LAUSUNTO MALMIN LENTOKENTÄN ALUEEN KAAVARUNKO-LUONNOKSESTA
Puistola-Seura on jättämässään lausunnossa Helsingin yleiskaavaluonnoksesta 2050 kertonut kantanaan, että lentotoimintaa Malmin historiallisesti arvokkaalla lentokentällä ei ole järkevää lopettaa ja kentän ympärillä olevia luonto- ja virkistysalueita – koillisen vihersormia – ei pidä ottaa asuinrakennuskäyttöön.
Jos perustellun kantamme mukainen ratkaisu ei kuitenkaan yleiskaavan käsittelyssä toteudu, pyrimme vaikuttamaan siihen, että suunnitelmat vahingoittaisivat mahdollisimman vähän kentän lähialueiden viihtyvyyttä ja virkistysmahdollisuuksia ja mahdollistaisi toteuttaa mahdollisimman hyvä asuinalue.
Suunnittelujänteenä 35 vuotta on nykymaailmassa hyvin pitkä aika. Jos yleiskaava 2050 todella aiheuttaa Malmin lentokentän hävittämisen, pelkäämme pahoin, että pääkaupunkiseutu tulevaisuudessa tarvitsee välttämättä kuitenkin lähietäisyydellä sijaitsevan yleisilmailukentän. Tällöin voi tulla eteen tarve rakentaa kallis uusi kenttä ja purkaa sen tieltä jo rakennettua kaupunkirakennetta. Itse asiassa tällaista kipeää tarvetta Malmin lentokenttä on jo tänä päivänä tyydyttämässä. Tätä ei ole valitettavasti kaikilla tahoilla vielä ymmärretty.
Esilläolleesta Malmin lentokentän alueen kaavarunko-luonnoksesta Puistola-Seura tuo julki seuraavia mielipiteitä:
Alueen suunnittelun pohjana oleva asukasmäärätavoite on epärealistisen suuri (25 000 asukasta!), jos pyritään viihtyisään asuinympäristöön ja hyvään yhdyskuntarakenteeseen.
Riihimäen kaupunkia vastaavan asukasmäärän ahtaminen kaikkine palveluineen ja asukkaiden ajoneuvoineen (ehkä noin 10 000 autoa) pakottaa toteutukseen, jossa huonosti rakentamiselle soveltuvalle alueelle joudutaan rakentamaan tiiviisti korkeita kerrostaloja. Palveluissa ei etäisyyksien ja olevien kapasiteettien rajallisuuksien johdosta pystytä juuri lainkaan tukeutumaan Malmiin, Puistolaan, Tapanilaan tai Jakomäkeen. Mielestämme järkevä asukasmäärätavoite alueelle olisikin korkeintaan 8 000-10 000, jos tavoitteena on viihtyisä, toimiva ja monipuolinen kaupunkirakenne.
Nykyisen lentokentän laita-alueilla olevien metsien, niittyjen ja peltojen muodostamat vihersormet on korvattu kapeilla puistosuikaleilla.
Jos alueen asukasmäärä olisi jossain keksittyjen tavoitteiden (25 000) mukainen, olisi puistosuikaleet toteutettava rakennettuina puistoina. Ne myös altistuisivat suuren käyttäjämäärän johdosta kovalle kulutukselle. Nykyisen vapaassa luonnossa kulkevan luonto- ja ulkoilupolun korvautuminen puistosuikaleisiin toteutettavilla aivan eriluonteisilla poluilla käyttäjämäärän samalla kasvaessa moninkertaiseksi johtaisi siihen, että lähialueiden nykyiset polun käyttäjät ja luontoharrastajat hakeutuisivat luultavasti naapurikaupungin Vantaan puolella (Kuusijärvi, Ojanko, Sotunki jne.) sijaitseviin kohteisiin, joihin kulku tapahtuu henkilöautoilla.
Korttelitehokkuus samaa suuruusluokkaa kuin Arabian- ja Herttoniemenrannassa.
Malmin asukastilaisuudessa 30.9. esiintynyt kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelija esitti tavoitteeksi otsakkeen mukaisen korttelitehokkuuden, mikä saavutettaisiin 25 000 asukkaalla. Tämä on käsittämätön suunnittelun lähtökohta, koska noilla mainituilla ranta-alueilla on avara meri ja vapaata luontoa välittömässä läheisyydessä. Malmin kentältä kaupunkinäkymän avaruus ja vapaa luonto menetettäisiin käytännössä täysin tuolla tehokkuudella. Emme voi hyväksyä tällaista epätasa-arvoista kohtelua. Alueesta ei voi sen sijainnin ja ympäristön tuntien saada houkuttelevaa näistä lähtökohdista.
Långinojan latvaosat kulkevat nykyisin osittain putkissa kenttäalueen alla. Jos alue lentokenttänä lopetetaan on puro mielestämme palautettava maanpäälliseen uomaan mielellään alkuperäiselle sijalleen.
Långinojan päähaara alkoi Tattarisuon avolähteeltä, joka jäi Porvoonväylän rakentamisen yhteydessä sen rampin alle ja kulki aikoinaan lentokenttäalueen poikki itä-länsisuunnassa. Lentokenttää rakennettaessa 1930-luvulla Långinojan vesi ohjattiin kentän alittavaan putkeen. Päähaaraan liittyi nykyisen kenttäalueen keskellä pohjoisesta tuleva haara, joka alkoi Puistolan alueelta nykyisen Koudan koulun lähettyviltä, josta nykyisin myös Puistolan alueen hulevedet purkautuvat Långinojan latvoille. Tämä haara ohjattiin lentokentän rakentamisen yhteydessä avo-ojana kenttäalueen länsipuolitse Långinojaan. Långinojan vesistä olisi uudelleen järjesteltyinä mahdollista toteuttaa alueelle myös vesiaiheita, kuten levennyksiä ja pieniä lampia. Vantaa on Kartanonkosken alueella toteuttanut onnistuneesti tällaisia ratkaisuja.
Mielestämme kaavarungon rajaamaa aluetta ei ole syytä ulottaa lainkaan nykyisen Suurmetsäntien pohjoispuolelle.
Puistolan eteläosassa Maamiehenpolku on poikkeuksellisen hyvin säilynyt maisemallisesti ja historiallisesti arvokas kohde muistona menneiltä ajoilta. Kaava-alueen ja mahdollisen rakentamisen ulottamista sen varteen asti emme pidä hyvänä ratkaisuna.
Nykyisen Suurmetsäntien pohjoispuolella on Puistolantien ja Rattitien liittymien välillä kaupungin noin 30 vuotta sitten istuttama jalojen lehtipuiden muodostama metsikkö –arboretum, jota läheiset koulut käyttävät luonto-opetuksessaan. Sitä ei pidä missään tapauksessa tuhota.
Puistolantien varrella lähellä Suurmetsäntietä sijaitsee esikoislestadiolaisten suuri seurakuntasali, johon saapuu tiettyihin tilaisuuksiin eri puolilta Suomea henkilöautoilla suuri määrä osallistujia. Nykyisin tällaisten tilaisuuksien aikana kaikki lähialueen katujen varret ja Suurmetsäntien varren joutomaa-alueet ovat täynnä henkilöautoja. Seurakuntasalin läheisyyteen tarvittaisiin välttämättä runsaasti pysäköintitilaa esimerkiksi seurakuntasalin ja Suurmetsäntien väliseltä alueelta ja ehkä samalta kohdalta myös toiselta puolelta Suurmetsäntietä, jossa luonnoksessa on merkintä T.
Suurmetsäntien ja seurakuntasalin väliin kaavaillun kapean A- alueen itäpäässä sijaitsee kaava-alueen sisällä Gasum-yhtiön maakaasuverkon paineenkorotusasema. Lisäksi Suurmetsäntien pohjoisreunan läheisyydessä kulkee maanalainen maakaasuputki, joka turvallisuussyistä estää rakentamisen hyvin leveällä kaistaleella. Näistä syistä kyseistä A-merkittyä aluetta ei mielestämme ole mahdollista ottaa lainkaan kaavarunkoaueeseen mukaan.
AK-merkintä Falkullan kotieläinpuiston viereisellä alueella arveluttaa.
Kotieläinpuisto on tärkeä ja suosittu tutustumiskohde, jonka säilyminen tulee varmistaa. Voi kuitenkin olla, että sen toiminnasta aiheutuvat lievät maalaismiljööseen kuuluvat haju- ja vastaavat haitat voivat joskus tulevaisuudessa synnyttää paineita toiminnan lopettamiseksi. Ehdotamme alueelle kaavamerkinnäksi AP.
Kaavamerkinnät, rakennusmassoittelu ja perustamisolosuhteet.
Runkokaavan kerrostaloja kuvaavat kaavamerkinnät AK ja AK/P peittävät merkityistä rakennusalueista valtaosan. Korkeita kerrostaloja rakennettaisiin käytännöllisesti katsoen koko nykyinen aidattu lentokenttäalue täyteen. Yleiskaavaluonnoksessa esitetyillä kuvilla ja aluetta kuvailevilla teksteillä ja kaavarungolla ei ole oikeastaan mitään yhteistä. Mielestämme yleiskaavaluonnoksen antama kuva alueen miljööstä on harhaanjohtava – suorastaan valheellinen mataline rakennuksineen. Mainituilla kaavamerkintäalueilla ei kaavarungon mukaan toimittaessa ole yhtään alle 3-kerroksista rakennusta. Kaiken lisäksi edellä mainitulla merkinnöillä varustetut alueet sijaitsevat perustamisolosuhteiltaan kaikkein hankalimmilla alueilla. Perustamis- ja yleisimminkin rakentamiskustannusten kannalta viisaampaa oli rakentaa korkeat rakennukset alueelta löytyville paremmille pohjille. Ymmärrämme hyvin, että tällä tavalla toimittaessa tavoiteltu 25 000 asukkaan mahduttaminen alueelle ei onnistu.
12.10.2015
Puistola-Seura ry
Kari Koponen Ilkka Uotila
Puheenjohtaja I Varapuheenjohtaja
