Mitä olemme saaneet aikaan ja mitä teemme seuraavaksi?
Puistola-Seura ja alueen lukuisista yhdistyksistä Lions Club, Martat, PuiU, seurakunta ja VPK kertoivat toiminnastaan Puistolan hyväksi. Katso asukasillan diat tästä. Seuraa Puistola-Seuran Facebook -sivuja ja käy tykkäämässä.
Helmut Grzemba: Keväinen aurinko Puistolassa, akvarelli
Puistola-Seura järjesti 8.2.23 keskusteluillan Puistolan ja Heikinlaakson kaavoituksesta. Seuraathan Puistola-Seuran Facebook -sivuja, sillä sinne päivitetään ajankohtaista tietoa kaavoitukseen liittyen. Lue tästä alhaalta Puistola-Seuran alustus: Keskusteluilta Puistolan ja Heikinlaakson kaavoituksesta ja arkkitehtien Tapulikaupungin ja Puistolan asemanseudun suunnitteluperiaatteet.
”Kysymysten tulva oli valtaisa. Se kertoi omaa kieltään siitä, miten asukkaat suhtautuvat rakkaudella asuinalueeseensa. Joka on sinänsä erittäin myönteinen asia. Ihmiset arvostavat täällä suuresti omaa asuinaluettaan. Saimme nyt tilannekuvan alueemme kaavoituksen kokonaistilanteesta”, kertoo Puistola-Seuran pj. Maija-Liisa Pennanen. Kiitokset kaikille kaavakeskusteluun osallistuneille.
Keskusteluilta Puistolan ja Heikinlaakson kaavoituksesta
Näyttelyn katsojat äänestivät suosikkiteokseksi Eeva Sjöbergin öljyvärimaalauksen Sateen jälkeen. Toiseksi eniten ääniä sai Helmut Grzemban vesiväri-/akryyliväriteos Peltomaisema. Kumpikin teos on myytävänä.
Eniten ääniä saanut teos. Eeva Sjöberg: Sateen jälkeenToiseksi eniten ääniä saanut teos. Helmut Grzemba: Peltomaisema
Määräaikaan mennessä mielipiteensä ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Tikkurilan BioGrandin elokuvalippua. Puistolan kirjastossa 4.12. 2022 suoritetussa arvonnassa onnettaren avustajana toimi Sami Marttinen ja onnekas voittaja oli Niina Nurkkanen.
Vaikka suosikkiteoksen äänestysaika on päättynyt, Puistola-Seuran taidenäyttely jatkuu verkossa. Sitä pääsee katsomaan sekä pdf-versiona että videona osoitteesta https://kaupunginosat.fi/puistola/
Puistolassa on kuultu viime vuosina huolestuttavia tietoja nuorten tilanteesta. Erilaisia pieniä tihutöitä, kiusantekoa ja ilkivaltaa. Päivittelyllä tilanne ei parane. Tarvitaan tekoja. Puistola-Seuran järjestämään Asukasiltaan ovat lupautuneet paikalle Koillisen nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Kirsikka Linna, Tapulikaupungin nuorisotalosta nuoriso-ohjaaja, alue- ja osallistyön Ville Vasara ja Koillisen suurpiirin Stadiluotsi Kirsti Kallansalo. Muut nuorten kanssa toimivat kouluista, seurakunnasta, kirjastosta, järjestöistä ja yksityiseltä sektorilta toivotetaan myös lämpimästi tervetulleiksi. Kulttuuri- ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki on samaan aikaan Tapanilan kirjaston tilaisuudessa, mutta tulee paikalle 19.30-20. Kaikki joukolla mukaan hakemaan ratkaisuja. Asukasilta alkaa klo 18.00 kahvitarjoilulla.
Tilaisuus jatkuu klo 20.00 Puistola Seura ry:n syyskokouksella, johon myös ei vielä jäsenet voivat osallistua.
Näyttelystä voi nimetä korkeintaan kolme suosikkiteostaan joko Puistolan kirjastossa täytettävällä lipukkeella 3.11.2022 saakka tai lähettämällä 30.11. mennessä teosten näyttelyluettelonumerot tai nimet sähköpostilla puistolaseura@gmail.com tai tekstiviestillä p. 0400 464 278 /Leena Iisalo.
Määräpäiviin mennessä vastanneiden kesken arvotaan kaksi elokuvalippua Tikkurilan Bio Grand -elokuvateatteriin. Arvonta suoritetaan joulukuun ensimmäisellä viikolla Puistolan kirjastossa. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Mielipiteen on laatinut Puistola-Seuran hallituksen varapuheenjohtaja Seppo Posti.
Puistolan ja Heikinlaakson asemakaavat vahvistettiin 70-luvun alussa. Kerrostaloja ei alueella ole, eikä sellaisille ole mielestämme edelleenkään tarvetta.
Kaupungin julkaisemassa ”Suunnitteluperiaatteet” asiakirjassa mainitaan mm. seuraavaa:
1.3 Rakennusoikeuden lisäys on mahdollista asemakaavan muutoksilla Yleiskaavan 2016 puitteissa koko suunnitteluperiaatteiden alueella. Mielestämme tätä periaatetta on noudatettu varsin väljästi. Alla Puistolaa koskevat havaintomme:
Seuraavassa merkittävimmät poikkeamat: Puistolantanhuan varsi:
1) Kadun pohjoispuolella Vahakuja, Mesipuu ja Linkokuja on liitetty C3 alueeksi, vaikka ne ovat YK 2016:ssa selvästi A4 alueita, joissa rak.teh. on 0,4 ja voimassa olevassa asemakaavassa 0,25
2) Kadun eteläpuolella aina Mesikukankujan eteläpuolelle asti oleva alue (6) on ehdotuksessa merkitty 0,4 – 0,7 tehokkuusluvulla, kun ne ovat YK 2016:ssa A4 alueita ja voimassa olevassa asemakaavassa 0,25
Raidepolku: 1) Kadun länsipuolella välillä Puistolantanhua- Alankotie on koko alueen merkintänä 8A, jossa teh.luku on 1,0 – 1,6, kun noin puolet (=radan puoli) em. alueesta on YK 2016:ssa A2 aluetta ja Raidepolun puoli A4 aluetta ja voimassa olevassa asemakaavassa 0,25
2) Kadun itäpuoli on lähes Puikkotielle asti on merkitty 6 alueeksi, jonka tehokk. on 0,4 – 0,7, kun koko alue on YK 2016:ssa varustettu merkinnällä A4 ja voimassa olevassa asemakaavassa 0,25
Alankotie:
Alankotien ja radan välinen alue Raidepolun ja Alankotien risteyksestä etelään on ehdotuksessa merkitty 6 alueeksi jonka teh.luku on 0,4 – 0,7, kun se on YK 2016:ssa A4, siis tehokk. 0,4 ja voimassa olevassa asemakaavassa 0,25
1.6 Tavoitteena on,(……) Tapulikaupungin rivitalojen tulee säilyä, mutta Puistolaan voidaan tehdä kerrostaloja ja pienkerrostaloja aseman lähelle. Kerrostalovaltaisen Tapulin rivitalot säilyvät, mutta pientalovaltaisessa Puistolassa pientaloja voidaan purkaa ja rakentaa tilalle kerrostaloja. Kuinka tavoitteissa mainitut alueen ominaispiirteet säilyvät suunnittelussa?
2.2 Lisärakentaminen tulee suunnitella kaupunkikuvallisista lähtökohdista, rakennuspaikan ominaispiirteisiin, erityisesti mittakaavaan sovittaen. Kaupunkikuvallisuus tarkoittanee alueen rakennusten yhteensopivuutta niin massoittelun kuin korkeudenkin suhteen. Pientaloalueen ilme on matalaa ympäristöönsä sopeutuvaa. Kerrostalojen paikka on Tapulin puolella – ei Puistolassa.
Teimme 19.1.2022 yhdessä Koillis-Helaingin Omakotiyhdistys ry:n kanssa muistutuksen Raidepolku-Simakuja alueen kaavaehdotuksesta. Nyt esillä oleva suunnitteluperiaate noudattaa samoja suunnitteluperiaatteita kuin mainitussa kaavaehdotuksessa oli esitetty.
Nyt esillä oleva Suunnitteluperiaatteet loukkaavat monin osin voimassa olevaa MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKIA ja asukkaiden yhdenvertaisuutta. Alla keskeisiä kohtia mainitusta laista.
lain perusperiaatteet ja tarkoitus: hyvä elinympäristö ja kulttuurisesti kestävä kehitys
vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa: tulee selvittää mm. ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia
elinympäristöön ja maanomistajien kohteluun liittyviä vaatimuksia: terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristörakennetun ympäristön ja luonnon vaaliminen. Kaavoituksen tulee olla tasapuolista, kenellekään ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaaMielestämme arvokkaan pientaloympäristön tuhoaminen monikerroksisilla rakennuksilla on kaikkien määräysten ja ja asukkaiden tahdon vastaista. Vaikka YK 2016 on lainvoimainen, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sen mahdollistamat rakennusoikeudet olisivat välttämättä toteutettava. Kaavoittamalla nykyiset 0,25 –tontit rakennusoikeudeltaan 0,7 asti ja jopa yli 1:n saatetaan asukkaat kovin eriarvoiseen asemaan.
Puistola-Seura on huolissaan Helsingin Puistolan alueen päivähoitotilanteesta. Seura järjesti asukasillan ja vuosikokouksen 06.04.2022 Puistolan kirkolla. Perheiden päivähoitotilanne on joutunut hankalaan tilanteeseen 52 päivähoitopaikan lopettamisen vuoksi. Helsingin kaupunki yrittää järjestää uutta päivähoitotilaa Puistolan alueelle.
Puistola-Seuran kevätkokouksen yhteydessä pidettiin asukastilaisuus. Asukastilaisuuteen osallistui nelisenkymmentä alueen asukasta (39 aikuista + 2 lasta).
Asukastilaisuudessa kuultiin Puistola-Seuran uudesta strategiasta, jossa korostuu paikallisuuden vahvistuva ilmiö. Ajatuksena on, että Puistola kaupunginosana on identifioitumisen perusta. Puistola-Seurassa ja alueen asukkaissa on herännyt sosiaalinen tilaus puistolahengelle.
Puistola on Helsingin kaupungin reuna-alue, joka on hyvinvoiva-alue, jonka oletetaan pärjäävän omillaan. Strategian ajatuksena on tuoreuttaa yhdistystä ja saada mukaan nuorempaa väkeä. Asukkaiden odotuksiksi on noussut pientalovaltaisuuden, vehreyden ylläpitäminen, liikenneturvallisuus, palveluiuden parantaminen, liikuntapaikat ja kokoontumispaikat sekä palvelut.
Puistola-Seuran arvoiksi nostettiin yhteenkuuluvuus, yhteisöllisyys, välittäminen ja turvallisuus. Missioksi otettiin kylähengen luominen ja vahvistaminen sekä tuodaan Puistola oikealla nimellä Helsingin kartalle ja asukkaiden sydämenasiaksi. Visioksi nostettiin, että Puistola tunnettaisiin vehreänä, viihtyisänä ja turvallisena pientaloalueena, jossa on riittävät palvelut. Puistola-Seuran on keskeinen tekijä alueen asioiden edistäminen asukkaiden hyväksi.
Toivotaan, että asukkaat pysyvät täällä, osallistuvat alueen toimintaan ja ajavat asukkaiden yhteistä etua.
Asukastilaisuudessa puhututti Puistolan alueen päivähoitotilanne
Asukastilaisuuteen osallistui etänä Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen päällikkö Paavali Pipatti. Hän kertoi Touhula Puistolan toiminnan loppuvan 30.6.2022. Hänen mukaansa Helsingin kaupunki on turvaamassa perheiden päivähoitopaikat (52 päivähoitopaikkaa). Pipatin mukaan asioiden edistämisessä on ollut kova työmaa. Virkamiehet ovat tuomassa kasvatus- ja koulutuslautakuntaan esityksen toukokuussa, minkä mukaan voitaisiin perustaa 3-ryhmäinen päiväkoti jonnekin Puistolan alueelle. Sijoitettava paikka ei ole vielä selvillä ja selvityksessä on useita eri vaihtoehtoja.
Asukastilaisuudessa oli mukana useita Puistolan alueen perheiden vanhempia, jotka olivat hyvin huolestuneita tilanteesta sekä Helsingin kaupungin suhtautumisesta heidän lapsiensa hoitoon. Helsingin kaupunki on toivonut perheitä laittamaan lasten päivähoitohakemukset pikimmiten ja toivonut samalla, että perheet kertoisivat hakemuksessa, että heidän lapsensa on Touhula Puistolassa hoidossa. Tämän tiedon kertominen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mahdollista, sillä sellaista lisätietokenttää ei päivähoitohakemuksessa ole. Varhaiskasvatuksen päällikkö Pipatti kertoi koodarien tällä hetkellä tekevän kyseistä kenttää hakemukseen.
Pipatti kertoi Helsingin kaupungin tulevan kontaktoimaan jokaisen Touhula Puistolan perheet tämän kevään aikana. Hän kertoi myös, että mikäli perhe toivoo lapsensa pääsyä perustettavaan yksikköön, pitää päivähoitohakemusta täydentää tämän osalta. Kaupungilla on halu palvella perheitä parhaalla mahdollisella tavalla ja tässä prosessissa halutaan pitää yllä jo syntyneitä lasten vertaissuhteita.
Useat alueen vanhemmat pitivät puheenvuoroja ja kysyivät kysymyksiä varhaiskasvatuksen päälliköltä. Perheiden toiveena on, että Touhula Puistolan ryhmää ei hajautettaisi ja tämä pyyntö on esitetty useilta asiakasperheiltä jo aiemmin kaupungille.
Mistä lisää päivähoitotilaa Puistolaan?
Asukastilaisuudessa esitettiin myös päivähoidon jatkumista samoissa tiloissa kuin nyt eli vanhan koulun pihassa olevissa parakeissa. Pipatti kertoi Touhula Puistolan vuokranneen nämä tilat, eikä vuokrasopimus siten ole kaupungin kanssa, mutta Helsingin kaupungilla on useita neuvotteluja eri suuntaan. Pipatti kertoi myös nykyisen päivähoitopaikkojen täyttöasteen olevan todella kova koko Koillis-Helsingin alueella.
Puistolalaiset vanhemmat ovat tehneet jo kasvatus- ja koulutuslautakuntaan selvityksen tilanteesta; Puistolassa on odotettu tilanteen paranemista jo vuosikymmeniä, eikä tilanne ole parantunut lainkaan. Uusia päivähoitopaikkoja on tulossa vasta 2026, kun uudisrakennukset valmistuvat, mutta tuohon vuoteen on tällä hetkellä aivan liian pitkä aika. Asukastilaisuudessa esitettiin usealta taholta, että lakkautetun Nummen päiväkodin tilalle voitaisiin nopeastikin tehdä uutta päiväkotitoimintaa sillä kyseisellä kiinteistöllä on infra jo valmiina. Lisäksi kysyttiin miksi Puistolan vanha kansakoulu ei kelpaisi kunnostettavaksi, mutta siihen Pipatti vastasi pelkän korjauksen maksavan 3,3 miljoonaa euroa, eikä tämä vielä riittäisi siihen, että tilat olisi soveltuvat varhaiskasvatukselle, eikä hyötysuhde ole tällöin hyvä varhaiskasvatuksen näkökulmasta.
Helsingin kaupungilla väärää tietoa Puistolan väestötilanteesta, kaupungin omat tilastot kertovat lasten määrän kasvusta
Varhaiskasvatuksen päällikkö Pipatti toisteli samaa jo vuosikymmeniä Puistolan alueen tilaisuuksissa Helsingin kaupungin suunnalta kuultua tilastoa, että Puistolan alueen lapsimäärä on laskeva. Helsingin kaupungin tilastojen mukaan Puistolan peruspiirissä 4-6-vuotiaiden ikäryhmät ovat kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet selkeästi, jollei jopa hurjasti (kuva liitteenä). Esimerkiksi 5-vuotiaiden määrän kasvu on ollut yli 41 % kyseisenä aikana. 6-vuotiaiden määrän kasvu viiden vuoden aikana on ollut 8 % ja kahdenkymmenen vuoden aikana lähes 19 %. Toki tilanne vaihtelee perheiden muuttaessa alueelle ja alueelta pois. Puistolan asuinalue on viime vuosina tiivistynyt uusin omakoti- ja rivitalorakentamisin nykyisten omakotitalojen tonttien lohkomisella tai yhden talon tilalle tuleekin useampi talo.
Väestoennuste 0-6-vuotiaat Helsingissä Puistolan peruspiirissä vuosina 2010-2020. Helsingin kaupungin tilasto.
Päivähoitoa tarjottu jopa Lauttasaaresta asti
Asukastilaisuudessa kuultiin, että Puistolan alueen lapsille on tarjottu päivähoitopaikkaa Pihlajistosta, Malmilta, Arabianrannasta, Hermannista ja Lauttasaaresta. Mikään näistä paikoista ei toteuta Helsingin kaupungin toimintaperiaatetta lähipalveluista, osallisuudesta omalla alueella, eikä anna yhdenvertaisia mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen tai elämän polkuun samalla alueella lapsesta koululaiseksi. Lisäksi tämä ajaa perheitä tilanteeseen, joissa perheet joutuvat matkustamaan julkisilla päivähoitoon useita tunteja päivässä tai hankkimaan epäekologisesti kaksi autoa, jotta päivähoitokuljetukset onnistuisivat. Myös työllistymisen näkökulmasta päivähoitotilanne on katastrofaalinen.
Ottaako yksittäinen perhe riskin laittaessaan lapsensa yksityiseen päivähoitoon?
Kaupungilta on myös kerrottu asukkaille, että perheet ovat itse ottaneet riskin laittamalla lapsensa yksityiseen päivähoitoon, mutta silti kaupungin sivuilla yksityinen päivähoitoa tarjotaan vaihtoehtona. Helsingin kaupungilla päivähoitopaikkaa tulee hakea neljä kuukautta ennen kuin lapsi tarvitsee päivähoitopaikan. Perheet ovat joutuneet tilanteeseen, jossa yksityinen päivähoito lopettaa toimintansa muutaman kuukauden kuluessa ja lapsi jää täysin ilman päivähoitopaikkaa. Varhaiskasvatuksen päällikkö Pipatti kertoo neljän kuukauden rajan tulevan lainsäädännöstä. Hän kuitenkin toteaa, että tämä tapa ei tässä kohtaa ole inhimillinen perheitä kohtaan.
3 epätasa-arvoista kohtelun tapaa perheitä kohtaan
Asukastilaisuudessa tuli myös ilmi kolme Helsingin kaupungin epätasa-arvoista kohtelua eri perheitä kohtaan. Perheissä, joissa vanhempi tai joku muu lapsi on kielikylpyryhmässä, ei tällöin tällaisen lapsen sisarus saa samanlaista etuoikeutta saman päiväkodin päivähoitopaikkaan kuin muut Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksessa olevat tavallisten ryhmien lasten sisarukset saavat. Lisäksi toisena piirteenä tuli ilmi, että perheen lasten ollessa sekä kaupungin julkisessa varhaiskasvatuksessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa, joutuvat perheet molemmissa paikoissa maksamaan isompaa maksua, koska sisarusperiaatetta varhaiskasvatusmaksuissa ei näissä tapauksissa noudateta. Kolmantena asiana nousi esille, että varhaiskasvatuksen toivottaisiin oleva samanhintaista, on hoitopaikkana sitten kaupungin varhaiskasvatus tai yksityinen varhaiskasvatus. Esimerkiksi Puistolassa ei perheillä ole aidosti mahdollisuus valita varhaiskasvatusta julkisen puolelta vaan yksityisen valitseminen on usein pakkotilanne, koska julkiselta puolelta päivähoitoa ei omalta alueelta yksinkertaisesti saa.
Vuosikymmeniä sama epätoivoinen päivähoidon tilanne
Asukastilaisuuden loppupuolella käytiin yleistä keskustelua Puistolan päivähoitotilanteesta ja todettiin tilanteen olleen näin vaikea jo vuosikymmeniä. Lisäksi samalla puhututti Helsingin kaupungin väestölaskennan tilanne, miten se on ollut vuosikymmeniä väärä koko Puistolan alueella. Useissa puheenvuoroissa nousi esille se, että kannattaako Helsingissä enää asua, kun lapsiperheiden palvelut ovat tällä tasolla. Eräskin puistolalainen kertoi perheensä käyneen katsomassa kotia Hämeenlinnasta.
Kaupungin eri hallintokuntien tulisi keskustella keskenään ja tehdä hyvää yhteistyötä
Julkisella ja yksityisellä päivähoitosektorilla tulisi olla jouheva yhteistyö, jossa varsinaiset asiakkaat eli perheet eivät joutuisi eriarvoiseen asemaan
Puistola-Seuran vuosikokous
Puistola-Seuran vuosikokous pidettiin asukasillan jälkeen. Kävimme läpi viime vuotista toimintaa ja tilinpäätöstä. Huomioimme, että korona on ollut vaikuttamassa myös meidän seuran toimintaan siten, ettei yleisötapahtumia ole voinut pitää. Puistola-Seura jatkaa seuran uudistamista sekä työtä Puistolan ja sen asiakkaiden hyväksi.
Maaliskuun puolivälin tienoilla yksityisen päiväkotiketju Touhulan ainoa vielä Helsingissä toimiva päiväkoti pudotti pommin n. 50 lapsen vanhemmalle Puistolassa, kun viestijärjestelmään tipahti tiedote asiakassuhteen päättymisestä.
Touhula on toiminut väliaikaisratkaisuksi tarkoitetuissa väistötiloissa Puistolan koulun piha-alueella. Tämän piti olla väliaikaisratkaisu kunnes Puistolan Wanha kansakoulu saadaan saneerattua päiväkotikäyttöön. Saneeraus on nyt saadun tiedon mukaan peruuntunut.
Tämän johdosta Touhulan päiväkoti on ilmoittanut toiminnan loppuvan 30.6.2022 mennessä. Pyrkimus on kuitenkin jatkaa arkea päiväkodissa normaalisti siihen saakka.
Puistolassa pula päivähoitopaikoista
Touhula Puistolan perheitä on kehotettu hakemaan varhaiskasvatuspaikkaa Helsingin kaupungilta tai alueen muista yksityisistä päiväkodeista heti saman tien. Samoin on luvattu tehdä yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa, jotta kaikille lapsille löytyy varhaiskasvatuspaikka 1.8.2022 alkaen. Kaikesta päätellen Touhulan neuvottelut yksityiskohdista jatkuvat. Puistolassa on ollut pula päivähoitopaikoista jo vuosia. Lapsille on tarjottu päivähoitopaikkaa pitkien matkojen päästä jo vuosien ajan jatkuen edelleenkin. Nyt Touhula tarjoaa perheille mahdollisuuden jatkaa varhaiskasvatuksessa Vantaalla KesäTouhulassa vielä heinäkuun ajan. Se ei paljon lohduta nyt pulaan joutuneissa perheissä.
Puistola-Seura lähti yhdessä vanhempien kanssa selvittämään tilannetta
Puistola-Seuran hallituksen jäsen ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Sinikka Vepsä tekee parhaansa saadakseen Koillisen alueen päivähoidosta vastaavan henkilön asukasiltaan 6.4 Puistolan kirkolle klo 18. Lisäksi siellä saadaan kuulla suoraan asukkailta, millaisena päivähoitotilanne näyttäytyy Puistolassa, joka on väkilukuun suhteutettuna Helsingin toiseksi lapsirikkain alue. Puistolaan muuttaa yhä lisää lapsiperheitä lapsiystävällisen ympäristön houkuttelemana. Toivottavasti saamme myös vastauksia kysymyksiin; muutakin, kuin se, että luvassa on helpotusta v. 2026. Se ei auta nykyisessä hädässä.
Wanha kansakoulu
Kuulimme, että Puistolan Wanhan kansakoulun korjaus siirtyy ja siirtyy, lopulta vanhemmille kerrottiin, että rakennusta ei pystytä korjaamaan. Puistola-Seuran edustajat ihmettelivät tätä suuresti. Puistola-Seura on yrittänyt jo vuosia saada hienoa arkkitehti Jalmari Peltosen suunnittelemaa vuonna 1930 valmistunutta tiilistä rakennusta suojeltavaksi, mutta turhaan. Saman arkkitehdin koulurakennus Malmilla on kuitenkin suojeltu. Ei ole pitkääkään aikaa, kun rakennus saneerattiin perusteellisesti ja otettiin koulukäyttöön vain pariksi kolmeksi vuodeksi. Sen jälkeen se on seisonut tyhjillään. Kävimme koulurakennusta ihastelemassa ja teimme puistolalaisten kanssa suunnitelmia talon hyötykäytöstä. Kaupunki pani kuitenkin rakennuksen myyntiin. Kauppoja ei syntynyt. Riemuitsimme, kun Touhula aloitti siellä. Riemu ei kauan kestänyt. Kosteusongelmien takia Touhulan lapsia kutsui koulun pihalle pystytetyt parakit. Remontin siirtymisestä kerrottiin vanhemmille toistuvasti, kunnes nyt tuli lopullinen niitti keväällä 2022. Tiloja ei voi korjata kerrottiin vanhemmille. Puistola-Seura Sinikka Vepsä ja Seppo Posti yrittävät selvittää totuutta tästäkin asiasta.
Millaiseksi asiat lopulta kääntyvät, on vielä lopullista sinettiä vailla.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastointi
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.