluiuden parantaminen, liikuntapaikat ja kokoontumispaikat sekä palvelut.

Puistola-Seuran arvoiksi nostettiin yhteenkuuluvuus, yhteisöllisyys, välittäminen ja turvallisuus. Missioksi otettiin kylähengen luominen ja vahvistaminen sekä tuodaan Puistola oikealla nimellä Helsingin kartalle ja asukkaiden sydämenasiaksi. Visioksi nostettiin, että Puistola tunnettaisiin vehreänä, viihtyisänä ja turvallisena pientaloalueena, jossa on riittävät palvelut. Puistola-Seuran on keskeinen tekijä alueen asioiden edistäminen asukkaiden hyväksi.

Toivotaan, että asukkaat pysyvät täällä, osallistuvat alueen toimintaan ja ajavat asukkaiden yhteistä etua.

Asukastilaisuudessa puhututti Puistolan alueen päivähoitotilanne

Asukastilaisuuteen osallistui etänä Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen päällikkö Paavali Pipatti. Hän kertoi Touhula Puistolan toiminnan loppuvan 30.6.2022. Hänen mukaansa Helsingin kaupunki on turvaamassa perheiden päivähoitopaikat (52 päivähoitopaikkaa). Pipatin mukaan asioiden edistämisessä on ollut kova työmaa. Virkamiehet ovat tuomassa kasvatus- ja koulutuslautakuntaan esityksen toukokuussa, minkä mukaan voitaisiin perustaa 3-ryhmäinen päiväkoti jonnekin Puistolan alueelle. Sijoitettava paikka ei ole vielä selvillä ja selvityksessä on useita eri vaihtoehtoja.

Asukastilaisuudessa oli mukana useita Puistolan alueen perheiden vanhempia, jotka olivat hyvin huolestuneita tilanteesta sekä Helsingin kaupungin suhtautumisesta heidän lapsiensa hoitoon. Helsingin kaupunki on toivonut perheitä laittamaan lasten päivähoitohakemukset pikimmiten ja toivonut samalla, että perheet kertoisivat hakemuksessa, että heidän lapsensa on Touhula Puistolassa hoidossa. Tämän tiedon kertominen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mahdollista, sillä sellaista lisätietokenttää ei päivähoitohakemuksessa ole. Varhaiskasvatuksen päällikkö Pipatti kertoi koodarien tällä hetkellä tekevän kyseistä kenttää hakemukseen. 

Pipatti kertoi Helsingin kaupungin tulevan kontaktoimaan jokaisen Touhula Puistolan perheet tämän kevään aikana. Hän kertoi myös, että mikäli perhe toivoo lapsensa pääsyä perustettavaan yksikköön, pitää päivähoitohakemusta täydentää tämän osalta. Kaupungilla on halu palvella perheitä parhaalla mahdollisella tavalla ja tässä prosessissa halutaan pitää yllä jo syntyneitä lasten vertaissuhteita. 

Useat alueen vanhemmat pitivät puheenvuoroja ja kysyivät kysymyksiä varhaiskasvatuksen päälliköltä. Perheiden toiveena on, että Touhula Puistolan ryhmää ei hajautettaisi ja tämä pyyntö on esitetty useilta asiakasperheiltä jo aiemmin kaupungille. 

Mistä lisää päivähoitotilaa Puistolaan?

Asukastilaisuudessa esitettiin myös päivähoidon jatkumista samoissa tiloissa kuin nyt eli vanhan koulun pihassa olevissa parakeissa. Pipatti kertoi Touhula Puistolan vuokranneen nämä tilat, eikä vuokrasopimus siten ole kaupungin kanssa, mutta Helsingin kaupungilla on useita neuvotteluja eri suuntaan. Pipatti kertoi myös nykyisen päivähoitopaikkojen täyttöasteen olevan todella kova koko Koillis-Helsingin alueella.

Puistolalaiset vanhemmat ovat tehneet jo kasvatus- ja koulutuslautakuntaan selvityksen tilanteesta; Puistolassa on odotettu tilanteen paranemista jo vuosikymmeniä, eikä tilanne ole parantunut lainkaan. Uusia päivähoitopaikkoja on tulossa vasta 2026, kun uudisrakennukset valmistuvat, mutta tuohon vuoteen on tällä hetkellä aivan liian pitkä aika. Asukastilaisuudessa esitettiin usealta taholta, että lakkautetun Nummen päiväkodin tilalle voitaisiin nopeastikin tehdä uutta päiväkotitoimintaa sillä kyseisellä kiinteistöllä on infra jo valmiina. Lisäksi kysyttiin miksi Puistolan vanha kansakoulu ei kelpaisi kunnostettavaksi, mutta siihen Pipatti vastasi pelkän korjauksen maksavan 3,3 miljoonaa euroa, eikä tämä vielä riittäisi siihen, että tilat olisi soveltuvat varhaiskasvatukselle, eikä hyötysuhde ole tällöin hyvä varhaiskasvatuksen näkökulmasta.

Helsingin kaupungilla väärää tietoa Puistolan väestötilanteesta, kaupungin omat tilastot kertovat lasten määrän kasvusta

Varhaiskasvatuksen päällikkö Pipatti toisteli samaa jo vuosikymmeniä Puistolan alueen tilaisuuksissa Helsingin kaupungin suunnalta kuultua tilastoa, että Puistolan alueen lapsimäärä on laskeva. Helsingin kaupungin tilastojen mukaan Puistolan peruspiirissä 4-6-vuotiaiden ikäryhmät ovat kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet selkeästi, jollei jopa hurjasti (kuva liitteenä). Esimerkiksi 5-vuotiaiden määrän kasvu on ollut yli 41 % kyseisenä aikana. 6-vuotiaiden määrän kasvu viiden vuoden aikana on ollut 8 % ja kahdenkymmenen vuoden aikana lähes 19 %. Toki tilanne vaihtelee perheiden muuttaessa alueelle ja alueelta pois. Puistolan asuinalue on viime vuosina tiivistynyt uusin omakoti- ja rivitalorakentamisin nykyisten omakotitalojen tonttien lohkomisella tai yhden talon tilalle tuleekin useampi talo. 

Kuvassa väestoennuste Helsinki Puistolan peruspiiri vuosina 2010-2020
Väestoennuste 0-6-vuotiaat Helsingissä Puistolan peruspiirissä vuosina 2010-2020. Helsingin kaupungin tilasto.

Päivähoitoa tarjottu jopa Lauttasaaresta asti

Asukastilaisuudessa kuultiin, että Puistolan alueen lapsille on tarjottu päivähoitopaikkaa Pihlajistosta, Malmilta, Arabianrannasta, Hermannista ja Lauttasaaresta. Mikään näistä paikoista ei toteuta Helsingin kaupungin toimintaperiaatetta lähipalveluista, osallisuudesta omalla alueella, eikä anna yhdenvertaisia mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen tai elämän polkuun samalla alueella lapsesta koululaiseksi. Lisäksi tämä ajaa perheitä tilanteeseen, joissa perheet joutuvat matkustamaan julkisilla päivähoitoon useita tunteja päivässä tai hankkimaan epäekologisesti kaksi autoa, jotta päivähoitokuljetukset onnistuisivat. Myös työllistymisen näkökulmasta päivähoitotilanne on katastrofaalinen.

Ottaako yksittäinen perhe riskin laittaessaan lapsensa yksityiseen päivähoitoon?

Kaupungilta on myös kerrottu asukkaille, että perheet ovat itse ottaneet riskin laittamalla lapsensa yksityiseen päivähoitoon, mutta silti kaupungin sivuilla yksityinen päivähoitoa tarjotaan vaihtoehtona. Helsingin kaupungilla päivähoitopaikkaa tulee hakea neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee päivähoitopaikan. Perheet ovat joutuneet tilanteeseen, jossa yksityinen päivähoito lopettaa toimintansa muutaman kuukauden kuluessa ja lapsi jää täysin ilman päivähoitopaikkaa. Varhaiskasvatuksen päällikkö Pipatti kertoo neljän kuukauden rajan tulevan lainsäädännöstä. Hän kuitenkin toteaa, että tämä tapa ei tässä kohtaa ole inhimillinen perheitä kohtaan.

3 epätasa-arvoista kohtelun tapaa perheitä kohtaan

Asukastilaisuudessa tuli myös ilmi kolme Helsingin kaupungin epätasa-arvoista kohtelua eri perheitä kohtaan. Perheissä, joissa vanhempi tai joku muu lapsi on kielikylpyryhmässä,  ei tällöin tällaisen lapsen sisarus saa samanlaista etuoikeutta saman päiväkodin päivähoitopaikkaan kuin muut Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa olevat tavallisten ryhmien lasten sisarukset saavat. Lisäksi toisena piirteenä tuli ilmi, että perheen lasten ollessa sekä kaupungin julkisessa varhaiskasvatuksessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa, joutuvat perheet molemmissa paikoissa maksamaan isompaa maksua, koska sisarusperiaatetta varhaiskasvatusmaksuissa ei näissä tapauksissa noudateta. Kolmantena asiana nousi esille, että varhaiskasvatuksen toivottaisiin oleva samanhintaista, on hoitopaikkana sitten kaupungin varhaiskasvatus tai yksityinen varhaiskasvatus. Esimerkiksi Puistolassa ei perheillä ole aidosti mahdollisuus valita varhaiskasvatusta julkisen puolelta vaan yksityisen valitseminen on usein pakkotilanne, koska julkiselta puolelta päivähoitoa ei omalta alueelta yksinkertaisesti saa. 

Vuosikymmeniä sama epätoivoinen päivähoidon tilanne

Asukastilaisuuden loppupuolella käytiin yleistä keskustelua Puistolan päivähoitotilanteesta ja todettiin tilanteen olleen näin vaikea jo vuosikymmeniä. Lisäksi samalla puhututti Helsingin kaupungin väestölaskennan tilanne, miten se on ollut vuosikymmeniä väärä koko Puistolan alueella. Useissa puheenvuoroissa nousi esille se, että kannattaako Helsingissä enää asua, kun lapsiperheiden palvelut ovat tällä tasolla. Eräskin puistolalainen kertoi perheensä käyneen katsomassa kotia Hämeenlinnasta.

Puistola-Seura ehdottaa kaupungille seuraavia toimenpiteitä:

  • Kaupungin eri hallintokuntien tulisi keskustella keskenään ja tehdä hyvää yhteistyötä
  • Julkisella ja yksityisellä päivähoitosektorilla tulisi olla jouheva yhteistyö, jossa varsinaiset asiakkaat eli perheet eivät joutuisi eriarvoiseen asemaan

Puistola-Seuran vuosikokous

Puistola-Seuran vuosikokous pidettiin asukasillan jälkeen. Kävimme läpi viime vuotista toimintaa ja tilinpäätöstä. Huomioimme, että korona on ollut vaikuttamassa myös meidän seuran toimintaan siten, ettei yleisötapahtumia ole voinut pitää. Puistola-Seura jatkaa seuran uudistamista sekä työtä Puistolan ja sen asiakkaiden hyväksi.

Kirjoittanut Virva Lehto

Puistola-Seuran jäsenkirje 01 / 2022

Jäsenkirjeen otsikkokuva Puistola-Seura
Jäsenkirjeen otsikkokuva Puistola-Seura

Puistola-Seura on lähettänyt jäsenilleen jäsenkirjeen numero 01 / 2022 31.03.2022. Lue ohessa kirje pdf-muodossa.

Puistola-Seuran kevätkokous 6.4. klo 18 Puistolan kirkolla

Kevätkokous Puistola-Seura
Kevätkokous Puistola-Seura

Tervetuloa Puistola-Seuran kevätkokoukseen 6.4. klo 18 Puistolan kirkolle. Kevätkokouksen yhteydessä pidetään asukasilta alkaen klo 18. Asukasillan aiheina ovat Tenavatien koulurakennus ja sen tiloissa tällä hetkellä oleva Touhula Puistola sekä Puistola-Seuran strategia.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Kevätkokouksen tapahtuma Puistola-Seuran kalenterissa.

Tästä alta voit lukea vuoden ensimmäisen jäsenkirjeen.


Tervetuloa!

Päiväkoti Touhula lopettaa Puistolassa: Puistola-Seura järjestää asukasillan tilanteesta. Entä, mikä on Puistolan Wanhan kansakoulun tila?

Uutiset Puistolan alueelta
Uutiset Puistolan alueelta

Maaliskuun puolivälin tienoilla yksityisen päiväkotiketju Touhulan ainoa vielä Helsingissä toimiva päiväkoti pudotti pommin n. 50 lapsen vanhemmalle Puistolassa, kun viestijärjestelmään tipahti tiedote asiakassuhteen päättymisestä.

Touhula on toiminut väliaikaisratkaisuksi tarkoitetuissa väistötiloissa Puistolan koulun piha-alueella. Tämän piti olla väliaikaisratkaisu kunnes Puistolan Wanha kansakoulu saadaan saneerattua päiväkotikäyttöön. Saneeraus on nyt saadun tiedon mukaan peruuntunut.

Tämän johdosta Touhulan päiväkoti on ilmoittanut toiminnan loppuvan 30.6.2022 mennessä. Pyrkimus on kuitenkin jatkaa arkea päiväkodissa normaalisti siihen saakka.

Puistolassa pula päivähoitopaikoista

Touhula Puistolan perheitä on kehotettu hakemaan varhaiskasvatuspaikkaa Helsingin kaupungilta tai alueen muista yksityisistä  päiväkodeista heti saman tien. Samoin on luvattu tehdä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa, jotta kaikille lapsille löytyy varhaiskasvatuspaikka 1.8.2022 alkaen. Kaikesta päätellen Touhulan neuvottelut yksityiskohdista jatkuvat. Puistolassa on ollut pula päivähoitopaikoista jo vuosia. Lapsille on tarjottu päivähoitopaikkaa pitkien matkojen päästä jo vuosien ajan jatkuen edelleenkin. Nyt Touhula tarjoaa perheille mahdollisuuden jatkaa varhaiskasvatuksessa Vantaalla KesäTouhulassa vielä heinäkuun ajan. Se ei paljon lohduta nyt pulaan joutuneissa perheissä.

Puistola-Seura lähti yhdessä vanhempien kanssa selvittämään tilannetta 

Puistola-Seuran hallituksen jäsen ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Sinikka Vepsä tekee parhaansa saadakseen Koillisen alueen päivähoidosta vastaavan henkilön asukasiltaan 6.4 Puistolan kirkolle klo 18. Lisäksi siellä saadaan kuulla suoraan asukkailta, millaisena päivähoitotilanne näyttäytyy Puistolassa, joka on väkilukuun suhteutettuna Helsingin toiseksi lapsirikkain alue. Puistolaan muuttaa yhä lisää lapsiperheitä lapsiystävällisen ympäristön houkuttelemana. Toivottavasti saamme myös vastauksia kysymyksiin; muutakin, kuin se, että luvassa on helpotusta v. 2026. Se ei auta nykyisessä hädässä.

Wanha kansakoulu

Kuulimme, että Puistolan Wanhan kansakoulun korjaus siirtyy ja siirtyy, lopulta vanhemmille kerrottiin, että rakennusta ei pystytä korjaamaan. Puistola-Seuran edustajat ihmettelivät tätä suuresti. Puistola-Seura on yrittänyt jo vuosia saada hienoa arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelemaa vuonna 1930 valmistunutta tiilistä rakennusta suojeltavaksi, mutta turhaan. Saman arkkitehdin koulurakennus Malmilla on kuitenkin suojeltu. Ei ole pitkääkään aikaa, kun rakennus saneerattiin perusteellisesti ja otettiin koulukäyttöön vain pariksi kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen se on seisonut tyhjillään. Kävimme koulurakennusta ihastelemassa ja teimme puistolalaisten kanssa suunnitelmia talon hyötykäytöstä. Kaupunki pani kuitenkin rakennuksen myyntiin. Kauppoja ei syntynyt. Riemuitsimme, kun Touhula aloitti siellä. Riemu ei kauan kestänyt. Kosteusongelmien takia Touhulan lapsia kutsui koulun pihalle pystytetyt parakit. Remontin siirtymisestä kerrottiin vanhemmille toistuvasti, kunnes nyt tuli lopullinen niitti keväällä 2022. Tiloja ei voi korjata kerrottiin vanhemmille. Puistola-Seura Sinikka Vepsä ja Seppo Posti yrittävät selvittää totuutta tästäkin asiasta.

Millaiseksi asiat lopulta kääntyvät, on vielä lopullista sinettiä vailla.

Tervetuloa kokoukseen!

Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet Puistola-Seuran asukasiltaan ja Puistola-Seuran kevätkokoukseen Puistolan kirkolle 6.4. klo 18 keskustelemaan päivähoitotilanteen kuntoon saamiseksi Puistolassa.

Kirjoittanut: Puistola-Seuran puheenjohtaja Maija-Liisa Pennanen

Mielipide Simakujan ja Raidepolun asemakaavamuutoksesta

Puistola-Seuran kannanotto kuva Helsinki
Puistola-Seuran kannanotto kuva Helsinki

Mielipide on lähetetty Helsingin kaupungin kirjaamoon. Mielipide julkaistaan tässä sellaisenaan. Vastustamme osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä asemakaavan muutoshanketta. Hanke on merkittäviltä osin vastoin Maankäyttö ja Rakennuslaissa 5.2.1999/132 ja hallituksen esityksessä HE 101/1998 mainituksi laiksi esitettyjä periaatteita.

Mielipiteen ovat laatineet PUISTOLA-SEURA RY 1 ja KOILLIS-HELSINGIN OMAKOTIYHDISTYS RY, 19.1.2022, Diaarinumero HEL 2021-012796 Hankenumero 0742_66 OAS 1565-00/21

TAUSTAKSI

Puistolan pientalovaltainen rakennuskanta muodostui jo 1900-luvun alussa, kun A.B. Parkstad-Wanda-Puistokylä O.Y. alkoi myydä ja palstoittaa Fallkullan kartanon maita. Palstoja ja maita kaavoitetaan yhä asuntotonteiksi Puistolan ja Suutarinkylän alueella. Puistola-Suutarila liitettiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa Helsingin kaupunkiin.

Alueen asemakaava vahvistettiin v. 1971. Pienin vähittäin tehdyin muutoksin se on palvellut hyvin asukkaiden tarpeita. Monikerroksisia (5-6 kerrosta) kerrostaloja ei alueella ole, eikä sellaisille ole mielestämme edelleenkään tarvetta.

PUISTOLA-SEURA ry

Puistola-Seura ry on vuonna 1977 perustettu Puistolan ja Heikinlaakson osa-alueet sekä Ala-Tikkurilan pienalueen kattava asukasyhdistys. Seuran jäsenmäärä on noin 300 henkilöä. Seura pyrkii sääntöjensä mukaisesti vahvistamaan alueellista omaleimaisuutta ja vaikuttamaan aluetta koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Seuran toiminta-alueen rakennuskanta on lähes 100 prosenttisesti 1-2 kerroksisia omakoti- ja rivitaloja. Haluamme säilyttää omaleimaisuutemme myös jatkossa.

KOILLIS-HELSINGIN OMAKOTIYHDISTYS ry

Puistolan Omakotiyhdistys ry perustettiin vuonna 1947. Yhdistys oli yksi ensimmäisiä omakotiyhdistyksiä maassamme. Vuoden vaihteessa 2019 / 2020 Suutarilan Omakotiyhdistys ry ja Puistolan Omakotiyhdistys ry yhdistyivät Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry:ksi, jonka toiminta-alue kattaa Puistolan ja Heikinlaakson lisäksi Suutarilan ja Siltamäen osa-alueet, sekä Ala-Tikkurilan ja Töyrynummen pientaloalueet. Yhdistys toimii alueen asukkaiden yhdyssiteenä valvoen heidän etujaan ja edistäen kaupunginosan kehitystä ja asumisviihtyvyyttä.

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistykseen kuuluu n. 950 jäsentä ja se edustaa alueen omakoti- ja pientalovaltaista väestöä. Alueen muutamat pienkerrostalot pääradan itäpuolella, sijaitsevat Puistolan torin ympäristössä, yli 500 m päässä Raidepolun ja Simakujan omakotitaloista.

Vastustamme osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä asemakaavan muutoshanketta. Hanke on merkittäviltä osin vastoin Maankäyttö ja Rakennuslaissa 5.2.1999/132 ja hallituksen esityksessä HE 101/1998 mainituksi laiksi esitettyjä periaatteita.

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 5.2.1999/132 (MRL)

1 §:ssä todetaan lain perusperiaatteet ja tarkoitus:

  1. Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
  2. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
  3. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

Kyseessä olevassa asiassa laissa mainitut perusperiaatteet eivät toteudu kaikilta osin.

6 §:ssä täsmennetään vuorovaikutuksen tarkoitusta ja kaavoituksesta tiedottamista

  1. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.
  2. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla..

9 §:ssä käsitellään vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa

  1. Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
  2. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla..

54 §:ssä esitetään elinympäristöön ja maanomistajien kohteluun liittyviä vaatimuksia

  1. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.
  2. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

62§:ssä käsitellään kaavoitusmenettelyä

  1. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

63§: ssä esitetään vaatimuksia suunnitteluprosessin aikataulutuksista

  1. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
  2. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Kyseessä olevassa asiassa ei ole menetelty laissa edellytetyllä tavalla.

Hallituksen esitys HE 101/1998 valmisteilla olevaan maankäyttö- ja rakennuslakiin 5.2.1999/132 (HE)

3. Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

  1. Suunnitteluprosessin kehittäminen nykyistä vuorovaikutteisemmaksi eri kaavatasoilla on yksi ehdotuksen keskeisistä tavoitteista.
  2. Suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun. Osallisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
  3. Tärkeää on kuitenkin nähdä osalliset suunnitteluprosessissa resurssina ja varmistaa keskustelun kaksisuuntaisuus.
  4. Oleellista on vuorovaikutuksen kytkeminen riittävän aikaiseen suunnitteluvaiheeseen. Erityisesti tavoitevaiheen keskustelu ja yhteinen työskentely on tarpeen.

4. Esityksen vaikutukset

  1. Rakentamissäännöstö sovitetaan sellaiseksi, että rakennetun ympäristön huomioon ottaminen ja korjausrakentaminen korostuvat.
  2. Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset ominaispiirteet säilytetään ja niitä vaalitaan.

4.3. Ympäristövaikutukset

  1. Rakentamisen ohjaamisessa tuodaan esille elinkaariajattelu sekä terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja tasapainoinen elinympäristö.
  2. Asemakaavalla vaikutetaan ensi sijassa lähiympäristöön ja sen rakentamisen ohjaamiseen sekä kaupunkikuvaan. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen perusteltu.
  3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat säännökset vaikuttavat siihen, että jo suunnitteluprosessin alkuvaiheessa myös ympäristövaikutuksiin liittyvät kysymykset nousevat aikaisempaa monipuolisemmin esille.
  4. Avoin kansalaiskeskustelu ja vuorovaikutteinen suunnittelu vaikuttavat myös siihen, että tehtyihin valintoihin ja ratkaisuihin liittyvät asiat joudutaan myös perustelemaan aikaisempaa monipuolisemmin.
  5. Suunnitteluun ja sen prosesseihin tulee enemmän läpinäkyvyyttä ja tehtävät valinnat perustuvat riittävään vaikutusten arviointiin.
  6. Ympäristölliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat on otettava huomioon myös katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelulle.
  7. Kadut ja muut yleiset alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä.

4.4. Vaikutukset suunnittelukulttuuriin ja eri kansalaisryhmien asemaan

  1. Koko lain keskeisimpiä tavoitteita on turvata kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen asioiden valmisteluun, suunnittelun vuorovaikutteisuus ja laatu, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
  2. Eri kansalaisryhmien vaikutusmahdollisuuksien kannalta oleellisen tärkeä merkitys on osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Tarkoituksena on tuoda suunnitteluprosessiin entistä enemmän läpinäkyvyyttä heti suunnittelun alkuvaiheessa yhteisen keskustelun helpottamiseksi ja huomion suuntaamiseksi oikeisiin kysymyksiin.
  3. Kansalaisten muutoksenhakumahdollisuudet turvataan kaavoitusta ja lupa-asioita koskevissa päätöksissä. Kansalaisten lisäksi myös erilaisilla yhteisöillä on mahdollisuus vaikuttaa kaavoitukseen muutoksenhaun kautta.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) JA LAINSÄÄDÄNNÖN (MRL) RISTIRIITAISUUDET

VUOROVAIKUTUS

Vuorovaikutuksen merkitystä ei voida liioitella. Kun naapuritontille ollaan suunnttelemassa voimassa olevasta asemakaavasta totaalisesti poikkeavaa muutosta, tulisi siitä informoida naapurustoa ja kyläyhteisöä laajemminkin heti ensimmäisen suunnitteluidean ilmaannuttua. Ensimmäisen yhteydenoton olisi pitänyt olla siinä vaiheessa, kun alettiin sovitella tonteille v.2016 vahvistetun yleiskaavan C3 merkinnän mukaista urbaania rakentamista. Mainittu merkintä ei tietenkään velvoita rakentamaan kerrostaloja pientalojen sekaan. Velvoittava teksti löytyy MRL 1§:stä. ”Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.” Asia täsmentyy MRL 63§:ssä:” Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä.”

Erityisesti nyt esillä olevassa asemakaavamuutosehdotuksessa, jossa vaikutusten arviointi rakennettuun ympäristöön oli lähes kokonaan jäänyt tekemättä, vuorovaikutusmenettelyn olisi pitänyt alkaa paljon aikaisemmin. Nyt ensimmäiset tiedot hankkeesta tulivat asukkaille postitse marraskuun loppupuolella, vaikka mm. huomattavan yksityiskohtaiset viitesuunnitelmat ovat päivätty 15.3.2021.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN

MRL 9§:ssä todetaan: ” Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin.”
Viranomaisten ryhdyttyä kaavahankkeeseen olisi heidän – myyntihalukkaista tontinomistajista huolimatta – pitänyt perin pohjin selvittää MRL 9§:ssä edellytetyt asiat: ” selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.” Puistolan pientaloalue on noin 100 vuoden ikäinen. Tämä on kylä, joka on vuosikymmenet voinut kehittyä identiteetiltään omanlaiseksi, viihtyisäksi, asukkaansa huomioivaksi yhteisöksi. Ensimmäistä urbaanikuokkaa ollaan nyt iskemässä meidän kyläämme. Olisiko pitänyt lähestyä Simakujan ja Raidepolun varrella asuvia ihmisiä ja keskustella heidän arvoistaan ja näkemyksistään? Onko kyläidyllin pilaaminen tavoittelemisen arvoista? Kylän ulkopuolelta on helppo huudella ja vaatia urbaania rakentamista. Mikä on mahdollisesti saatavien asuntojen merkitys kaupungille?

Me näemme jo suunnittelijoiden sormien osoittavan niille alueille, jotka olivat yleiskaavassa saaneet merkinnän A3 ja tehokkuusluku jopa 1,2 kuten alue Puistolantanhuan ja Suuntimotien välissä lähestulkoon Puistolanraitille asti. Puhumattakaan alueista, jotka yleiskaavassa on merkitty A2 (tehokkuusluku jopa 2, kuten Malmin kentälle suunniteltavissa 6-8 kerroksisissa taloissa) ja jotka sijaitsevat Suurmetsäntien pohjoispuolella.

HYVÄ ELINYMPÄRISTÖ

OAS:ssa esitetyt alueen voimassa olevan asemakaavan moninkertaisesti ylittävät rakennusoikeudet (Simakuja 0,25 vs. 1,28 ja Raidepolku 0,25 vs 1,14) ja niistä seuraavat suurimmillaan 5-6 kerroksisten rakennusten jopa n. 20 metrin harjakorkeudet, kun vieressä olevien pientalojen kerrosluvut ovat 1-2 ja harjakorkeudet suurimmillaan 6 metrin luokkaa, eivät millään tavoin toteuta MRL 1§:ssä esitettyä rakentamistavoitetta, jonka mukaan: ”luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.”

Elinympäristömme psykososiaalinen vaikutus meihin on suuri. Menettämällä turvalliseksi kokemamme asuinympäristömme mielemme voi huonosti. MRL 54§:” Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä.

Onhan päivän selvää, että edellä mainittu MRL:n pykälä ei toteudu miltään osin, jos OAS:ssa esitetty kaavamuutos ja sen myötä rakentaminen toteutuisi.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) JA HALLITUKSEN ESITYKSEN HE 101/1998 RISTIRIITAISUUDET

Hallituksen evästykset eduskunnalle on kirjattu hallituksen esitykseen HE 101/1998. MRL perustuu pitkälti tähän hallituksen esitykseen. Olemme poimineet muutamia kohtia, joilla on mielestämme vaikutusta, kun arvioidaan OAS:n käyttökelpoisuutta.

VUOROVAIKUTUS

HE:n keskeisinä pitämiä tavoitteita ovat mm: ” Tärkeää on kuitenkin nähdä osalliset suunnitteluprosessissa resurssina ja varmistaa keskustelun kaksisuuntaisuus ja oleellista on vuorovaikutuksen kytkeminen riittävän aikaiseen suunnitteluvaiheeseen. Erityisesti tavoitevaiheen keskustelu ja yhteinen työskentely on tarpeen.” Niin HE kuin MRL korostavat voimakkaasti asianosaisten informointia ja yhteistä keskustelua niin varhain kuin mahdollista. Suunnittelijoiden pitäisi hillitä intoaan tehdä liian varhain liian pitälle vietyjä suunnitelmia. Asianosaisille suunnitelmat näyttäytyvät ennalta sovituilta. Vuorovaikutus koetaan usein välttämättömäksi pahaksi, joka on pidettävä, ”koska laki sitä vaatii”. Todellinen vuorovaikutus syntyy keskusteluista ja niiden perusteella rakennetuista ehdotuksista. Kokemuksemme mukaan – viittaamatta nyt tähän kohteeseen – asukkaiden ja muiden asianosaisten mielipiteet eivät ole lopputulokseen juuri vaikuttaneet.

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN OMINAISPIIRTEET JA YMPÄRISTÖVAIKTUKSET

HE: ” Rakennetun ympäristön kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset ominaispiirteet säilytetään ja niitä vaalitaan”. Purkamalla paikalla oleva 2000-luvulla valmistunut rakennettuun ympärristöön täysin sopeutuva omakotitalo (Simakuja 4) on vastoin HE:n tavoitteita. Mittasuhteiltaan täysin olevista rakennuksista poikkeavat, ympäristöönsä sopimattomat mammuttirakennukset ovat vastoin HE:n tahtoa, joka näkyy myös MRL 9§:ssä.

HE:” Asemakaavalla vaikutetaan ensi sijassa lähiympäristöön ja sen rakentamisen ohjaamiseen sekä kaupunkikuvaan. Ympäristölliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat on otettava huomioon myös katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelulle. Kadut ja muut yleiset alueet on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä.”

Kadut ja pysäköinti

OAS:ssa ei ole otettu kantaa olevien katujen (Puistolantanhua, Simakuja, Raidepolku sekä LP-alueen riittävyyteen. Jos kohde toteutuisi OAS:ssa esitetyn mukaisesti, voimakkaasti lisääntyvä automäärä vaatisi lisää kapasiteettia niin Puistolantanhualle, Simakujalle kuin Raidepolullekin. Tällä hetkellä Puistolan aseman seudun pysäköintipaikat ovat arkisin aivan täynnä. Raidepolun varrella oleva LP-merkitty pysäköintialue pursuaa kadunvarsipysäköintinä Raidepolun varrella aina Alankotielle asti. Puistolantanhualla on aseman puoleinen kadunvarsipysäköinti kielletty. Katu on muutenkin kapeutensa vuoksi pysäköintiin sopimaton.

Pysäköinti suunnitelluissa kohteissa

Tonteille on viitesuunnitelmassa sijoitettu noin 1 ap/3 asuntoa. Mielestämme se on riittämätön. Kun rakennetut autopaikat eivät riitä, niin autot tulevat levittäytymään nykyisin käytössä oleville jo valmiiksi täynnä oleville pysäköintipaikoille. Koska aseman läheisillä kadunvarsilla ja LP-alueella ei ole yhtään ylimääräistä tilaa, tarkoittaa se autojen levittäytymistä kauemmaksi asemalta – kenties pientalojen pihateille.

Pohjoisbaana

Raidepolulle ollaan tällä hetkellä suunnittelemassa pyöräilyn Pohjoisbaanan jatkohanketta, jossa osa Raidepolusta muuttuu pyöräilyäalueeksi, joten siinä poistuu myös hyvin pitkältä matkalta pysäköintipaikkoja aina Suurmetsäntieltä Puistolan asemalle asti. Mielestämme tämä olisi pitänyt ottaa myös huomioon kohteen viitesuunnitelmassa.

ASUKKAIDEN TASAVERTAISUUS

Simakujan ja Raidepolun ja niiden lähellä olevien pientalojen asukkaita on kohdeltu eriarvoisesti. Kuulimme 13.1.2022 kaavakävelyn yhteydessä asukkaiden kertomina kuinka voimassa olevan yleiskaavan aikana haettuja rakennuslupia kohdeltiin kirjaimellisesti voimassa olevan asemakaavan määräysten mukaisesti. On käsittämätöntä, ettei luvan hakijoita informoitu yleiskaavassa olevien merkintöjen vaikutuksista. Mitä tarkoittaa C3 ja mitä tarkoittaa A2? Asukkaiden tasavertainen kohtelu ei toteudu antamalla suunnittelun kohteena oleville tonteille reippaasti yli yhden olevia tehokkuuslukuja, kun voimassa olevan asemakaavan mukainen luku on lähes koko Puistola-Heikinlaakson alueella 0,25.

Tällainen tonttilotto, jossa tontti sattuu sijaitsemaan yleiskaava-alueilla C3 tai A2 ja josta yleiskaavan mahdollistama asemakaavamuutos nostaa tontista saatavan hinnan jopa 5-kertaiseksi on äärimmäisen vastenmielistä ja epäreilua.

KIINTEISTÖJEN HINNAT

Mikäli Simakujan ja Raidepolun varsille suunnitellut asunnot toteutuvat viereisten kiinteistöjen arvot romahtavat. Möhkälemäisten kerrostalojen varjoon jäävät omakotitalot eivät liene kovin haluttuja. Esimerkiksi Simakujan ja viereisen Vahakujan varrella on kuusi tällä vuosituhannella valmistunutta omakotitaloa.

SUUNNITTELIJOIDEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI TÄHÄN MENNESSÄ

Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen asioiden valmisteluun.

Edellä olemme kuvanneet millä tavoin tässä hankkeessa on asukkaita lähestytty ja millä tavoin he ovat voineet osallistua asioiden valmisteluun. Maaliskuun 2021 puolivälissä laadittujen viitesuunnitelmien paljastuminen vasta 8 kuukauden kuluttua kertoo, kuinka asukkaat otettiin mukaan vasta silloin, kun suunnitelmat olivat lähestulkoon valmiita. Tällainen menettelytapa on MRL:n tavoitteiden vastaista. Asukkaiden rooli ei ole toimia vain kumileimasimena. Asukkaiden näkemyksiä tulee kuunnella ja niiden merkitystä arvostaa.

Suunnittelun vuorovaikutteisuus

MRL:ssa korostetaan monin paikoin vuorovaiktuksen merkitystä – asukkaat tulee kytkeä suunnitteluprosessiin alusta pitäen. Ensimmäinen kontakti asukkaisiin olisi pitänyt ottaa heti siinä vaiheessa, kun oli päätetty kohteen suunnittelun aloittamisesta. Tässä asiassa asiasta vastuussa olevat viranomaiset epäonnistuivat pahasti.

JATKOSUUNNITTELU

Vaadimme, että meitä, hankkeen osallisia, kuullaan suunnittelun edetessä useammin kuin tähän asti. Mielipiteittemme saamisen ja suoritetun kaavakävelyn jälkeen tulee suunnitelmia muuttaa. Korjattuja suunnitelmia ei pidä viedä kaupunkiympäristölautakuntaan ennen kuin tehdyistä muutoksista on keskusteltu ja muutokset esitelty asukkaille ja muille osallisille.

Puistola-Seura ry
Maija-Liisa Pennanen
puheenjohtaja
maijaliisapennanen@gmail.com

Puistola-Seura ry
Seppo Posti
jäsen- ja ympäristöasiat postise@gmail.com

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry
Seppo Vesander
puheenjohtaja seppo.vesander@gmail.com

Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys ry
Kalevi Ahlgren
varainhoitaja kaleviahlgren@gmail.com

Toimintasuunnitelma 2022

PUISTOLA-SEURA ry.

FASTBÖLE-SÄLLSKAPET rf.

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2022

1. Yleistä

Puistola-Seura pyrkii sääntöjensä mukaisesti vaikuttamaan toiminta-alueensa olojen monipuoliseen kehittämiseen, aluetta koskevaan yhdyskuntasuunnitteluun ja päätöksentekoon, palvelutason parantamiseen, väestön harrastusmahdollisuuksien, yhteistoiminnan ja keskinäisen kanssakäymisen edistämiseen sekä kotiseututuntemuksen ja viihtyvyyden lisäämiseen. Tämä edellyttää alueen asukkaiden ja seuran jäsenistön  myötävaikutusta ja jatkuvaa kiinteää yhteistyötä Puistolan muiden järjestöjen kanssa.

2. Työsuunnitelma

Tämänhetkisen tietämyksen varassa seura tulee järjestämään asukasiltoja ajankohtaisista aiheista tarpeiden ja pandemiarajoitusten mukaan. Puistola-päivien ohjelmassa syyskuun alussa huomioidaan seuran 45-vuotistaival, Helsinki-päivänä 12.6 on satakielikierros, Puistolan Alueoppaan jakeluun elokuun lopussa ja Elävän joulukalenterin tapahtumat joulukuussa.

Sääntömääräinen kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka- marraskuussa. Puistola-Seura valmistelee sääntöjensä ajantasaistamisen ja uuden strategia sääntömääräisessä kevätkokouksessa käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

Aktiivisen seurannan kohteena ovat toiminta-aluetta koskevat suunnitelmat sekä yleinen siisteys ja turvallisuus. Seuran facebook-sivujen kautta toimintaa esittelemällä pyritään edistämään eri toimijoiden yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Sosiaalisessa esitellään seuran toimihenkilöitä ja alueella toimivia yrittäjiä ja asukkaita.

Toimintaa koordinoidaan yhteistyössä alueen järjestöjen, yhteisöjen ja kaupungin hallintokuntien, Puistolan kirjaston ja koillisen alueen kaupunginosayhdistysten kanssa yhteisten tilaisuuksien merkeissä ja asukkaiden mielipiteiden ja kannanottojen      saattamiseksi päättäjien tietoon.

Seura ottaa käyttöön virtuaalitoiminnan alustoja ja  kanavia. Audiovisuaalisin ja   digitaalisin viestinnän välinein edistetään saavutettavuutta,  lisätään lähestyttävyyttä ja aktivoidaan seuran jäseniä ja alueen asukkaita osallistumaan. 

3. Toimielinten tehtävät

Seuran hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kiireellisiä asioita hoidetaan myös puhelin- ja sähköpostiyhteyksin. Hallitus nimeää projektien vastuuhenkilöt ja asettaa tarvittavat jaostot, joilla on toiminnan valmistelu- ja toimeenpanovastuu. Hallitus voi lisäksi asettaa lyhytaikaisia työryhmiä asioiden valmistelua ja ideointia varten.

 Jaostoja voivat olla esim.

-ympäristöjaosto, joka osallistuu ja vaikuttaa aloitteillaan ja viranomaisille annettavilla lausunnoilla aluetta koskevaan yhdyskuntasuunnitteluun ja pyrkii löytämään keinoja alueen viihtyisyyden lisäämiseksi sekä lähialueiden historia- ja kulttuuriarvojen vaalimiseksi.

– juhlien ja muiden tilaisuuksien järjestelyjaosto, joka huolehtii mm. Helsinki – päivän, Puistola- päivien ja niihin liittyvän taidenäyttelyn järjestelyistä.

– historiajaosto, joka pyrkii herättämään ja ylläpitämään kiinnostusta alueen menneisyyttä kohtaan, keräämään ja tallettamaan paikallista perimätietoa, tutkimaan alueen historiaa ja julkaisemaan työnsä tuloksia.

– lapsi ja nuorisojaosto, joka seuraa, valmistelee ja tekee esityksiä alaansa kuuluvista asioista.

– tiedotusjaosto ja jäsenasiainhoitaja, jotka vastaavat ensisijaisesti seuran ulkoisesta tiedotustoiminnasta ja yhteydenpidosta jäsenistöön. Tiedotus tapahtuu seuran nettisivuilla ja somekanavilla, tapahtumissa, lehdistössä ja jäsenkirjeillä.

Alueoppaan 2022-2023 toimittamisesta vastaa hallituksen valitsema toimituskunta.

4. Yhteydet muihin järjestöihin

Seura on Helsingin Kaupunginosayhdistykset ry Helkan jäsen ja samalla Suomen Kotiseutuliiton jäsenyhteisö. Kiinteässä yhteistyössä toimitaan Helkan ja alueellisten yhdistysten, kuten  Koillis-Helsingin omakotiyhdistyksen, kanssa.

Seura edesauttaa omalta osaltaan eri yhdistysten yhteistyötä ja nimeää sitä varten yhteyshenkilön.  Koillisen alueen yhteistyökumppaneina ovat alueen kaupunginosayhdistykset. Suomen Kotiseutuliiton ja Helkan koulutustilaisuuksia hyödynnetään ja otetaan käyttöön Kotiseutuliiton eMuseon esittelyalusta.

5. Talous

Toiminta katetaan jäsenmaksuilla ja Helsingin kaupungin projektiavustuksilla. Alueoppaan ilmoitushankinta on merkittävä tulolähde. Taloudesta tehdään erillinen suunnitelma. Jäsenmaksutuloja pyritään lisäämään jäsenhankintakampanjoilla ja jäsenmaksutilanteen seurantaan liittyvillä toimenpiteillä.

Puistola-Seura ry. – Fastböle-Sällskapet rf., Hallitus