Punavuoren historia 2 – luento ja kirjanjulkistus

Seppo Luoto (KM, KTT) luennoi Punavuoren historiasta Rikhardinkadun kirjaston kokoustila Turessa keskiviikkona 30.11. klo 18-20.

Voit tilata kirjan etukäteen. Kirja maksetaan ja noudetaan luentotilaisuudesta. Kirjan hinta on 20 euroa. Maksun voi suorittaa käteisellä tai mobilepaylla.

Punavuori on yksi Helsingin vanhimpia kaupunginosia. Rödberget-nimi löytyy jo 1600-luvun kartoista punaisten rantakallioiden alueelta.

Tilaisuus on samalla Seppo Luodon Punavuoren historia II:n julkaisutilaisuus. Tässä kirjasarjan toisessa osassa tarkastellaan erityisesti sitä, miten kaupunginosa rakennetaan vuosikymmenien saatossa erilaisen kaunokirjallisuuden (romaanit, novellit ja näytelmät) kollaasina. Kirjaa varten on analysoitu yli sata kaunokirjallista teosta, jotka käsittelevät Punavuorta, sen eri näyttämöitä, hahmoja ja mielialoja!

Tämä tarkastelukulma on vielä historian tutkimuksessa varsin harvinainen, mutta sillä voidaan täydentää perinteisempää historian kirjoitusta. Sitä paitsi: aihe ja metodi soveltuu täten erityisen hyvin vanhassa kirjastossa esitettäväksi!

Seppo Luoto on päätoiminen tutkija LUT-yliopistossa, sivutoiminen tietokirjailija ja historian opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Hän on erityisen kiinnostunut Helsingin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun historiasta. Punavuoren osalta hän on aikaisemmin kirjoittanut Punavuoren historia osa I:n sekä kaksi talohistoriikkia, Sepänkatu 9:n ja Punavuorenkatu 5:n.

Kaikille Punavuoren historiasta kiinnostuneille avoimen tilaisuuden järjestää Punavuoriseura ry.

Tervetuloa! 

Rööperifest 2022 lauantaina 27.8. klo 14-18 Sinebrychoffinpuistossa

Rööperifest 2022
Rööperifest 2022

Koko perheen iloinen tapahtuma keskellä Punavuorta Sinebrychoffinpuistossa. Musiikkia, tanssia, kirppari ja paljon muuta. Tule viihtymään piknikille. https://www.facebook.com/Rooperifest/

Punavuorelaisten äänitorvi

Kuvaaja:Mikko Keski-Vähälä. Kamppi-Eira -lehti

Seuramme puheenjohtajan Tuija Lindholmin ja varapuheenjohtajan Taru Reinikaisen haastattelu Kamppi-Eira lehdessä 21.4.2022. Lue lisää…

Laskiainen Punavuoressa 27.2.2022

Tervetuloa Punavuoriseuran perinteiseen laskiaistapahtumaan su 27.2. klo 11-13, joka aiemmasta poiketen on tänä vuonna Leikkipuisto Sepän sisätiloissa.

Maskit päällä tilanteen mukaan.

Tarjolla pullaa, mehua ja kahvia ja keskustelua!

Ulkoilmaohjelma oman mielen mukaan Koffissa tai Seppärissä.

Voit tulla myös keskustelemaan alueemme ajankohtaisista rakennus- ja puistokunnostushankkeista, mm. Johanneksen tekojäärata ja puistosuunnitelmat, Seppärin puistosuunnitelma Sepänkadun osalta ja uusi leikkipuistorakennus, Betanian tilanne.

Mitä toimintaa haluaisit asukasyhdistyksen järjestävän? Suunnitelmissa vakiovuoro leikkipuisto Sepän sisätiloihin sunnuntaisin, esim. naapurikahvit, lukupiiri, piirustus-, askartelu- neulekerhot, jne. Olisiko sinulla halua, aikaa ja taitoa vetää jotain pienryhmää esim .kerran kuussa tai silloin tällöin? Kohderyhmät voi olla mitä ikäluokkaa tahansa.

Rakennukset luovat kaupungin

Iso Roobertinkatu 1 Helsinki 1907

Ilman rakennettua ympäristöä ei ole kaupunkia. Minä haluan asua hyvin suunnitellussa ja toimivassa kaupungissa, jossa vanhaa miljöötä kunnioitetaan. Erityisen lämmöllä suhtaudun Helsingin teollisuushistoriaan. Olenhan asuinpaikaksi valinnut vanhan tehdaskorttelin entisestä työväen kaupunginosasta.

Valitettavasti viime aikana olen kokenut tuhoamisvimman iskeneen kaupunkisuunnitteluun. Vanhaa ei haluta säilyttää eikä miettiä vaihtoehtoisia käyttötarkoitukseksi, joilla vanhaa voisi säästää. Samanlaista historiallisen rakennuskannan tuhoamista tapahtui 60- ja 70 -luvuilla.

Rakennuksiin ja rakennettuun ympäristöön liittyy paljon muistoja. Meillä jokaisella on mielipiteemme kaupungin ikoneiksi muodostuneista rakennuksista ja paikoista. Kukapa meistä ei olisi tapaamista sopinut Stockmannin kellon alle tai aloittanut Vapun vieton Havis Amandan patsaalla Kauppatorilla. On ymmärrettävää, ettei Makkarataloon suhtaudut samalla lämmöllä, vaikka jopa sille löytyy puolustajansa. Täytyy tosin myöntää, että itsenikin olisi vaikea kuvitella Helsinki ilman Makkarataloa.

Itselleni Helsingin teollinen historia on lähellä sydäntä. Rakastan vanhoja tehdasrakennuksia, joita on remontoitu uusiin käyttötarkoituksiinkin. Toivoisin että teollisuusmiljöitä suojeltaisiin ja arvostettaisiin. Maailmalla, esimerkiksi San Franciscossa, vanhoista telakka-alueista on tullut  huvielämän keskuksia.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti alkaa selvittämään Vanhankaupunginkosken padon purkamista. Padon purkua on perusteltu muun muassa sillä, että ennallistetaan koski. On totta, ettei pato ole alkuperäinen rakennelma. Toisaalta meistä kukaan ei tiedä millainen koski on alkujaan ollut. Minulle pato on yksi kaupungin lempipaikkoja, enkä haluaisi nähdä sen purkamista.

Historiasta löytyy useita esimerkkejä. Enso-Gutzeitin pääkonttorin alta purettiin Norrménin talo Katajanokalla. Vaikka nykyinen Alvar Aallon suunnittelema rakennus on suojeltu ja osa arvokasta kulttuuriperintöä, näkisin silti tontilla mieluummin 1800-luvun lopussa suunnitellun rakennuksen kuin 1960-luvulla. Kauneus on toki katsojan silmissä.

Hietalahdessa vanhaa satama-allasta ollaan lähes kokonaisuudessaan täyttämässä ja rakentamassa toimistokolossi päälle.  Surullista. Turussa vanhan tuhoamista on jo ehditty katumaan, on puhuttu niin sanotusta Turun taudista. Ei anneta taudin laajentua pandemiaksi Helsingissä.

Helppoa vanhan muuttaminen uudeksi ei aina ole. Esimerkiksi vanha teku Hietalahdessa on jo pitkään ollut uudistettavana, ilman lopputuloksia. Hyviäkin esimerkkejä on olemassa. Baana on onnistuneesti uudistettu nykyaikaista käyttötarkoitusta varten.

Rakennukset luovat kaupungin. On toivottavaakin, että jokainen vuosikymmen luo omia kerrostumiaan kaupunkiin. Kaikkea vanhaa ei kuitenkaan tule tuhota. Uuden limittäminen vanhaa kunnioittaen on paras ratkaisu. Kiertotalouden ajatuksen mukaan vanhan muuttaminen uudeksi on toivottavaa.

Taru Reinikainen

Punavuoriseuran varapuheenjohtaja

Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira lehdessä 10.2.2022.

Hietalahden Aquitanian suojeluhakemus

Uudenmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on perjantaina 10.12.2021 ilmoittanut Punavuoriseura ry:lle ja Eteläiset kaupunginosat ry:lle, että ”se ei määrää Hietalahden huoltoasema-/ravintolarakennusta suojeltavaksi”.

ELY-keskus ja Museovirasto katsovat, että kohteen suojelu voidaan tutkia vireillä olevan asemakaavamuutoksen yhteydessä. Museovirasto puoltaa Hietalahden kulttuuriympäristön säilyttämistä. Helsingin yleiskaava 2016 edellyttää alueen ”kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyttämistä”.

Asukasyhdistykset hakivat rakennukselle rakennusperintölain (4.6.2010/498) mukaista suojelua ja vaarantamispäätöstä 17.9.2020 Helsingin kaupungin tekemän suunnitteluvarauksen johdosta. Hakemus oli lausunnolla museoviraston lisäksi rakennuksen omistajalla ja Helsingin kaupungilla.

Helsingin kaupunki on laatimassa Hietalahdenrantaan asemakaavaluonnosta, joka sallisi kolmen 7-8 kerroksisen rakennuksen rakentamisen purettavan huoltoaseman paikalle samalla meren lahtea täyttäen. Rakennusoikeutta myönnettäisiin kaikkiaan noin 35 000 k-m2. Asemakaavaluonnos tulee alustavien tietojen mukaan vuoden 2022 syksyllä kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn.

Punavuoren historialuento keskiviikkona 15.12.2021 kello 17.30-19.30 Rikhardinkadun kirjaston lukusalissa

Tilaisuus on avoin kaikille Punavuoren historiasta kiinnostuneille. Tilaisuudessa noudatetaan koronaohjeistusta, mikä saattaa rajoittaa lukusaliin pääsevien määrää. Edellytämme osallistujilta maskia.

Seppo Luoto luennoi Punavuoren historiasta. Tilaisuus on  samalla Seppo Luodon kirjasarjan ensimmäisen osan Punavuoren historia 1. julkaisutilaisuus. Voit ostaa tilaisuudessa kirjan hintaan 20 € (maksu mobilpay tai tasaraha käteinen).

Tilaisuus on samalla Seppo Luodon kirjasarjan ensimmäisen osan Punavuoren historia 1. julkaisutilaisuus. Voit ostaa tilaisuudessa kirjan hintaan 20 € (maksu mobilpay tai käteinen).

Seppo Luoto, (KM, KTT) on päätoiminen tutkija LUT – yliopistossa, sivutoiminen tietokirjailija ja historian opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Hän on erityisen kiinnostunut Helsingin 1800 – luvun lopun ja 1900 – luvun alun historiasta. Punavuoren osalta hän on aikaisemmin kirjoittanut kaksi talohistoriikkia, Sepänkatu 9:n ja Punavuorenkatu 5:n.

Tilaisuudessa noudatetaan koronaohjeistusta ja toivomme kaikkien käyttävän kasvomaskeja.

Voit tulla myös noutamaan Sepolta etukäteen varaamasi kirjan tilaisuuden lopussa 19.15.-19.30 tai sopia erikseen mistä ja milloin kirjan noudat. Kirjasta ilmestyy 2. osa noin vuoden kuluttua. Kirjatilaukset suoraan Sepolle luotoseppo1@gmail.com

Tilaisuuden järjestää Punavuoriseura ry

Punavuoren kaunein kivijalkakaupan jouluikkuna 2021

Äänestys tapahtuu fb-sivumme kuvia tykkäämällä.

Kuvat julkaistaan sitä mukaanm kun jouluikkunoita alkaa syntymään, aikaisintaan joulukuun toisella viikolla. Kuvaaja hoitaa homman Punavuoriseuran puolesta, mutta jos jonkun ikkuna on jäänyt välistä voi olla sähköpostilla yhteydessä ja vinkata niin käymme kuvaamassa.

Äänestys päättyy 2.1.2022.

Voittajalle toimitetaan diplomi.

Punavuoriseuran vuosikokous 2021

Punavuoriseura vuosikokouksen 25.10.2021 tiivistelmä

Punavuoriseuran vuosikokous 2021 siirtyi koronarajoitusten vuoksi syksylle. Vuosikokous järjestettiin 25.10. lähi- ja etämahdollisuudella rajoitusten lieventyessä. Kokouksessa käsiteltiin vuosikokouksen mukaiset asiat ja mm. myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle. Toimintakertomus 2020

Hallitus vuodelle 2021-2022 (seuraavaan vuosikokoukseen): puheenjohtaja Tuija Lindholm, varapuheenjohtaja Taru Reinikainen, rahastonhoitaja Marjaana Sorakunnas ja lisäksi hallituksessa Aurora Leikkonen ja Matti Karjalainen.
Jäsenmaksua ei tänä vuonna ole peritty, mutta kannatusmaksut ovat tervetulleita. Vuoden 2022 jäsenmaksu on 20 euroa ja yhteisöille 50 euroa (yritykset ja yhdistykset), mutta myös vapaavalintainen kannatusmaksu on mahdollinen.
Tilinumero FI63 2058 1800 0389 73, viesti jäsenmaksu/kannatusmaksu oma nimi. Jäseneksi liittyminen tapahtuu lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Punavuoriseura18 (at ) gmail. com

Kokouskutsussa oli jo mainittu kuluvan vuoden toteutuneet tai toteutumatta jääneet tapahtumat. Kuluvana vuonna perinteinen laskiaistapahtuma järjestyi Koffin puistossa omatoimimäessä ja sen jälkeen tai ennen tarjoiltiin Telakkapuiston reunalla perinteiset laskiaispullat. Muut perinteiset tapahtumat peruuntuivat mukaan lukien elokuun Rööperifest. Tulossa kuitenkin perinteisistä tapahtumista on joulukoristeiden askartelupaja, eri ikäisiä kokoavana perinteenjakomahdollisuutena, sekä tänä vuonna tavoitteena myös yksinäisille vanhuksille toimitettavat joulukortit.
Joulukuussa alkaa vuotuinen fb-äänestys Punavuoren kaunein jouluikkuna, kivijalkakaupat. Viime vuonna voiton vei Fredrikinkatu 35 sijaitseva Green and Gables- interior.

Kokouksessa keskusteltiin myös vuoden 2022 toiminnasta, jossa kevään perinteisiä ovat laskiainen ja Punavuoren Ruusut -diplomi viihtyisyyden parantajalle. Vuonna 2002 se myönnettiin yhteisesti Fredrikintorin viihtyisyyden lisääjille Cafee Green Hippo – Metodistikirkko – Punakukka, erityisesti hienoista hyvin huolletuista kukkaistutuksista. Yhdistyksen pääasiallisena tiedotuskanavana on toiminut fb-sivusto sekä sähköposti niille kenen toimiva tiedossa. 

Punavuoriseuran esitykset OmaStadiin

Punavuoriseura teki esitykset OmaStadi-hankkeisiin. Ehdotusaika päättyi 9.12.2018 ja ehdotusket etenevät jatkokäsittelyyn ja mahdollisiin samanlaisten yhdistämisiin sekä kommentointiin ja lopulta keväällä äänestetään mihin asukkaat haluavat rahaa käytettävän.

Punavuoriseura teki esitykset
1. Johanneksen kentän tekojääradan rakentamisesta eli ikuisuushankkeen edistämisestä vihdoin toteutukseen. Alueen lapsille on turvattava myös talvella lähiliikuntamahdollisuus.
2. Koirapuistojen parantamisesta
3. Paremmista roskakoreista pikkupuistojen reunoille kadunvarteen.
4. Street Art-kartan teosta sähkökaappien katutaiteesta, jota Punavuoriseurakin on ollut monen kaapin verran edistämässä.